Pälkäneen elinvoimastrategiaa käsittelevässä tiedotustilaisuudessa arvoja punnittiin näyttävää vihreää tai punaista lappua.
Pälkäneen kunnan elinvoimastrategia vuosille 2016–2020 valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Sen tarkoituksensa on suunnitella konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joilla kasvatetaan kunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa, kehitetään kunnan markkinointia ja vahvistetaan paikallista yrittäjyyttä.
Strategiaa on alusta asti haluttu rakentaa muuallakin kuin kunnanviraston pöytien ääressä. Siksi kysytään mielipidettä suoraan kuntalaisilta.
Syksyn aikana on toteutettu kaksi kuntalaiskyselyä, joista toinen, suppeampi, järjestettiin elokuun lopussa Pälkäne tuottaa ja palvelee -messujen yhteydessä ja laajempi syyskuussa nettikyselynä.
– Kysymyksiä oli useita, mutta koko kyselyn perusajatuksen voi tiivistää vaikka muotoon: Millainen haluat Pälkäneen olevan vuonna 2020, elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Kuntalaiskyselyjen lisäksi tietoa kerätään kouluilta. Oppilaat saavat kertoa omista visioistaan piirtäen tai kirjoittaen.
– Lasten ja nuorten lähtökohtana on lähinnä se, mitä Pälkäneellä voi tehdä ja harrastaa, Koivisto-Virtanen kertoo.
Yhteistyöhön osallistuu myös seurakunnan edustajia sekä yhdistysväkeä ja yrittäjiä. Tiedonkeruun ohessa toimivat koko syksyn ajan työpajat, joissa yhteistyökumppanit käsittelevät elinvoimastrategian eri aihepiirejä.
Keski-ikäiset naiset kiinnostuneimpia
Kuntalaiskyselyihin tuli yhteensä 150 vastausta. Vastaajista suuri enemmistö, 71,5 prosenttia oli naisia ja yli puolet kaikista vastanneista 46–65 -vuotiaita. 26–46 -vuotiaiden osuus oli toiseksi suurin, 28, 2 prosenttia ja kolmanneksi aktiivisimmin vastasivat yli 66 -vuotiaat, joita oli vastaajista 18,3 prosenttia.
Alle 16-vuotiailta ei tullut kuntalaiskyselyyn yhtään vastausta, mutta koska sen ikäiset pääsevät vastaamaan koululaisten omaan kyselyyn, heidän mielipiteensä eivät jää pimentoon.
Lähes puolet vastanneista eli 46,6 prosenttia ilmoitti kuuluvansa ryhmään työssäkäyvät ja 21,6 prosenttia ryhmään yrittäjät, eli runsas 68 prosenttia kyselyyn osallistuneista oli mukana työelämässä.
Tyypillisin kuntalaiskyselyn vastaaja oli siis keski-ikäinen työssäkäyvä nainen. Suurin osa vastaajista oli Pälkäneellä asuvia, mutta joukossa oli myös kesäasukkaita. Messuilla tehtyyn kyselyyn osallistui muutama ulkopaikkakuntalainen.
Top3 Pälkäneestä
Kyselyssä pyydettiin mainitsemaan kolme sanaa, jotka kuvaavat Pälkänettä parhaiten.
– Huomiota herätti heti se, että eri vastaajat nimesivät täysin vastakkaisia ominaisuuksia, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Pälkänettä nimitettiin sekä uusiutuvaksi että taantuvaksi, eläväiseksi ja vireäksi mutta myös kuolleeksi, konservatiiviseksi ja kaavoihin kangistuneeksi. Edelleen Pälkäne oli osassa vastauksia vireä, yritteliäs, ystävällinen ja vieraanvarainen mutta toisissa omahyväinen, antautunut, sisäänlämpiävä ja hiljainen.
– Ristiriitaisuus vastauksissa oli mielenkiintoista. Osaksi se syntyy siitä, että toiset pitävät samoja asioita hyvinä ja toiset huonoina. Esimerkiksi hiljaisuus ja hitaus näyttäytyvät toisille positiivisina arvoina ja toiset näkevät ne pelkästään haittana, Jaana Koivisto-Virtanen toteaa.
Kolmen sanan vastauksissa Pälkänettä kuvataan eniten maisema- ja luontoarvojen sekä kulttuurikohteiden kautta. Samat asiat toistuvat monissa pitemmissä vastauksissa, joissa on pyydetty kehittämistoiveita.
Erilaisten palvelujen kehittämisen ohella varsinkin Onkkaalan alueelle toivotaan lisää maisemasuunnittelua. Koko kunnassa pitäisi saada rantoja nykyistä paremmin käyttöön ja näyttävämmin esiin, samoin haluttaisiin lisätä ja parantaa esimerkiksi patikkapolkuja, pyöräteitä, istutuksia ja valaistusta.
– Olen tyytyväinen kyselyn tuloksiin, sillä niistä nousee hyviä keihäänkärkiä, joihin voimme tarttua. Saimme sitä mitä toivoimmekin eli työkaluja elinvoimastrategiaa varten, Koivisto-Virtanen sanoo.
Viimeisimmät kommentit