Tavoite: Vuoden 2018 alussa Petri Ketola voisi päästä jakamaan käyttövuoroja uuteen liikuntahalliin

Kostia-areenasta tulisi Pälkäneen käyntikortti

Liikuntahallin rakentamisesta on keskusteltu Pälkäneellä viimeiset 30 vuotta välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Rakennuttajakonsultti Seppo Kortelahti haluaa pitää liikuntahallin suunnittelun tiukasti paikallisissa käsissä.

Rakennuttajakonsultti Seppo Kortelahti haluaa pitää liikuntahallin suunnittelun tiukasti paikallisissa käsissä.

– Liikuntahalli on varmasti yksi pisimpään vireillä olleista kunnan hankkeista, totesi kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä kuntalaisille suunnatussa liikuntahallin tiedotustilaisuudessa.

Nyt kun hanketta on ryhdytty toteuttamaan, Pälkäneen kunta haluaa ottaa tehokkaan loppukirin ja saada liikuntahallin pystyyn kahdessa vuodessa, mikäli kaikki suunnitelman vaiheet etenevät niin kuin toivotaan.

Nykyisen Kostia-areenaksi nimetyn hallin suunnitelma lähti liikkeelle keväällä 2012 kuntaan tulleesta aloitteesta. Hallia varten on varattu tontti Pälkäneen yhteiskoulun, Kehätien ja Valtatie 12:n väliseltä alueelta, josta puretaan 1960-luvun lopussa rakennettu rivitalo.

Alueen kaavaluonnos on nähtävillä parhaillaan, ja kaavaehdotus asetetaan nähtäville joulukuussa. Tavoitteena on, että kaava voitaisiin hyväksyä jo vuoden 2016 ensimmäisessä kunnanvaltuuston kokouksessa, mikä kuitenkin edellyttää, että Ely-keskuksen lausunnot saadaan ajoissa.

Itse rakennuksen suunnittelukilpailu on parhaillaan käynnissä, ja ehdotusten jättöaika umpeutuu tämän kuun lopulla.

– Ensi vuoden alussa on tarkoitus päästä tositoimiin. Kunnassa on täysin yksimielinen kanta siitä, että suunnittelun ohjaus on pidettävä kunnan omissa käsissä, painotti suunnittelijaryhmän rakennuttajakonsultti Seppo Kortelahti.

– Jos kaikki menee aivan niin kuin toivotaan, kuokka voisi kilahtaa maahan ensi vuonna tähän aikaan, Eero Laesterä arveli.

Määrärahat liikuntahallin rakentamiseen varataan talousarvioon vuodelle 2016 arvioilta 25 prosenttia ja vuodelle 2017 loput 75 prosenttia.

Hallin toteutumisen kannalta ratkaisevaa on Opetusministeriön myöntämä tuki. Kunnassa on tehty päätös, että hallihanketta ryhdytään toteuttamaan, jos anottu valtiontuki myönnetään täysimääräisenä. Ellei täysimääräistä tukea tule, tarvitaan siis uusi päätös.

Hallipainetta monesta suunnasta

Kolme miestä liikuntahallihankkeen takana: Jukka Kittilä, Jukka Lindfors ja Eero Laesterä. Lindfors on ollut ajamassa liikuntahalliasiaa 1980-luvulta asti.

Kolme miestä liikuntahallihankkeen takana: Jukka Kittilä, Jukka Lindfors ja Eero Laesterä. Lindfors on ollut ajamassa liikuntahalliasiaa 1980-luvulta asti.

Paine liikuntahallin rakentamiseen kasvaa jatkuvasti ja monella suunnalla yhtä aikaa. Pälkäneen yhteiskoulun liikuntasalin varauslistat ovat jatkuvasti täynnä, vaikka Luja-Lukko -areena Luopioisten Rego-hallissa palvelee salibandyn pelaajia.

Liikuntasihteeri Petri Ketola kertoi, ettei hän ole enää vuosiin voinut järjestää salivuorojen käyttäjille yhteisiä varaustilaisuuksia, koska tunnelma niissä kuumenee liikaa. Kun perusvuorot on jaettu, myöhemmin yrittävälle saattaa hyvällä onnella löytyä hetki aikaa lauantai- tai sunnuntai-illasta.

Rego-hallin vapautuvaa osaa puolestaan tarvittaisiin muuhun kuin urheilukäyttöön, sillä Luopioisissa kaivataan lisää pienteollisuustiloja, joita hallin toisessa päässä jo on.

Salibandyn lisäksi Pälkäneellä pelataan entistä enemmän koripalloa ja lentopalloa. Petri Ketolan mukaan yhteiskoulun sali riittää niille kyllä kokonsa puolesta, mutta siinä on muita puutteita ja koripallon pelaamisen kannalta jopa vaarallisia elementtejä.

Sitä paitsi Pälkäneellä pitäisi olla mahdollisuus järjestää myös korkean tason sarjatoimintaa, jolloin pelipaikkojen täytyy täyttää lajiliittojen vaatimukset.

Uuden kuntosalin saamiseen on niin ikään tarvetta.

– Kuntosalin kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Viimeaikoina siitä on tullut tärkeä osa muun muassa eläkeläisten arkiliikuntaa. Kuntosalin käyttäjiä on niin paljon, että nykyiset tilat eivät riitä purkamaan painetta, Ketola selitti.

Liikuntahallin suunnitteluryhmän Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Jukka Kittilä muistutti, että kuntosali katsotaan nykyään perusliikuntapaikaksi, joten siitä täytyy tulla tarpeeksi iso ja monipuolinen kaikkien ryhmien käyttöön.

 

Liikenne herättää kysymyksiä

Aluearkkitehti Marja Kuisma oli helpottunut, kun liikuntahallin kaavaluonnokseen ei tullut paljonkaan huomautuksia.

Aluearkkitehti Marja Kuisma oli helpottunut, kun liikuntahallin kaavaluonnokseen ei tullut paljonkaan huomautuksia.

Liikuntahallin suunnitelmaan kuuluu sen pysäköintialueen suunnittelu. Liikuntahallin pysäköintipaikat on tarkoitus sijoittaa hallin pohjoispuolelle eli kunnanviraston puolelle niin että hallin käyttäjät eivät kulje koulun alueen kautta.

Pysäköintikysymys herätti vilkasta keskustelua tiedotustilaisuudessa. Pohdittiin muun muassa sitä, että kaavaluonnokseen hallin koon mukaan laskettu parkkialue ei riitä suurissa yleisötilaisuuksissa. Jos hallissa esimerkiksi pelattaisiin kahta ottelua yhtä aikaa, paikalla saattaisi olla yhtä aikaa 300 tai 400 ihmistä ja autoja vähintään toista sataa.

Aluearkkitehti Marja Kuisma muistutti, että parkkialueeksi varattu 2900 neliötä ylittää reilusti hallin koon mukaan lasketun tarpeen, 1200 neliötä, mikä tarkoittaa 40–50 parkkipaikkaa. Hänen mukaansa se myös takaa, että busseille voidaan varata riittävä tila.

Ongelmallisempi kysymys on yhteiskoulun ja Kehätien alueen liikenneturvallisuus. Kehätie päättyy nyt yhteiskoulun ohi kulkevaan kapeaan ja käyrään tienpätkään, jossa näkyvyyttä peittää toisella puolella tiheä kuusiaita.

Paikka on vaarallinen päivällä, jolloin koulubussit ja lapsiaan hakemaan tulevat vanhemmat ajavat koulun pihaan ja pois, ja myös illalla, jolloin yhteiskoululla toimii monia harrastusryhmiä, myös alakouluikäisille lapsille.

Liikennejärjestelyt eivät sinänsä kuulu itse hallisuunnitelman kokonaisuuteen, mutta selvää on, että liikuntahalli lisäsi liikennettä ja myös lasten liikkumista tiellä huomattavasti, joten vaaratilanteita syntyisi entistä enemmän.

Tilaisuudessa esitettiin ratkaisuksi joko Kehätien muuttamista yksisuuntaiseksi tai läpikulun sulkemista kokonaan yhteiskoulun kohdalta.

 

Enemmän kuin pelipaikka

Pälkäneen liikuntahalli määritellään Petri Ketolan sanoin monipuolisen liikunnan monitoimihalliksi. Hallin suunnittelussa keskitytään hyviin

Liikuntasihteeri Petri Ketola tietää, miten nykyiset liikuntapaikat ovat käyneet ahtaiksi.

Liikuntasihteeri Petri Ketola tietää, miten nykyiset liikuntapaikat ovat käyneet ahtaiksi.

liikuntapalveluihin eikä hallin mahdolliseen muuhun käyttöön.

– Monitoimihalli on aika erilainen kuin urheiluhalli, ja esimerkiksi konserttitilana käytettävän hallin suunnittelun pitäisi lähteä aivan eri lähtökohdista. Siksi emme harkitse sitä vaihtoehtoa, Marja Kuisma perusteli.

Uudelta hallilta halutaan silti muutakin kuin asianmukaisia liikuntatiloja. Sen pitää olla näyttävä ja tyylikäs rakennus, joka kelpaa ulkoasunsakin puolesta kunnan imagotekijäksi.

Rakennustapaohjeen mukaan halli on kaksikerroksinen ja kaksimassainen, joten käytännössä kumpikin pelihalli sijaitsee omassa siivessään ja kuntosali ja muut tilat toisessa kerroksessa.

Varsinainen arkkitehtuuri voi olla hyvin monenlainen. Suunnitteluryhmän toiveena on muun muassa, että rakennuksessa olisi puujulkisivu, jollaisen toteuttamiseen on monia mahdollisuuksia. Tarkoitus on myös, että halli olisi näyttävä Lahdentielle päin, jolloin siitä tulisi yksi kirkonkylän maamerkki.

– Hallista pitää tulla uuden uljaan Pälkäneen käyntikortti, Jukka Kittilä hehkutti.

Kuntalaisten toiveita halutaan kuunnella

Salla Paakkunainen toivoisi liikuntahallin kahta kenttää yhdistämään valaistun lasiseinäisen aulan.

Salla Paakkunainen toivoisi liikuntahallin kahta kenttää yhdistämään valaistun lasiseinäisen aulan.

Liikuntahallin tiedotustilaisuus ei ollut yleisömenestys, eikä siellä esimerkiksi esitetty ainoatakaan hallihanketta vastustavaa tai kritisoivaa kommenttia.

Sen sijaan suunnitteluryhmältä on toivottu jo aikaisemmin monenlaisia asioita. On ehdotettu monitoimihallia, jota ei siis toteuteta, mutta ennen kaikkea satelee toivomuksia itse liikuntatilojen suhteen.

– Minulta on muun muassa pyydetty, että katsomot sijoitettaisiin pelialueen kahta puolta, niin että yleisöllä olisi kontakti vastapäätä istuviin, Jukka Kittilä kertoi.

Jukka Lindfors painotti, että halli halutaan suunnitella käyttäjien ehdoilla. Kun luonnokset on saatu, käyttäjien edustajat pääsevät arvioimaan ja kommentoimaan niitä. Kaikkien toiveet eivät luonnollisesti voi toteutua, mutta ryhmä haluaa vakavissaan paneutua niihin.

Jotkut ovat ihmetelleet, miksi hallista täytyy tulla niin suuri, ja miksei yksi kenttä riitä, vaikka vieressä on käytettävissä yhteiskoulun liikuntasali.

– Jos nykyinen salibandytoiminta siirrettäisiin Regolta uuteen halliin, se veisi 60–70 prosenttia arki-iltojen kapasiteetista, jolloin muille ei jäisi ajasta kuin rippeitä. Toiset joutuisivat käyttämään huonotasoisempia tiloja, jolloin eri lajien harrastajat olisivat eriarvoisessa asemassa, Petri Ketola perusteli.

 

Arkkitehti keventäisi massaa valolla

Pälkäneläinen arkkitehti Salla Paakkunainen esitteli kiinnostuneena kuntalaisena yleisötilaisuudessa omia visioitaan siitä, miltä liikuntahalli voisi

näyttää.

Hän huomautti, että liikuntahallista tulee helposti Pälkäneen suurin rakennus, joten on tärkeää, ettei se näytä liian massiiviselta eikä myöskään ”maatalouskeskuksen tuotantorakennukselta”.

Hänen hahmotelmassaan rakennuksen pääjulkisivu on Lahdentielle päin, ja halliin kuljetaan sen pohjoispuolelta, missä myös parkkipaikat sijaitsevat. Kahta pelikenttää yhdistää korkea aula, jonka lasinen etusivu näkyy Lahden tien suuntaan lisäten rakennusmassaan valoa ja keveyttä.

Paakkunainen totesi, että avara aula kokoaisi liikuntahallin sekä visuaalisena elementtinä että käytön kannalta muodostamalla tilavan ja näyttävän sisääntulotilan.

Julkisivua täydentää hänen visiossaan puinen säleikkö, joka pehmentäisi sekä hallin yleisilmettä että iltavalaistuksessa syntyvää valoefektiä.

– Lahdentieltä katsottuna Pälkäneen keskusta näyttää melko värittömältä, eikä siinä ole kohteita, joihin katse kiinnittyisi. Ajattelen, että liikuntahalli voisi samalla olla maamerkki, Paakkunainen perusteli.

Arkkitehdin ajatukset otettiin tilaisuudessa ihastuneesti vastaan.

– Otamme mielellämme vastaan lisää kuntalaisten ideoita ja visioita, aluearkkitehti Marja Kuisma sanoi.

Arkkitehti Salla Paakkunainen esitteli kuntalaisena toiveitaan liikuntahallin ulkoasusta ja havainnollisti niitä kuvaesityksellä.

Arkkitehti Salla Paakkunainen esitteli kuntalaisena toiveitaan liikuntahallin ulkoasusta ja havainnollisti niitä kuvaesityksellä.

Liikuntahallin nopein mahdollinen valmistumisaikataulu

  • Kaavaluonnos nähtävillä 14.10. – 13.11.2015.
  • Kaavaehdotus nähtäville 2.12.2015 – 4.1.2016.
  • Kaavan hyväksyminen vuoden 2016 ensimmäisessä valtuuston kokouksessa
  • Tarjoukset hallin suunnittelusta jätettävä 23.11.2015
  • Luonnoksista yhteinen neuvonpito käyttäjien kanssa
  • Hallin suunnittelija ja suunnitelman aikataulu tiedossa vuoden vaihteessa
  • Valtuusto hyväksyy hallin ja ympäristön suunnitelman maalis- huhtikuussa 2016
  • Suunnitelmat ja urakkatarjousten laskenta valmistuvat kesäkuun 2016 loppuun mennessä
  • Urakat kilpailutetaan elokuussa 2016
  • Rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2016
  • Halli valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä
  • Halli käytössä vuoden 2018 alusta

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?