Laaja-alainen oppiminen: Tekeillä olevan opetussuunnitelman perusidea toteutuu jo Pälkäneellä

Kouluvuoden sana on OPS2016

Uudessa OPS:issa tietotekniikan osuus kasvaa. Käytännössä tabletti on jo pitkään ollut luontevasti osa opetusta, opettajat kertovat.

Uudessa OPS:issa tietotekniikan osuus kasvaa. Käytännössä tabletti on jo pitkään ollut luontevasti osa opetusta, opettajat kertovat.

OPS2016 on sana, joka hallitsee tänä lukuvuotena Suomen peruskouluja ja lukioita. Uudistettu OPS eli opetussuunnitelma tulee alakouluissa ja lukioissa

Perusopetuksen tavoitteena on laaja-alainen osaaminen. Lähde: Opetushallitus.

Perusopetuksen tavoitteena on laaja-alainen osaaminen. Lähde: Opetushallitus.

kokonaisuudessaan käyttöön syyslukukauden 2016 alussa ja yläkouluissa asteittain vuoteen 2019 mennessä. Koko perusopetus on sen piirissä lukuvuonna 2019–2020.

Pälkäneen koulujen opetussuunnitelmatyöryhmää johtaa Kostian koulun rehtori Sari Halonen.

– Perusopetuksessa uuden opetussuunnitelman johtoajatuksena on laaja-alainen oppiminen. Siinä ylitetään oppiaineiden rajoja, korostetaan vuorovaikutusta ja ryhmätyöskentelyä ja pyritään ohjaamaan oppilaita kehittämään omaa ajatteluaan ja oppimistaan, hän kertoo.

OPS-työryhmään kuuluvat Kostian koulun opettajat Riitta Tiitola ja Kati Äijälä toteavat, että perusidea on jo monelta osaltaan toteutunut Pälkäneen kouluissa. Käytössä on jo nyt sellaisia opetusmenetelmiä, joita uusi suunnitelma edellyttää.

– Opettajuuskin on uusien haasteiden edessä. Monialaisuus ja vuorovaikutustaidot korostuvat nykyisessäkin koulussa eri tavalla kuin aikaisemmin, Riitta Tiitola sanoo.

Sari Halonen määrittelee, että uudistus tarkoittaa pälkäneläiskouluille opetussuunnitelman päivittämistä nykyaikaan ja virallista käyttöönottoa.

– Lisäksi pitää tietysti tehdä valintoja ja painotuksia paikkakuntakohtaisesti. Esimerkiksi kaunokirjoituksen opettaminen tulee uuden suunnitelman mukaan vapaaehtoiseksi. Pakollista taas on esimerkiksi järjestää jokaiselle oppilaalle ainakin yksi monialainen jakso eli projekti, joka on usean oppiaineen yhdistelmä, hän selittää.

 

Ruotsi tulee, käsiala menee

Tätä on nykyajan koulu. Tablettilaatikot ovat lähes tyhjillään, Kati Äijälä (vasemmalla), Riitta Tiitola ja rehtori Sari Halonen näyttävät.

Tätä on nykyajan koulu. Tablettilaatikot ovat lähes tyhjillään, Kati Äijälä (vasemmalla), Riitta Tiitola ja rehtori Sari Halonen näyttävät.

Ruotsin kielen opiskelun aloitus siirtyy uudessa opetussuunnitelmassa seitsemänneltä kuudennelle luokalle, historia taas aloitetaan jatkossa viidennen luokan sijasta neljännellä, ja sen rinnalle tulee yhteiskuntaoppi.

Fysiikka ja kemia niputetaan biologian ja maantiedon kanssa ympäristö- ja luonnontieto -nimiseksi oppiaineeksi, jota opetetaan samalla nimellä koko alakoulun läpi.

Tietotekniikka on jo tähän mennessä täyttänyt koulut koko kirjoillaan tai ainakin niin pitkälti, kuin kullakin kunnalla on varaa. Kostian koulussa 60 tabletin laatikot odottavat usein opettajainhuoneessa melkein tyhjinä, kun itse työvälineet kulkevat lasten mukana luokissa. Uudessa opetussuunnitelmassa ne saavat luvallisesti syrjäyttää perinteiset kaunokirjoitusvihot. Näppäimistötaitoja on jatkossa pakko opettaa, kaunokirjoitusta ei.

– Toivomme, että Pälkäneellä käsialakirjoitus pidetään mukana myös jatkossa. Käsiala on niin tärkeä asia, että siitä olisi vaikea kokonaan luopua. Kaunokirjoitus on sitä paitsi hyvä tapa harjoitella hienomotoriikkaa, käden ja ajattelun yhteistyötä, opettajat perustelevat.

Koodaus sen sijaan on uusi pakollinen aine, jonka opettamiseen opettajia koulutetaan parhaillaan.

Vuosiluokittaisiin vähimmäistuntimääriin tulee pieniä muutoksia, mutta omalla päätöksellään koulu voi edelleen tarjota enemmän opetusta kuin minimivaatimus määrää. Sari Halonen kiittää kuntaa siitä, että opetusta ei pakoteta puristamaan aivan minimiin.

– Mielestäni meille on annettu kunnan puolesta kohtuullisen hyvät resurssit. Esimerkiksi retkeilyihin on riittänyt mahdollisuuksia, vaikka on taloudellisesti vaikeat ajat, hän kertoo.

 

Oma OPS on hyvä OPS

– Me emme ole mukana seutukunnan opetussuunnitelmatyöskentelyssä, koska Pälkäne ei kuulu Tampereen seutukuntaan. Teemme omaa

Lähde: Opetushallitus

Lähde: Opetushallitus

suunnitelmaamme ypöyksin, mutta tässä tilanteessa on ollut hyviäkin puolia. Meillä kaikki opettajat ovat jollakin tavalla mukana, ja silloin he myös pysyvät kartalla siitä, mitä tapahtuu. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä suoraan Opetushallituksen kannsa, Sari Halonen sanoo.

OPS:sista tehdään omien koulujen näköistä. Pälkäneellä alakoulujen opettajat saavat koulutusta uusien aineiden, kuten ruotsin ja koodauksen opettamiseen, joten ulkopuolelta tulevia tuntiopettajia ei tarvita. Paikalliset erityistarpeet pystytään ottamaan huomioon hyvin, kun kaikki tehdään itse.

– Muuten yhteistyö seutukunnan kanssa on hyvin tärkeää ja haluamme pysyä vahvasti mukana siinä jo senkin vuoksi, että valtaosa täkäläisistä lapsista lähtee aikanaan jatko-opintoihin Tampereen suuntaan, Halonen muistuttaa.

Kati Äijälä painottaa, että opetusta pitää kehittää meidän koulu -idealla jatkossakin. Eri luokka-asteiden välinen yhteistyö ja koko koulun tapahtumat ja projektit lähentävät oppilaita toisiinsa ja opettavat vastuun kantamista.

– Sellaisia asioita ei voi opetella pulpetissa istuen, vaan ne omaksutaan parhaiten yhdessä kokemisen kautta.

Kostian koulussa toimii nykyisin oppilaskunta. Uudessa opetussuunnitelmassa sen merkitys ei ainakaan vähene.

– On tärkeää, että oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin. Kun oppilaiden demokratia toimii, he oppivat sen periaatteet kokemuksen kautta, Riitta Tiitola toteaa.

OPS-tietoa vanhemmille ja kaikille kiinnostuneille

Kostian koululla pidetään keskiviikkona 25. marraskuuta kello 17.30 alkaen OPS2016-aiheinen vanhempainilta, joka on avoin kaikille muillekin aiheesta kiinnostuneille.

 Tilaisuudessa pohditaan peruskysymystä, eli sitä, miksi opetussuunnitelma pitää uudistaa. Mitä taitoja oppilaat tulevat aikuisina tarvitsemaan pärjätäkseen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa?

 Vierailevana puhujana on tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä. Hänen tämänhetkinen tutkimusaiheensa käsittelee oppimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä aivotoimintoja.

Keväällä kouluilla järjestetään opetussuunnitelman uudistuksesta vanhempainiltoja, jossa esitellään tarkemmin oppiaine- ja tuntijakomuutoksia ja muita käytännön kysymyksiä.

 

Yksi kommentti

  1. Tommi Liljedahl

    Jutussa kerrottiin virheellisesti tuntijaosta. Siitä päättää sivistyslautakunta sivistystoimenjohtajan esityksestä. Koulut voivat esittää tuntijaosta toiveitaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?