Talousarvio ensi vuodelle: Kautialan ja Raikun koulut jatkavat toimintaansa nykyiseen tapaan, niin myös Kangasala-talo

Valtuustossa loppu hyvin, kaikki hyvin

Maanantai-ilta tuntui lopulta antavan jokaiselle jotakin Kangasalan valtuustosalissa. Kyläkoulujen puolustajat saivat haluamansa, kun Raikun ja Kautialan koulujen lakkauttamiset päätettiin jättää sikseen. Kangasala-talon puolustajat saivat haluamansa, kun talon avustuksiin ei kajottu. Kunnanjohtaja Oskari Auvinen saattoi olla tyytyväinen kunnan talouden viime vuosien kehityskaareen, joka on kääntymässä pahasti tappiollisesta kohti positiivista tulosta. Miljoonien eurojen suunnanmuutos on merkittävä, sillä kurssin oikenemiseen eivät näytä valtuustoa repivistä aiheista ratkaisevasti vaikuttavan sen koommin kyläkoulupäätös kuin Kangasala-talon avustuspottikaan.

Kyläkoulujen toiminnan jatkaminen vastoin käsittelyssä ollutta ensi vuoden talousarvioesitystä tuo kunnan laskelmiin lähivuosille miinusta, mutta koulusäästöjen tilalle ei silti haluttu lähteä keksimään korvaavia säästökohteita kesken valtuustokokouksen. Nyt tehdyillä ratkaisuilla arvioidut 290 000 euron vuosittaiset säästöt vain jäävät syntymättä ja pari seuraavaa vuotta ovat kaavailtua enemmän miinuksella. Yhtä kaikki vuoden 2018 odotetaan olevan tulokseltaan selkeästi positiivinen – maanantaisilla ratkaisuilla vain hieman arvioitua vähemmän.

Kyläkoulut ja Kangasala-talon avustukset olivat valtuustoillan kuumimmat aiheet, jotka kirvoittivat paljon värikkäitä kommentteja ja äänestyksiä.

Kautialan koulu sai jatkaa äänin 25–24 (kaksi tyhjää), ja sen jälkeen jatkoluvan sai myös Raikun koulu äänin 29–20 kahden äänestettyä tyhjää. Esitetty 40 000 euron leikkaus Kangasala-talon museotoiminnan avustuksista kaatui äänin 32–19 ja 20 000 euron nipistäminen kulttuuripalveluiden tuottamisesta jäi toteutumatta äänin 31–20.

 

Huolenaiheita puolin ja toisin

Kyläkoulujen toiminnan jatkamista esittänyt Jari Leino (ps) muistutti, että kertaalleen tehdyn lakkautuspäätöksen jälkeen kouluja tuskin saadaan enää takaisin silloinkaan, kun kunnalla menee jälleen taloudellisesti hyvin. Simo Arra (kesk) ei pitänyt lakkauttamista ainakaan taloudellisin perustein järkevänä laskeskeltuaan kunnassa olevan vuonna 2018 joka tapauksessa mahdollista saavuttaa ylijäämäinen tulos.

– Jos tämä päätös kaataa kupin ja ajaudumme Tampereen syliin kuten maalaillaan, olemme tehneet vääriä ratkaisuja jo aiemmin, oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttanut Mika Ollila (kok) arvioi.

Harri Syrjäläinen (kok) ihmetteli Kautialan säästölaskelmissa sitä, että tuntuva osa säästyvistä euroista kertyisi taksikuljetusten korvaamisesta bussikyydeillä – mallilla, jota ei koulutoiminnan jatkamista arvioivissa laskuissa edes esitetty. Nina-Carita Säpyskä (vihr) vakuutti kyläläisten laskelmien mukaan oppilaskohtaisten kustannusten laskevan jo ensi syksynä, ja usea valtuutettu toivoi tarkistusta koulujen oppilaaksiottoalueisiin ja erityisesti näiden välisiin ”harmaisiin alueisiin”.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen vaihtoi mielipiteitä ennen valtuustokokousta järjestetyssä mielenilmauksessa kyläkoulujen kannattajien kanssa.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen vaihtoi mielipiteitä ennen valtuustokokousta järjestetyssä mielenilmauksessa kyläkoulujen kannattajien kanssa.

Moni valtuutettu piti ongelmallisena ennen kaikkea sitä, että koulun lakkauttaminen veisi kahdesta edelleen yhtä lailla veroja maksavasta kylästä niiden ainoan kunnallisen lähipalvelun.

– Kun kirkonkylältä karsitaan, se koskee kaikkia kuntalaisia – kun maaseudulta, se otetaan yksin sieltä, Tero Linna (kesk) tiivisti.

Stiina Lahikainen (vihr) arveli lakkauttamisten voivan olla helpommin puolusteltavissa, jos kouluilla ei olisi takanaan kyläläisten vankkaa tukea ja lupaavia oppilasmääräennusteita – tai jos Huutijärven koulussa olisi pikkukoulujen oppilaille edes tilaa.

Huutijärven laajennus on kuitenkin tehty vain nykyisiä oppilaita silmällä pitäen. Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Jorma Urkko (kok) ja sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski arvioivat Huutijärven koulun täyttyvän jo Kautialan ja Raikun oppilaiden myötä niin ylipakatuksi, ettei kasvuvaraa olisi enää lainkaan – Herttualan uuden alueen 2000 ihmisen asukaspohjan huomioimisesta puhumattakaan. Pekka Lahti (sd) esitti Herttualan ja Huutijärven opinahjoratkaisuksi Kirkkoharjun koulun laajentamista peruskorjauksen yhteydessä, mutta Pajukoski arvioi todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi kokonaan uuden korttelikoulun rakentamisen Herttualan alueelle.

Turhaan yritti kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen (kok) vedota työlääseen valmisteluun ja valtuuston takavuosien linjapäätökseen kyläkoulujen jättämisestä remontoimatta. Hannu Karppila (kesk) pääsi puolestaan muistuttamaan Lyytistä ryhmäjohtajien linjauksesta, jonka mukaan kyläkoulujen annetaan olla rauhassa vuoteen 2017 asti.

Kunnanhallitukselle tukensa antanut demareiden Lahti korosti kylän pysyvän elinvoimaisena, jos asukkaat vain niin tahtovat ja nosti esimerkiksi Vuoden kyläksi valitun Kuohenmaan. Vielä suorasanaisemmin tukensa säästöille osoittivat kokoomuksen Teija Kulmala ja sosialidemokraattien Anne-Mari Thomassen. Kulmala, joka näki lasten joutuneen väännössä aluepoliittiseksi lyömäaseeksi, puolusti isoja kouluja, joissa valinnaisuutta on usein enemmän kuin pikkukouluissa.

– Ihmisillä on valinnanvapaus. Olemmeko me nyt pakottamassa lapset käymään kyläkoulua? hän kysyi.

– Veroista saatava summa on jaettava niin, että mahdollisimman moni hyötyy niistä. Hinta sille, että saataisiin pidettyä idylliset olosuhteet muutamalle kymmenelle oppilaalle, on liian kova. Mistä muusta rahat pitäisi ottaa? Thomassen hermostui.

– Olen juuri esittämässä vaihtoehdon, jota sinä et kumminkaan tule kannattamaan, Leino murahti.

 

Avustuksista ei varaa leikata

Leino olisi ollut valmis leikkaamaan Kangasala-talolle myönnettävistä avustuksista. Museotoiminnan avustusta hän esitti leikattavaksi 40 000 eurolla 180 000 euroon ja kulttuuritoiminnan avustusta 20 000 eurolla 240 000 euroon. Idealle lämpeni muun muassa sinisten Jani Viinikainen.

Anja Aarnio (sd) huomautti, ettei avustusten pienentämisen jälkeen talon tarjontaa pystyttäisi pitämään nykyisellään. Hänen mukaansa talossa on järjestetty lokakuun loppuun mennessä yli 70 tapahtumaa, ja kävijöitä on kertynyt jo 17 000, joista maksaneita 12 500. Museoon on löytänyt tiensä 9300 ihmistä, joista 3500 maksaneena kävijänä. Henkilökunnan määrästä – toimitusjohtaja, myyntisihteeri, kaksi lipunmyyjää, kaksi aulamestaria, kaksi museotyöntekijää ja osa-aikainen tapahtumakoordinaattori – ei tällaisilla volyymeillä ole varaa tinkiä.

Puheenjohtaja Raimo Kouhia (sd) muistutti avustusten olevan ensi vuodelle tavallaan tämänvuotisia pienemmät; avustusten määrä pysyy ennallaan, vaikka toimintakuukausia tulee ensi vuonna enemmän.

– Harvoin 11 kuukautta toiminut yritys tuottaa voittoa. Tämä tuo kunnalle elinvoimaa, ja jos halutaan ylläpitää kyläkouluja, me tarvitsemme tuloja. Tämä on siihen yksi keino, demareiden Anne-Mari Thomassen korosti avustusten merkitystä myös Leinolle.

 

Riemukkaasti tuulettava Jari Leino (ps) oli maanantaisen valtuustokokouksen aloitteellisimpia. Leino sai tukea muilta valtuutetuilta Raikun ja Kautialan koulujen toiminnan jatkamista puoltaville näkemyksilleen. Sen sijaan esitykset Kangasala-talon avustusten leikkaamisesta eivät menneet läpi. Tässä kuvassa on juuri selvinnyt, miten Kautialan koulun käy.

Riemukkaasti tuulettava Jari Leino (ps) oli maanantaisen valtuustokokouksen aloitteellisimpia. Leino sai tukea muilta valtuutetuilta Raikun ja Kautialan koulujen toiminnan jatkamista puoltaville näkemyksilleen. Sen sijaan esitykset Kangasala-talon avustusten leikkaamisesta eivät menneet läpi. Tässä kuvassa on juuri selvinnyt, miten Kautialan koulun käy.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kangasala 2016

Tuloveroprosentti: 21,00 %

Kiinteistöveroprosentit:

yleinen  0,90 %

vakituisten asuinrakennusten           0,43 %

muiden asuinrakennusten  1,03 %

yleishyödyllisen yhteisön 0,00 %

rakentamattoman rakennuspaikan   2,00 %

 

Tilikauden ennakoitu tulos: noin -1,5 miljoonaa euroa

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?