150 vuotta: Sepän poika Severi Kantokylästä varttui runoilijaksi ja kansansivistäjäksi

Väsymätön valistaja

Severi Nuormaa

Severi Nuormaa

Lokakuun 15. päivänä 1865 eli melkein tasan 150 vuotta sitten syntyi pälkäneläisen seppä Reinhold Nymanin ja hänen vaimonsa Helenan perheeseen kuudes poika, jolle annettiin nimeksi Severi. Lapsi oli heiveröinen ja sairasteli mutta selvisi sentään hengissä ja sai aloittaa koulunkäynnin, mikä ei vielä siihen aikaan ollut köyhissä perheissä lainkaan itsestään selvää.

Vielä harvinaisempaa 1870-luvulla oli laittaa tavallinen maaseudun käsityöläisperheen lapsi oppikouluun ja sitäkin harvinaisempaa, että hän päätyi lopulta Helsinkiin yliopistoon. Se kaikki tapahtui Pälkäneen Kantokylästä koulutielle talsineelle Severi Nymanille, joka kiihkeänä nuorsuomalaisena ja kansallisten arvojen esitaistelijana suomensi nimensä Nuormaaksi vuonna 1906.

 

Kansanvalistusta vähin varoin

Kangasalan kirjakahvilan luennossaan professori Aulis Aarnio totesi, että monikaan kangasalainen ei ole onnistunut kipuamaan ”kansakunnan kaapin päälle”, suomalaisten vaikuttajien eturiviin.

Severi Nuormaa ei myöskään päässyt koskaan kaapin päälle asti, mutta oman aikansa vaikuttajana hänet kyllä huomattiin, jopa niin, että 1900-luvun alkuvuosien venäläispolitiikan kuohuissa hänet määrättiin karkotettavaksi Siperiaan.

Nuormaa joutui pariksi vuodeksi maanpakoon Yhdysvaltoihin, jossa hän palveli sikäläisiä suomalaislehtiä, mutta sortokauden päätyttyä hän pääsi palaamaan kotimaahan ja jatkamaan uraansa sekä lehtimiehenä että kansanopistotyössä.

Rikkautta ja menestystä hän ei sillä saavuttanut, ja haaveiltu tieteellinen eteneminenkin jäi keskeneräiseen väitöskirjaan. Mutta kansanvalistajana Nuormaa tarjosi monille muille vaatimattomista oloista lähteneille edellytykset kohota yhteiskunnan portaita.

Kansansivistystyön istuttaminen yhteiskuntaan oli 1800- ja 1900-lukujen taitteen aikaan hidasta puurtamista, huonosti palkattua ja vasta vähin erin tulosta tuottavaa, mutta nykyään tiedetään, miten kauaskantoiset seuraukset sen parissa ahertaneiden työllä on ollut.

 

Sortokausien käyttörunoja

Mauri Nestin kirjoittama elämäkertateos Severi Nuormaasta ilmestyi 10 vuotta sitten.

Mauri Nestin kirjoittama elämäkertateos Severi Nuormaasta ilmestyi 10 vuotta sitten.

Nuormaan lyriikka ei koskaan kohonnut kaunokirjalliseen eturintamaan Suomessa, sillä se oli paljolti sortovuosiin keskittyvää aaterunoutta, jolla omana aikanaan oli kyllä suuri painoarvo.

Nuormaan runoista on kuitenkin jäänyt elämään muutamia unohtumattomia, kuten joululaulu Ja neitsyt pikkupoijuttansa, joka aina liitetään rakastetuimpien suomalaisten jouluklassikkojen joukkoon.

Lisäksi Nuormaa oli toisten kirjailijoiden, muun muassa Eino Leinon hyvä ystävä ja tukija, kun hän päätoimittajana saattoi avata lehden palstat aloittelevien runoilijoiden teksteille.

Severi Nuormaan ansiot ovat harvoin herättäneet suurta kiinnostusta Pälkäneellä, joskin hänen kotimökkinsä paikalla Kantokyläntien varressa on edelleen muistolaatta kertomassa merkkimiehen syntymäpaikasta.

Pälkäneen seudun kansalaisopiston rehtori, nykyinen sivistystoimenjohtaja Mauri Nest on kirjoittanut Severi Nuormaasta ansiokkaan teoksen Kansan, sivistyksen tähden, joka ilmestyi vuonna 2005. Siinä käsitellään paitsi Severi Nuormaan elämänvaiheita, myös niiden yhteyttä kansalliseen murrokseen sekä kansan- ja työväenopistojen alkuvaiheita Suomessa.

 

Severi Nuormaa

  • (vuoteen 1906 asti Nyman)
  • Lehtimies, kansaopiston rehtori, runoilija, suomentaja, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija
  • Syntyi 15. lokakuuta 1865 Pälkäneellä
  • Kuoli 11. kesäkuuta 1924 Turussa
  • Ylioppilas Hämeenlinnan normaalilyseosta 1888
  • Filosofian kandidaatti Helsingin yliopistosta vuonna 1893
  • puoliso Hilja Wendell vuodesta 1894, lapset Arvi, Esko-Sakari ja Sirkka
  • 1894–1898 Etelä-Hämeen kansanopiston (Päivölän Kansanopisto) johtaja
  • 1899–1903 Tampereen työväenopiston johtaja
  • 1903–1905 Yhdysvalloissa Päivälehden ja Amerikan Kaiun palveluksessa
  • 1905–1906 Tampereen Sanomien toimittaja
  • 1906–1908 Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja
  • 1906–1909 Helsingin sanomien päätoimittaja
  • 1909–1918 Turun työväenopiston johtaja
  • 1910 Turun Sanomien vastaava päätoimittaja
  • 1911–1914 Kodin Kuvaston vastaava päätoimittaja
  • 1919–1924 Turun Sanomien päätoimittaja
  • Runoteokset:
  • Kotoisilla rannoilla, 1895
  • Runoja. Uusi Sarja, 1900
  • Seitsemän runoa, 1902
  • Elämän ulapoilla, 1904
  • Taistelujen mainingeissa, 1909
  • Niin olkoon, 1915
  • Risti ja runo, Otava 1922

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?