Kiinteistönvälittäjäbarometri: Kangasalla ja Pälkäneellä asuntokauppa ei ole vilkastunut Tampereen ja muiden kehyskuntien tapaan

Vanhat talot ja kovat hintapyynnöt jarruttavat asuntokauppaa

Kangasalan Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Maarit Pelli ja myyntijohtaja Harri Kalliovalkama yllättyivät, kun kiinteistönvälittäjäbarometri osoitti, että Kangasalan asuntokauppa on alkuvuoden aikana edelleen hiljentynyt.

Kangasalan Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Maarit Pelli ja myyntijohtaja Harri Kalliovalkama yllättyivät, kun kiinteistönvälittäjäbarometri osoitti, että Kangasalan asuntokauppa on alkuvuoden aikana edelleen hiljentynyt.

Vuosia jatkunut taloustaantuma on tehnyt ihmiset varovaisiksi ja hyydyttänyt asuntokaupan. Kolmen hiljaisen vuoden jälkeen kauppa on kuitenkin viriämässä. Alkuvuodesta lähtien asunnot ovat käyneet kaupaksi edellisvuotta paremmin. Käänteestä huolimatta asuntoja myydään vielä parikymmentä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin alalla elettiin vielä normaaleja aikoja.

Tampereen seudulla tilanne on valtakunnan keskiarvojen mukainen. Asuntoja on myyty viime vuotta enemmän, mutta kolmen vuoden takaisista lukemista ollaan 16 prosenttia jäljessä.

Sen sijaan Sydän-Hämeessä asuntokauppa ei ole vielä virkistynyt. Sekä Kangasalla että Pälkäneellä asuntoja myytiin tammi–syyskuussa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavassa ajassa.

Kangasalla asuntokauppojen määrä laski yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana prosentilla. Vuodesta 2012 pudotusta on tapahtunut 27 prosenttia.

Myyntilukemat perustuvat Kiinteistömaailman 43. kertaa teettämään kiinteistönvälittäjäbarometriin. Tilastoissa ovat mukana kaikkien välittäjien tekemät kaupat.

 

70–80-lukujen talot peruskunnostusiässä

Maarit Pelli ja Harri Kalliovalkama.

Maarit Pelli ja Harri Kalliovalkama.

Kangasalan laimea asuntokauppa poikkeaa Tampereen muista kehyskunnista. Esimerkiksi Ylöjärvellä ja Nokialla asuntokauppa on vilkastunut.

Kangasalan Kiinteistömaailman Maarit Pelli ja Harri Kalliovalkama pitävät Kangasalan asuntokaupan jarruna vanhenevia omakotitaloja.

Kangasalan halutuimpien osien talot ovat pääosin 1970–1980 -luvuilla rakennettuja omakotitaloja. Jos niissä ei ole tehty peruskorjausta, ne alkavat olla mittavan remontin tarpeessa. Rahaa saattaa huveta toista sataa tuhatta euroa, jos kaikki salaojituksesta, lisäeristyksestä ja putkista alkaen on pistettävä uusiksi.

Talojen rakentajat kuuluvat usein isoihin ikäluokkiin. Nyt he alkavat olla eläkeiässä, ja omakotitalon sijaan kiinnostaisi helpompi kerrostaloasuminen palveluiden äärellä.

Kangasalan nauhataajamassa kerrostaloasuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ja niistä pitää maksaa melkein saman verran kuin Tampereella. Omakotitaloista sen sijaan ei saa samaa hintaa kuin huippuvuosina.

Uudehkojen kerrostaloasuntojen ja vanhojen omakotitalojen hintaero on venähtänyt niin suureksi, että siitä on syntynyt paikallinen tulppa asuntokaupalle.

– Moni on jäänyt odottamaan, josko hinnat nousevat tai ostajat lähtisivät liikkeelle. Talot saattavat olla parikin vuotta myynnissä, sillä on vaikea hyväksyä, että niiden hinta on laskenut, Kangasalan Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Maarit Pelli sanoo.

Hän ymmärtää tilanteen hankaluuden. Eläkeiän lähestyessäkin asuntokauppa iso ratkaisu.

– Yhtälö on vaikea: enää ei tarvitsisi isoa taloa, eikä jaksaisi pitää sitä kunnossa. Mutta myyntihinnalla ei enää saakaan sitä mitä haluaa eli uudehkoa kerrostalokaksiota tai -kolmiota.

 

Myyntiaikaa on vaikea ennustaa

Kangasalan omakotitalokaupan tahmeus on osin itse aiheutettua. Tällä hetkellä omakotitonteista on jopa ylitarjontaa, mutta takavuosina Kangasalla ei tahtonut päästä rakentamaan sitä tahtia kuin kiinnostusta olisi ollut.

– Nyt on lähtenyt liikkeelle uudistuotantoa esimerkiksi Mäntyveräjään ja Suoramalle. Se nostaa vanhojen alueiden profiilia. Uusien asukkaiden ansiosta myös alueiden palvelut voivat parantua, Harri Kalliovalkama kiittelee.

Vanhatkin omakotitalot menevät kaupaksi, jos sijainti ja kunto ovat hyvät ja hinta kohdillaan.

– Mutta on vaikea hyväksyä että talosta saa 220 000 euroa, kun vastaavia myytiin vielä muutama vuosi 270 000 eurolla, Maarit Pelli tietää.

Kiinteistönvälittäjäbarometriin haastatellut Tampereen alueen välittäjä kertovat, että pienet asunnot myyvät entiseen malliin ja niiden hinnat pysyvät. Perheasuntojen hinnoissa on pientä epävarmuutta, mutta niidenkin kauppa on piristymässä. Omakotitaloistakin on kysyntää, mutta hintojen uskotaan laskevan.

Omakotitalojen ja tonttien myyntiajat saattavat pidentyä entisestään.

– Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat myyntiaikaan. Joskus asunto löytää ostajansa parissa päivässä. On kuitenkin etukäteen mahdotonta tietää, meneekö se viikossa vai kuudessa kuukaudessa. Mutta en edes ota kohdetta myyntiin, jos en itse usko, että se menee siedettävässä ajassa, Harri Kalliovalkama sanoo.

 

Nuori perhe ei enää haaveile omakotitalosta

Nokialla ja Ylöjärvellä asuntokauppa on vilkastunut Kangasalaa enemmän, koska siellä hinnat ovat pysyneet kohtuullisempina. Sen sijaan Pirkkala ja Kangasala ovat olleet asunnonostajalle kalliimpia paikkakuntia.

Kangasalan vanavedessä myös Pälkäneellä pyynnit ovat olleet kovia ja myyntiajat venyneet. Tammi–syyskuussa keskustan alueelta myytiin 20 asuntoa. Tarjolla oli 57 kohdetta. Tämä tarkoittaa, että keskimääräiset myyntiajat alkavat lähennellä kahta vuotta.

Kangasalan keskustassa myydään eniten kerrostaloasuntoja. Pälkäneellä sen sijaan valtaosa myydyistä asunnoista on omakotitaloja.

– Onkkaalan raitiltakin luhti- ja kerrostaloasunnot menevät melkein saman tien, Kalliovalkama sanoo.

Omakotikauppaa jarruttavat kovat hintapyynnöt. Tampereen pohjoispuolella reilun 30 kilometrin päässä kaupungista hinnat ovat selvästi alemmat kuin Pälkäneellä.

Vielä kauempana kasvukeskuksista taloilla ei enää ole muuta kuin käyttöarvo. Tällaista kehitystä on havaittavissa myös Pälkäneellä mummonmökkikaupassa. Ne uhkaavat jäädä käteen, koska nuorempia ostajia ei kiinnosta työmaa.

– Arvot ovat muuttuneet. Nuori perhe ei välttämättä enää hae omakotitaloa. Neliöistä ollaan valmiita tinkimään, kunhan päästään palveluiden äärelle. Vastaava ilmiö näkyy mökkikaupassa: jos perheellä on viisi viikkoa lomaa, ensimmäistä viikkoa ei haluta käyttää kevätsiivoukseen ja viimeistä syysaskareisiin. Oman mökin sijaan vuokrataan valmiiksi siivottu ja lämmitetty mökki pariksi viikoksi ja käytetään loppuloma matkailuun, Kalliovalkama kuvaa muutosta.

 

Maarit Pelli ja Harri Kalliovalkama.

Maarit Pelli ja Harri Kalliovalkama.

Lukemat olivat välittäjälle yllätys

Saarikylissä asustava Harri Kalliovalkama palasi vuodenvaihteessa muutaman vuoden Tampereen kierroksen jälkeen osakkaaksi ja Kangasalan Kiinteistömaailmaan. Kiinteistönvälittäjäbarometrin lukemat olivat myyntijohtajalle yllätys.

– Luulin, että kauppa on alkanut käydä, sillä meillä alkuvuosi on ollut hyvä. Myynti on kasvanut Kangasalla, ja lisäksi Koilliskeskuksessa Tampereen puolella avattu toimipiste on tuonut lisäkauppaa.

Citymarketin yhteydessä oleva toimisto on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi: siellä ei pelkästään käydä näyteikkunaostoksilla katsomassa mitä asunnot maksavat, vaan ohikulkijat kävelevät myös sisään liikkeeseen. Tämä poikii toimeksiantoja.

– Olemme ennenkin toimineet Kangasalan ja Pälkäneen lisäksi myös Itä-Tampereella. Uuden toimipisteen ansiosta olemme saaneet vahvemman jalansijan kaupungin puolella. Rajan yli oli ilmeisesti sittenkin vaikea lähteä asuntoasioissa Kangasalan suuntaan, Maarit Pelli päättelee.

Hän perusti Kiinteistömaailman Kangasalle vuonna 2007. Franchising-periaatteella toimivan ketjun yrittäjät ovat itsenäisiä toimijoita, mutta saavat ketjulta valmiin brändin ja koulutusta sekä tukea muun muassa lainopillisissa ja markkinointiasioissa.

– Kaikkea ei tarvitse aloittaa tyhjästä, kahdeksan vuotta vihreiden värien alla viihtynyt Pelli sanoo.

Nykyisin kerjuun kuuluu noin sata yrittäjää, jotka tekevät asuntokauppaa 120 toimipisteessä.

 

Video kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa

Nettiaika on muuttanut asuntokauppaa. Aiemmin ihmiset kiersivät viikonloput asuntoesittelyissä. Nykyisin kohteita tutkitaan ja vertaillaan ruudun äärellä silloin kun itsellä on aikaa. Välittäjään otetaan yhteyttä vasta kun ollaan tosissaan kiinnostuneita jostain asunnosta.

Valokuvien ja pohjapiirrosten avulla voi muodostaa mielikuvan asunnosta, mutta miten kertoa ympäristöstä ja sen palveluista ihmiselle, joka ei ole koskaan sillä suunnalla liikkunut?

Kiinteistömaailma on ottanut avuksi liikkuvan kuvan. Ketju teettää ammattitasoisia videoita eri asuinalueista. Niissä hyödynnetään muun muassa ilmakuvaa, ja näin alueesta kiinnostunut saa paremman käsityksen kokonaisuudesta.

– Tampereelta ensimmäiset alueet on jo kuvattu, ja tänä vuonna videot tehdään Kangasaltakin, Maarit Pelli kertoo.

Koko kuntaa ei yritetäkään saada samaan videoon, vaan Kangasallakin on eriluonteisia alueita ja siksi videoita tehdään useampia.

Asuntojen myyntimäärät 1.1.–30.9.
K:la nauhataajama 36240 Vatiala 36220 Suorama 36200 Kangasala 36420 Sahalahti 36600 Pälkäne
2012 2014 2015 2012 2014 2015 2012 2014 2015 2012 2014 2015 2012 2014 2015 2012 2014 2015
Kerrostalot 162 116 98 30 43 25 63 34 23 69 39 50 0 2 0 6 2 4
Rivitalot 122 64 82 44 30 27 20 9 21 58 25 34 4 5 5 11 5 3
Omakotitalot 44 60 55 11 12 16 6 12 7 27 36 32 10 6 5 10 8 13
YHTEENSÄ 328 240 235 85 85 68 89 55 51 154 100 116 14 13 10 27 15 20

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?