Yritystuki-ilta toi tietoa ja kontakteja

Pälkäneen elinkeinoasiamiehen Jaana Koivisto-Virtasen järjestämä yritystuki-ilta veti kunnan valtuustosaliin parikymmentä kuulijaa.

Pälkäneen elinkeinoasiamiehen Jaana Koivisto-Virtasen järjestämä yritystuki-ilta veti kunnan valtuustosaliin parikymmentä kuulijaa.

Pälkäneen valtuustosaliin kokoontui parikymmentä henkilöä kuuntelemaan ja keskustelemaan yritystuista viime viikon torstaina. Mukana oli niin kokeneita konkareita kuin yrittäjiksi aikoviakin. Kunnan edustajista paikalla olivat kunnanjohtaja Janita Koivisto, joka lausui tervetulosanat sekä elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen, joka johti puhetta tilaisuudessa.

Yritystukien asiantuntijoiksi tilaisuuteen oli Koivisto-Virtasen lisäksi kutsuttu Petri Tallila Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta sekä Heikki Konsala Pirkan Helmestä.

Tallila aloitti esittelemällä erilaisia mahdollisuuksia saada rahoitusta yritystoimintaan. Hän korosti, että julkista yritysrahoitusta ja neuvontaa on paljon, mutta sen oikean tiedon löytäminen on haasteellista. Rahoituksen hankinta on myös keino testata oman ideansa toimivuutta.

– Kaikista ei ole yrittäjäksi. Sparraajat ja kyseenalaistajat ovat tärkeitä varmistamaan, ettei yrittäjätaipaleelle lähtenyt joudu katumaan lopun ikäänsä, Tallila korosti.

Tallilalla on itselläänkin yrittäjätausta, joten hän tietää, mitä parhaimmillaan on odotettavissa ja pahimmillaan pelättävissä.

– Kaikkein parhaiten oppii erehdyksen kautta ja kun on kantapään kautta oppinut, sen yleensä muistaa, hän opasti yleisöä.

Tallila esitteli tilaisuudessa muutamia sivustoja, joilta yrityksen rahoitusmahdollisuuksia selvittävä saa tietoa. Yksi hänen suosittelemistaan sivustoista on maaseutu.fi -sivusto, toinen yrityssuomi.fi. Kansainvälistymistä suunnitteleville on omat väylänsä, joita löytyy team.finland.fi -sivustolta.

 

Rakennuspalvelu Hirmukallion Tom Hirmukallio kysyi neuvoja elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtaselta ja ELY-keskuksen Petri Tallilalta.

Rakennuspalvelu Hirmukallion Tom Hirmukallio kysyi neuvoja elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtaselta ja ELY-keskuksen Petri Tallilalta.

Palveluja ELY-keskukselta

ELY-keskuksen kautta haettavasta rahoituksesta suuri osa on EU-tukirahaa, jonka kriteerit vaihtelevat tukikausittain. Nyt meneillään olevan tukikauden tavoitteena on saada ideoita ruohonjuuritasolta.

– Nyt panostetaan tekemiseen, kehitetty on jo ihan riittävästi, Tallila kuvasti muutoksen tarvetta.

Uuden tietohallintotyökalun eli sähköisen Hyrrä-järjestelmän vakavien teknisten ongelmien takia tukikauden käynnistyminen on ollut hidasta ja kehittämishankkeisiin on saatavana rahaa aikaisintaan ensi keväänä.

Maaseutuyritysten merkittävin tukimuoto on investointituki koneisiin ja laitteisiin sekä rakennuksiin. Tukea voi saada 20 prosenttia hankintahinnasta.

Tallila pahoitteli, että kehittämisavustusta eikä käynnistämistukea ei ole tällä hetkellä saatavana lainkaan. Tukikaudella on olemassa perustamistuki, mutta vielä on epäselvää, mihin sitä tullaan myöntämään.

Yritystoimintaa suunnittelevien kannattaa tutustua myös ELY-keskuksen Viestinvaihto-palveluun, jonka kautta on mahdollista jatkaa valmiin yrityksen toimintaa ja vielä aluksi saada opastusta luopuvalta yrittäjältä.

– Yrityskaupoissa kannattaa sitten pyytää tilinpäätöstietojen analysointiin apua ammattilaisilta, Tallila neuvoi.

Otto Blomqvist Fantasy Fishingistä ja Tuija Forsberg ja Eija Marttila Puutikkalan kyläkaupasta alkoivat heti tilaisuuden päätyttyä löytää yhteistyömahdollisuuksia.

Otto Blomqvist Fantasy Fishingistä ja Tuija Forsberg ja Eija Marttila Puutikkalan kyläkaupasta alkoivat heti tilaisuuden päätyttyä löytää yhteistyömahdollisuuksia.

Jo toimivalle yritykselle ELY-keskuksesta löytyy kehittämispalvelu, johon kuuluu aluksi yrityksen kehittämiskartoitus. Tämä toimitetaan esimerkiksi kunnan elinkeinoasiamiehelle tai ELY-keskuksen viranhaltijalle, joka sitten arvioi kehittämispalvelujen tarpeen. Tarjolla on nykytila-analysi ja kehittämissuunnitelma, konsultointipalveluja sekä avainhenkilöiden koulutusohjelmia.

Yrityksille saattaa löytyä rahoitusta myös muista väylistä ja yrittäjä ohjataan tarvittaessa hakemaan tukea näistä.

Osa yrityksistä hakee rahoitusta ELY-keskukselta vuodesta toiseen. Näitä niin kutsuttuja kestohakijoita arvioidaan liikevaihdon kasvun ja työllistämistoimenpiteiden kautta ja tukea voidaan myöntää, mikäli yritys menestyksellään osoittaa tuottavansa yhteiskunnalle myös vastinetta.

 

Pirkan Helmi rahoittaa pieniä toimijoita

Aimo Niemen Sydän-Hämeen Monitoimi on toiminut vuoden LVI-alalla. Yrittäjä keskusteli tilaisuuden jälkeen ELY-keskuksen Petri Tallilalta ja Pirkan Helmen Heikki Konsalalta.

Aimo Niemen Sydän-Hämeen Monitoimi on toiminut vuoden LVI-alalla. Yrittäjä keskusteli tilaisuuden jälkeen ELY-keskuksen Petri Tallilalta ja Pirkan Helmen Heikki Konsalalta.

Konsala kertoi työnjaosta Pirkan Helmen ja ELY-keskuksen välillä. Pirkan Helmi rahoittaa pääasiassa aloittavia ja pieniä yrityksiä, kun taas isommat ja kasvuhakuiset yritykset hakevat tukea suoraan ELY-keskukselta. Myös Pirkan Helmessä osa asiakkaista neuvotaan eteenpäin, mikäli jokin toinen taho on tilanteessa tarkoituksenmukaisempi.

Myös Pirkan Helmen tärkein tukimuoto on investointituki, joita oli päättyneellä kaudella 80 prosenttia kaikista tuista. Pirkan Helmellä on tarjota myös investointien toteutettavuusselvitys, jossa lasketaan, kannattaako kone hankkia itse vai vuokrata tai mihin rakennus kannattaa sijoittaa.

– Positiivista on, että enää tukien myöntämiselle ei ole yläikärajaa. Jos intoa toiminnan kehittämiseen vielä eläkepäivilläkin löytyy ja toiminta arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi, rahoitusta voi saada.

Yritystukia koskee kuitenkin päätoimisuusvaatimus.

– Hakemuksen liitteenä tulee olla liiketoimintasuunnitelma, josta käy ilmi, että toiminta tähtää päätoimisuuteen eli työllistää yrittäjän itsensä tai ainakin yhden ulkopuolisen henkilön, Tallila kertoi.

 

Investointitukia ei myöskään myönnetä kokeiluluontoiseen toimintaan, vaan yrityksen on toimittava kolme vuotta, ettei tukea peritä takaisin, hän lisäsi.

Sekä Konsala että Tallila kannustivat pälkäneläisiä kokoamaan yritysryhmien kehittämishankkeita. Hankkeeseen lähtevien yritysten tulee tuntea toisensa ja pystyä työskentelemään hyvässä yhteishengessä. Hanketta hallinnoimaan tarvitaan tosin jokin ulkopuolinen taho, kuten kehittämisyhtiö tai oppilaitos. Katseet kääntyivät asiassa Koivisto-Virtasen suuntaan.

Koivisto-Virtanen kertoi lopuksi omasta roolistaan ja osaamisestaan yritysten rahoituksen hankinnassa. Hänellä on kokemusta niin Tekesin, Finpron, Team Finlandin kuin Finnverankin rahoittamista hankkeista. Yritystukiasioissa pälkäneläisten ei siis tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

– Voisin olla se ensimmäinen linkki, johon ottaa yhteyttä, Koivisto-Virtanen kannusti osallistujia.

 

Yhteistyöidea sai alkunsa

Yrittäjän kannattaa usein avata suunsa, joskus se osuu oikeaan aikaan ja paikkaan. Fantasy Fishingin Otto Blomqvist kertoi tilaisuudessa, että yritystoiminnan kehittäminen muun työn ohella on rankkaa. Hän on hakenut rahoitusta eräältä säätiöltä kasvatuksellisten kalastusohjelmapalveluiden tunnettavuuden lisäämiseen ja markkinointiin. Puutikkalan uudet kyläkauppiaat Tuija Forsberg ja Eija Marttila kiinnostuivat toiminnasta ja kolmikko alkoi saman tien kaavailla yhteistyömahdollisuuksiaan.

– Tämä on ihan parasta näissä tilaisuuksissa, kun voi verkostoitua, yrittäjät kiittelivät.

Forsberg ja Marttila kertoivat tilaisuuden tarjonneen erityisesti vertaistukea.

– Itse olemme vielä niin alkutaipaleella, mutta oli hienoa kuulla, miten muut ovat tehneet ja erityisesti kiinnostavat yhteistyöhankkeet, joita voisi käynnistää yhdessä muiden kanssa, Forsberg kiitteli.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?