Talousvuodet 2016–18: Valtuustoryhmien puheenjohtajat ruotivat syntynyttä talousarviota

Kyläkoulut talousarvion puhuttavinta antia

Valtuustoryhmien puheenjohtajat analysoivat Kangasalan valtuuston hyväksymää talousarviota ensi vuodelle ja lähivuosien taloussuunnitelmaa. Osa pettyi enemmän ja osa vähemmän, mutta jokainen löysi budjettikirjasta ainakin jotakin positiivista.

 

”Kokoomusryhmän näkökulmasta budjetissa hyvää on se, että talous kääntyy ylijäämäiseksi suunnitelmakauden viimeisenä vuonna. Kotihoidon tukeen tulee merkittävä parannus, ja digitaalisia palveluita kehitetään. Hyvää on myös satsaaminen koko kunnan kehittämiseen asumisen ja elinkeinoelämän näkökulmasta sekä Ruskon ja Tarastejärven teollisuusalueisiin voimakkaasti panostaminen.

Kunnallis- ja kiinteistöverojen säilyminen ennallaan on myös tärkeää.

Pettyneitä emme olleet mistään ratkaisusta.”

Harri Syrjäläinen
KOK

 

”Hyvää talousarviossa on se, että virkamiehet, lautakunnat ja kunnanhallitus valmistelivat käsiteltävinä olevat asiat hyvin. Jos tahtoa on, niiden perusteella voi tehdä järkeviä päätöksiä. Hyvää on myös se, että nyt on hyväksytty budjetti, jolla taloudellinen tila saadaan käännetyksi plussan puolelle vuonna 2018. On tietysti muuttujia, jotka vaikeuttavat tai helpottavat tilannetta, esimerkiksi verokertymä, työllisyyden kehitys.

Meidän esityksestämme kuntaan perustetaan työryhmä, joka toden teolla keskittyy työllistämiskeinojen löytämiseen. Ryhmään pyritään löytämään hyvin verkostuneita henkilöitä, myös asiantuntevia yrittäjiä. Tekninen keskus vastaa tekonurmen suunnittelutyöstä ja esityksestämme työn on oltava valmis elokuun loppuun mennessä 2016. Näin tekonurmi on mahdollista saada vuoden 2017 talousarvioon. Toimme esille, ettei pyörää tarvitse keksiä toiseen kertaan: jalkapallokaupunki Valkeakoskella on päteviä ja kokeneita tekonurmiasiantuntijoita, joita sd-ryhmä kuuli syksyllä.

Sd-ryhmä on pohtinut asioita yhdessä perusteellisesti eivätkä tosiasiat miksikään muutu: säästöjä on tehtävä. Raikun ja Kautialan koulujen puolustajat ovat pelänneet kylien rapistuvan, jos koulua ei ole. Kylät säilyvät elävinä ja yhteen hiileen puhaltavina, jos kyläläisillä on tahtoa, tästä on useita esimerkkejä Kangasalta ja muualta Suomesta. Tosiasia on se, että Kangasalan nykyinen kouluverkko on liian laaja.

Ikävää on myös se, että vuodesta 2009 lähtien koulukeskustelu Kangasalla on keskittynyt 30–40 lapsen koulujen toimintaedellytyksiin. Kangasalla on perusopetuksen piirissä 3700 oppilasta.”

Pekka Lahti
SDP

”Olen erittäin tyytyväinen kyläkoulujen säilymisen vuoksi. Se oli Kangasalan Perussuomalaisten vaalilupaus ja tavoite tälle vaalikaudelle. Perusopetuksesta on säästetty jo liikaakin, ja nyt on aika lopettaa tinkiminen pienten lasten arjesta. Perussuomalaiset tietää, että myös kangasalalaisissa lapsissa on tulevaisuus.

Olemme tyytymättömiä siihen, että demarit ja kokoomus eivät olleet valmiita tinkimään euroakaan Kimmo Pyykkö -museosta, vaan mieluummin olisivat ottaneet rahat kunnan talouden parantamiseksi lasten ja Kangasalan maaseudun kustannuksella.

Kuntalaisten peruspalveluiden lakkauttaminen on loputtava ja keskityttävä suunnitelmakaudella sellaisiin säästökohteisiin, jotka eivät ole kuntalaisille välttämättömiä. Toivottavasti tämänvuotinen budjettivaltuusto on viimeinen, jossa isot puolueet edes yrittävät käyttää rahaa vastuuttomasti. Seuraavina vuosina hekin toivottavasti keskittyvät kuntalaisten hyvinvointiin.”

Jari Leino
PS

”Kuntamme taloutta on reivattu oikeaan suuntaan jo muutamien vuosien ajan. Haasteita vielä riittää, mutta suunta on nyt oikea. Ikävä kyllä mihinkään kululisäyksiin ei oikein tunnu olevan varaa lähivuosien aikana. Lainamäärä per kunnan asukas pystytään pitämään siedettävällä tasolla.

Kouluverkkoasiassa ryhmämme kanta ei ollut yksimielinen. Periaatteisiimme ei kuulu ryhmäpäätösten tekeminen, vaan jokainen saa äänestää oman ajatuksensa mukaan. Oma henkilökohtainen käsitykseni oli se, että opetus- ja kasvatuspuolelta on viime vuosina leikattu niin paljon, että raamiin olisi ollut hyvä saada vähän happea, jolloin koko kunnan oppilaat olisivat hyötyneet. Pienten koulujen säästyminen on totta kai kyseisille kylille ja kouluissa opiskeleville oppilaille upea asia, mutta oman näkemykseni muodostin ajatellen koko kunnan oppilaita. Tässä tilanteessa on entistä kauempana erittäin tarpeelliseksi koettujen koulupsykologin ja koulukuraattorin resurssien toteutuminen. Demokratia on puhunut – päätökset on tehty ja tästäkin on hyvä jatkaa rakentavalla yhteistyöhengellä eteenpäin.

Uusia virkoja talousarvio toi kaksi psykiatriseen avohoitoon. Tämä on erinomainen asia, sillä Kaivannon sulkeminen tuo lisähaasteita myös avopalveluille. Hyvä asia on myös se, että kunnan talouden tasapainottaminen tapahtuu ilman kunnan työntekijöiden lomautuksia ja irtisanomisia. Tavoitteeksi asetettu kunnan työntekijämäärän supistaminen on tavoitevauhdissa ja lähellä oleva organisaatiomuutos virtaviivaistaa kunnan virkamieshallintoa. Luonnollisen poistuman kautta tapahtuva tehostuminen on hitaampi, mutta samalla myös inhimillisempi tapa tasapainottaa kunnan työntekijämäärää.

Kaavoituksen ja palveluverkkoinvestointien tasapainoilu on aina haastavaa. Harvoin investointeja on pystytty tekemään varautuen tulevaan asukaslisäykseen ja näin monin paikoin on jouduttu kalliisiin tilapäisratkaisuihin. Toivottavasti tulevassa asukasmäärän kasvubuumissa osaamme oikein ajastaa myös palveluverkkoinvestoinnit. Suoraman koulu on upeaksi uusittu, mutta nykyinen oppilasmäärä täyttää laajentuneet tilat. Nostokurkia on pystytetty ja pystytellään koulun lähipiirissä, mistähän valmistuviin taloihin muuttaville koululaisille löydetään pulpettipaikat…?”

Timo Keskinen
KD

 

”Kyläkoulujen säilyttäminen oli vihreille tärkeää ja onneksi valtuusto oli samaa mieltä. Kyläläiset ovat todella aktiivisesti alkaneet kehittää kouluja ja he tekevät paljon talkootyötä koulujen hyväksi. Epäilimme myös lasten mahtumista Huutijärven kouluun.

On tärkeää saada talous vakaammalle pohjalle ja siihen näytetään edelleen pääsevän vuonna 2018, vaikka kyläkoulut säilyvät. Tiukkaa taloudenpitoa on kuitenkin jatkettava, koska Lamminrahkan investoinnit painavat päälle. Siinä mielessä on ikävää, että vain niukkuutta on jaossa lähivuosina.

Toivottavasti seuraavaan budjettiin mahtuu kuitenkin tekonurmihanke, sillä liikuntaan panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin ja hanke vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös kustannustehokkaalta.”

Stiina Lahikainen
VIHR

 

”Lähes ainoa valopilkku talousarviossa on päätös olla korottamatta veroja. Kuntavero onkin jo niin korkealla, että melko saman kokoiset Pirkkala ja Nokia saavat enemmän muuttovoittoa kuin Kangasala.

Leikkaus- ja yksityistämishenkinen budjetti meni helposti läpi verrattuna taloudellisesti melko vähäisten kyläkoulujen lakkautusesityksiin. Minua ihmetytti, miksi demarit tukivat tällaista budjettia Kangasalla, vaikka valtakunnan politiikassa he ovat olevinaan leikkauspolitiikkaa vastaan.

Budjetissa on kummallisia ristiriitoja. Verotulot sekä kiinteistö- ja yhteisöverojen tuotto ja valtionosuudet ovat kasvussa ja sijoitusomaisuuskin tuottaa, mutta silti leikataan palveluja ja investointeja.

Talousarviossa piirretään kauhukuva kunnan henkeä kohti lasketusta velasta. Se on nyt 2313 euroa per asukas, ja sen pitäisi laskea 2200 euroon vuoteen 2018 mennessä. Velka on Kuntaliiton tilaston mukaan vain hieman Suomen kuntien keskiarvon yläpuolella eikä lainkaan huolestuttava. Siksi meillä pitäisi olla varaa investoida, kuten homekoulujen tai Rekola-kodin ja keittiön saneerauksiin. Sosiaalinen asuntotuotanto kunnassa on pahoin laiminlyöty vuosikymmeniä.

Nyt kannattaisi investoida ja rakentaa, kun rakennuskustannukset ja korot ovat alhaalla. Talousarvion mukaan investoinnit kuitenkin romahtavat vuosina 2016–18, jopa yli 10 miljoona vuodessa. Syntyy vaikutelma, että tahallisesti jätetään investoimatta. Annetaan yksityisten rakentaa ja kunta ostaa sitten palvelut yksityisiltä ostopalveluina ja palvelusetelin avulla tuettuna. Lama tarjoaa keinon yksityistämiseen.

Leikkaukset ja yksityistämiset eivät käännä taloutta nousuun, vaan syventävät lamaa ja vaikeuttavat yhä lisää julkisten palvelujen tuottamista.”

Jorma Mäntylä
VAS

Olimme melkein kaikissa asioissa kunnanhallituksen takana. Poikkeuksina olivat Kangasala-taloa koskevat avustukset ja Raikun koulun lakkauttaminen. Koulujen lakkaukset siirtyvät nyt tulevaisuuteen, seuraava valtuusto ne joutuu luultavasti kuitenkin lakkauttamaan. Kunnan taloudellinen tilanne on jatkossakin hyvin haastava.

Jani Viinikainen
SIN

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajista Keskustan Hannu Karppilaa ei tavoitettu.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?