Kysely osoitti kulttuurimyönteisyyttä

Marketta Vaismaa 4

Pälkäneellä on paljon taitoa ja lahjakkuutta ja olen paljon miettinyt, miten sen saisi vielä enemmän esille ja loistamaan, kulttuurituottaja Marketta Vaismaa sanoo.

Pälkäneen kulttuuritoimi järjesti syyskuussa kulttuurikyselyn osana kunnan elinvoimakyselyä. Tämä toi vastauksiin lisää vaihtelevuutta, sillä kysymyksiin vastasi myös muita kuin lähtökohtaisesti kulttuurista kiinnostuneita henkilöitä.

Kyselyn yhdistäminen osaksi elinvoimakyselyä oli Pälkäneen kulttuurituottaja Marketta Vaismaan mukaan perusteltua, sillä kulttuurilla on paljon hyvinvointivaikutuksia ja sitä kautta se on merkittävä osa kunnan elinvoimaisuutta.

Kulttuurista on kuitenkin vaikea tehdä yksiselitteisiä kysymyksiä, joista saisi hienoja graafisia kuvaajia. Kyselyn kysymykset olivatkin enemmän osallisuutta ja osallistumista kartoittavia. Näin kyselystä saatiin riittävä konkreettinen ja excel-taulukoihin taipuva.

– Kulttuuri on valtavan laaja käsite, jota ei pysty määrittelemään excel-taulukon riveille, Vaismaa sanoo.

Koska määrittely on hankalaa, myös kulttuurin perustelu on vaikeaa. Vaismaa kertoo tutkimustuloksista, joilla kulttuurin merkitys on selkeästi osoitettu. Esimerkiksi Markku T. Hyyppä on todennut kuorolaulun pidentävän ikää. Lukemisella on todettu olevan suurempi merkitys lapsen elämään kuin perheen sosioekonomisella taustalla. Muistisairailla muutos toimintakyvyssä näkyy jo pienimuotoisella hoitokotiin tehdyllä kulttuurivierailulla. Lisäksi kulttuurin on todettu lisäävän yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa.

– Jos kulttuuri näkyy ympäristössä ja siihen panostetaan, edesauttaa se innovatiivisten yritysten syntymistä, Vaismaa kuvaa kulttuurin merkitystä elinkeinoelämässä.

Kulttuurinen aktiivisuus on myös yksi vetovoimatekijä, kun kuntaan houkutellaan uusia asukkaita.

– Toki kulttuurilla on myös itseisarvonsa, Vaismaa sanoo ja siteeraa Claes Anderssonia: Taide on elämän korotettu hetki.

Vaismaa painottaa kulttuuurin ilmentävän sitä, mitä pidetään tärkeänä ja minkälaisia me haluamme olla ihmisinä ja kansana. Hän näkee oman tarinansa myös 60–luvun rakennuskulttuurilla.

– Kulttuurissa ja taiteessa olemme erilaisilla rajapinnoilla, joissa muuttuminen on mahdollista, Vaismaa analysoi.

Kulttuurituottajan tehtävä on Vaismaalle mieluinen, ja parasta mitä hän työltä voi saada, on nähdä ihmisten innostuvan ja aktivoituvan tekemään yhdessä. Samaan aikaan hän on kuitenkin myös huolissaan tulevaisuudesta.

– Kolmannen sektorin rooli tulee jatkossa vielä korostumaan ja siinä tulee löytää se viisasten kivi, joka tuo uusia ihmisiä toimintaan mukaan, hän sanoo.

– Pälkäneellä on paljon taitoa ja lahjakkuutta ja olen paljon miettinyt, miten sen saisi vielä enemmän esille ja loistamaan, hän kuvaa asian kirkkaampaa puolta.

Tapahtumista tiedottaminen ja päällekkäisyyksien välttäminen on haaste, jonka Vaismaa haluaa kuntoon.

– Olisi hyvä, jos ihmiset oppisivat kertomaan tapahtumistaan minulle jo heti suunnitteluvaiheessa. Näin osaisin vastata kyselijöille, milloin olisi paras aika järjestää oma tapahtuma ja voisimme vähän vähentää ruuhkia, Vaismaa toivoo.

Vaismaan tavoittaa parhaiten sähköpostilla tai pistäytymällä toimistossa, kun hän on paikalla.

– Tervetuloa tänne käymään, hän toivottaa kaikki kulttuuritoimijat tervetulleiksi.

 

Kyselyyn vastasi 150 henkilöä

Kyselyyn osallistui kaikkiaan 150 vastaajaa, joista 72 prosenttia oli naisia. Suurin osa vastaajista oli työikäisiä, jopa puolet vastaajista oli ikäryhmästä 46–65-vuotiaat. Alle 25-vuotiaita nuoria oli reilu prosentti ja eläkeläisiä noin 18 prosenttia. Puolet vastaajista oli työssäkäyviä, viidennes yrittäjiä, 5 prosenttia työttömiä ja neljänneksellä oli muu tilanne. Opiskelijoita vastaajista oli alle prosentti.

Selvästi suosituin pälkäneläinen kulttuurimuoto olivat näyttelyt, joihin oli osallistunut kolme neljästä vastaajista. Hyvänä kakkosena tulivat konsertit noin 60 prosentin osuudella. Kolmanneksi suosituimpia olivat elokuvat, joissa oli käynyt puolet vastaajista. Teatteriesityksistä oli nauttinut 44 prosenttia vastaajista. Retkiin ja luentoihin osallistuneita oli kolmannes, kirjailijavierailuja oli kuunnellut 16 prosenttia.

Tietoa kulttuuritapahtumista vastaajat saivat parhaiten Sydän-Hämeen Lehdestä, seuraavaksi ystäviltään. Facebook ylsi jo kolmannelle sijalle, sieltä tiedon sai reilut 40 prosenttia vastaajista. Netissä toimiva kunnan tapahtumakalenteri tavoitti kolmanneksen vastaajista, ilmoitustaulut ja tolppamainokset neljänneksen.

Suurimpana esteenä kulttuuritapahtumaan osallistumiselle koettiin ajanpuute, seuraavana olivat huonot kulkuyhteydet. Monipuolisesta tarjonnasta musiikki koettiin kiinnostavimpana ja erilaisia konsertteja, ulkoilmatapahtumia ja festareita toivottiin lisää. Musiikin jälkeen teatteri herätti seuraavaksi eniten kiinnostusta, samoin elokuvat. Pälkäneen kulttuuritarjontaan oltiin vastausten perusteella tyytyväisiä.

– Osa toki kokee, että tapahtumia ei ole riittävästi, ja osa kiittelee niiden runsautta, Vaismaa kuvaa vastausten vaihtelevuutta.

Avoin kysymys kulttuurin merkityksestä tuotti paljon vastauksia, joista suurimmassa osassa kulttuuria pidettiin tärkeänä, osassa jopa elintärkeänä.

– Yllättävän isossa osassa vastauksia kulttuurin merkitys oli analysoitu, Vaismaa kiittelee.

Vastauksissa moni painotti kulttuurin arkea kohottavaa merkitystä, ja kulttuuri nähtiin myös vetovoimatekijänä.

– Olin yllättynyt myös siitä, miten moni näki kulttuurin hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeänä, Vaismaa kertoo.

Tiedon lähteet. Kuvaaja kertoo, mistä eri lähteistä kyselyyn vastanneet ovat saaneet tietoa kulttuuritapahtumista.

Tiedon lähteet. Kuvaaja kertoo, mistä eri lähteistä kyselyyn vastanneet ovat saaneet tietoa kulttuuritapahtumista.

Käynnit kulttuuritapahtumissa. Kuvaajasta näkyy, miten suuri osa vastaajista on käynyt erilaisissa kulttuuritapahtumissa ainakin kerran viimeisen vuoden aikana.

Käynnit kulttuuritapahtumissa. Kuvaajasta näkyy, miten suuri osa vastaajista on käynyt erilaisissa kulttuuritapahtumissa ainakin kerran viimeisen vuoden aikana.

Poimintoja kyselyn vastauksista:

– Kulttuuri on elämän suola, henkisen ja jopa fyysisenkin kunnon ylläpitäjä.

– Erittäin suuri merkitys. Ei vain näkijänä vaan myös tekijänä. Se tuo iloa, luo ajatuksia ja antaa hyvää oloa ja terveyttä. Oppia ikä kaikki.

– Kulttuuri vahvistaa ja kirkastaa arvoja ja eettisyyttä.

– Kulttuuri on yhteiskunnan tukipilari.

– Monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on yksi merkittävä syy, että viihdyn Pälkäneellä niin hyvin. Hyvä tarjonta on yksi Pälkäneen vetovoimatekijä naapurikuntiin verrattuna.

– Kulttuuri on arjen voimavara ja elämän keventäjä. Vilkas kulttuurielämä on elävän ja kehittyvän kunnan merkki. Jos kulttuuritoiminta näivettyy, niin sitten alkaa koko kunnan elinvoima hiipua.

– Henkinen kulttuuri rakentaa meidän ihmisten tietoisuutta yhä paremmasta henkilökohtaisesta ja yhteisöllisestä elämästä ja hyvinvoinnista huolimatta siitä, että talous heittelehtii aaltoliikkeenä markkinoiden ja suhdanteiden mukana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?