Terveyspäivät: Eläkeläiset kokoontuivat Aitoon Koulutuskeskukselle

”Tämä on sitä halausmuistia”

Liisa Suova antaa halauksen luennoitsija Reijo Kauppilalle.

Liisa Suova antaa halauksen luennoitsija Reijo Kauppilalle.

– Tämä on sitä halausmuistia. Se ei unohdu, tokaisee pälkäneläinen Liisa Suova ja halaa sydämensä kyllyydestä Reijo Kauppilaa.

Kauppila, psykologi ja valtiotieteiden tohtori, on hetkeä aikaisemmin päättänyt luentonsa muistin tehostamisesta eläkeläisten terveyspäivillä Aitoon Koulutuskeskuksella.

– Luennolta sai monia hyviä vinkkejä ja käytännön ohjeita. Ehkä lohduttavinta oli kuulla, että kaikki unohtelevat joskus. Meillä eläkeläisillä kun muistiin ja muistamiseen voi vaikuttaa kovin monia asia, lääkityksistä alkaen, Suova miettii.

Lääkityksen lisäksi muistiin vaikuttavat kielteisesti esimerkiksi stressi, väsymys, masennus, psyykkiset häiriöt, jännitys, puutostilat, huono ravinto, sairaudet ja päihteet.

Muistia voi kuitenkin kehittää monin tavoin. Kauppila esitteli luennollaan useita vinkkejä muistamisen tueksi.

– Asioiden organisointi eli järjestäminen, visualisointi eli näköaistin hyväksikäyttäminen ja havainnointi sekä hahmottaminen helpottavat kaikki muistamista. Tehokasta on myös assosiointi, asioiden liittäminen toisiinsa, Kauppila kertoo.

Assosiointi sopii erityisen hyvin nimien ja kasvojen mieleen painamiseen. Monien suomalaisten sukunimet liittyvät jollakin tavalla luontoon. Kauppila kehottaakin sijoittamaan esimerkiksi ”herra Mäkisen” mielessään jonnekin tuttuun mäkiseen maastoon. Samoin ”rouva Koskisen” voi kuvitella seisomassa esimerkiksi Tammerkosken, ja ”neiti Järvisen” Kukkian rannalla. Mielikuvat auttavat nimien mieleen painamista ja niiden muistamista uudelleen tavattaessa. Samoin voi käyttää hyväkseen esimerkiksi ihmisen ulkoisia piirteitä etunimen muistamisessa, tyyliin ”pitkä-Jussi” ja ”pitkäkaula-Leena”.

– Rehtorina vuosikaudet toimineena olen käyttänyt itse tätä tekniikkaa paljonkin hyväkseni. Kannattaa tietysti pitää omana tietonaan nämä lisämääreet, mikäli ne ovat vähemmän mairittelevia, Kauppila nauratti runsaslukuista yleisöään Aitoossa.

 

Reijo Kauppila luennoi terveyspäivillä muistista. Tamperelaiselta Kauppilalta on vastikään ilmestynyt kirja muistin tehostamisesta.

Reijo Kauppila luennoi terveyspäivillä muistista. Tamperelaiselta Kauppilalta on vastikään ilmestynyt kirja muistin tehostamisesta.

Muistin huoltoa

Muistin tukena ja mieleen palauttamisen helpottajana voi käyttää erilaisia muistitekniikoita. Tällaisia ovat systemaattinen etsintä, paikka- ja reittimenetelmä, mielikuvavärien käyttäminen, tarinallistaminen ja ankkurointi.

Kauppila totesi luentonsa aikana, että aikaisemmin muistamista tarvittiin enemmän kuin nykyisin. Kouluissa opeteltiin entisaikaan monia asioita ulkoa, kun taas nykyisin ulkolukua harrastetaan huomattavasti vähemmän. Tietokoneiden aikakaudella ei tarvitse muistaa niin paljon, kun asiat voi aina tarkistaa nopeasti koneelta.

– Tiedon määrä nykyään on valtava. Emme edes halua muistaa kaikkea. Muistamme yleensä ne asiat, jotka on tarpeenkin muistaa. Hieman negatiiviset asiat taas unohtuvat helpommin kuin positiiviset, Kauppila toteaa.

Yleisesti ottaen muistin ja aivojen hyvinvointiin vaikuttavat samat asiat kuin fyysiseen hyvinvointiin muutenkin: avainsanoja ovat terveellinen ruokavalio ja riittävä fyysinen aktiivisuus.

– Aivot tarvitsevat hyviä rasvoja, erityisesti Omega 3- ja 6-rasvahappoja. B12-vitamiini ja soijalesitiini ovat myös tärkeitä. Kalaa ja kasviksia siis paljon, vähemmän possua, Kauppila tiivistää.

Liikunta on aivoillekin todella tärkeää. Kauppila muistuttaa, että kuntoliikuntaa tulisi harrastaa viikossa vähintään kaksi ja puoli tuntia.

– Pari, kolme kertaa viikossa siis riittää. Pienikin liikunta on aina hyväksi ja parempi kuin ei liikuntaa lainkaan, Kauppila muistuttaa.

 

 Lammilla asuva Helvi Saarinen ja rautajärveläinen Eila Rantakoski viihtyivät terveyspäivillä hyvin. Ohjelma oli heidän mielestään sopivan monipuolinen ja kiinnostava.


Lammilla asuva Hellevi Saarinen ja rautajärveläinen Eila Rautakoski viihtyivät terveyspäivillä hyvin. Ohjelma oli heidän mielestään sopivan monipuolinen ja kiinnostava.

Kattava paketti

Muistin tehostamisluennon lisäksi eläkeläisten terveyspäivässä kuultiin psykologi, psykoterapeutti Eva Nilsonin luento syövästä ja siihen liittyvistä vaikeista tunteista. Päivän aikana tutustuttiin myös jalkojen hoitoon, ja Diabetesliiton esittelypöydässä annettiin vinkkejä muun muassa oikeanlaisten jalkineiden valintaan. Osallistujat saattoivat käydä myös mittauttamassa verensokerinsa ja verenpaineensa. Päivän aluksi juotiin tulokahvit ja lounasaikaan nautittiin maittava lounas.

Terveyspäivillä monesti aiemminkin käyneet Hellevi Saarinen ja Eila Rautakoski olivat oikein tyytyväisiä päivän antiin.

– Esillä olleista aiheista on saanut paljon tietoa jo aiemminkin, mutta aina sitä tulee myös uutta tietoa. Ja ainahan se on hyvä palautella asioita mieleen, kaikkea kun ei millään voi muistaa, Saarinen ja Rautakoski pohtivat yksissä tuumin.

Viime keskiviikkona järjestetyn terveyspäivän järjesti Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys.

Muisti

– Aivojen hermoverkostoissa tapahtuvaa sähkökemiallista toimintaa, jota ihminen voi aktivoida tietojen käyttämistä ja varastointia varten

– Muisti on mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista

– Jaetaan aistimuistiin, lyhytkestoiseen muistiin ja pitkäkestoiseen muistiin

– Hippocampus eli aivoturso on mukana tapahtumamuistin ja tietomuistin toiminnassa sekä kognitiivisten karttojen hahmottamisessa

– Amygdala eli mantelitumake aktivoituu tunteista

– Unohtamisesta on olemassa erilaisia teorioita. Häipymisteorian mukaan asiat häipyvät pois muistista vanhetessaan. Interferenssiteorian mukaan uusi tieto pyyhkii pois vanhaa tietoa, ja merkittävä tieto syrjäyttää vähemmän tärkeää. Torjuntateorian mukaan kielteiset asiat unohdetaan helpommin kuin positiiviset asiat.

Lähde: Reijo Kauppilan muistiluento 21.10.2015

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?