Ekosysteemipalvelut vaikuttavat maakuntakaavaan

Ilpo Tammi (vasemmalla) ja Anne Mäkynen ovat toteuttaneet Ekosysteemipalvelut Pirkanmaalla –hanketta, jonka tuloksia hyödynnetään maakuntakaavoituksessa. Kuvassa tämänhetkinen versio maakuntakaavaehdotuksesta.

Ilpo Tammi ja Anne Mäkynen ovat toteuttaneet Ekosysteemipalvelut Pirkanmaalla –hanketta, jonka tuloksia hyödynnetään maakuntakaavoituksessa. Kuvassa tämänhetkinen versio maakuntakaavaehdotuksesta.

Pirkanmaan liiton Ekosysteemipalvelut-hankkeen tulokset julkistettiin Ekosysteemipalvelut-seminaarissa Museokeskus Vapriikissa marraskuun lopulla. Hankkeessa kartoitettiin vuosina 2014–2015 eri ekosysteemipalvelujen esiintyvyyttä ja taloudellista arvoa Pirkanmaalla. Hankkeen päätoteuttaja oli Pirkanmaan liitto, lisäksi mukana olivat Ramboll Oy ja Simosol.

– Tulokset ovat herättäneet mielenkiintoa myös paikallistasolla, Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Ilpo Tammi kertoo.

Ekosysteemipalvelut-hankkeen tulokset eivät ehtineet vielä meneillään olevan maakuntakaavoituksen ensimmäiselle kuulemiskierrokselle, mutta tuloksia pystytään ottamaan huomioon kaavaehdotukseen, joka tulee kuultavaksi todennäköisesti kevään 2016 aikana.

– Kaavaehdotukseen on tulossa luonnosvaihetta enemmän kehittämisperiaatemerkintöjä, esimerkiksi tuulivoimaan, turvetuotantoon ja biopotentiaalin hyödyntämiseen, Tammi kuvaa hankkeen vaikutuksia.

Kaavoituksen tarkoituksena on erilaisten alueellisten maankäyttöpaineiden yhteensovittaminen. Ekosysteemipalvelunäkökulma tuo suunnitteluun ja päätöksentekoon uuden lähestymistavan, jonka avulla ihmisen ja luonnon prosessien väliset kytkökset tulevat paremmin ymmärrettäviksi. Luonnon tarjoamat taloudelliset hyödyt tulevat esille, ja toisaalta näkökulma edistää myös luonnon monimuotoisuuden suojelua.

– Jos luonto köyhtyy, ei meillä ole ekosysteemipalvelujakaan, suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Pirkanmaan liitosta sanoo.

 

Sydän-Hämeen Hot Spot -alueet

Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää eri ekosysteemipalvelujen keskittymiä eli Hot Spot -alueita. Kangasalan ja Pälkäneen seutu nousee hankkeen tuloksissa esille selvänä tuotantopalvelujen alueena. Erityisesti Sahalahti-Pakkala erottuu keskittymänä eläintuotannon, kasvinviljelyn, biokaasun tuotantopotentiaalin sekä viereisen Laipanmaan metsänkasvun ja keräilytuotteiden ansiosta.

Laipanmaa erottuu myös säätely- ja ylläpitopalvelujen tuottajana, sillä metsänkasvu sitoo hiiltä. Toinen alueen merkittävä säätely- ja ylläpitopalvelujen tuottaja on Pälkänevesi, jonka pohjasedimentti sitoo ravinteita. Marja- ja puutarhaviljelyn alueet ovat keskeisiä pölytyksen keskittymiä.

Pälkäne on Tampereen, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen ohella yksi niistä alueista, joilla ekosysteemipalvelujen määrä hehtaaria kohden on maakunnassamme suurinta.

 

Tasapainoilua eri palveluiden kesken

Ilpo Tammen mielestä Pirkanmaan hienoimmat kaupunkialueiden läheiset maaseutualueet ovat Kangasalla ja Pälkäneellä.

– Seudulla on monenlaisten arvojen keskittymä, joka lisää alueen vetovoimaisuutta, hän kehuu.

Esimerkiksi Laipanmaa on maakunnan hiilinielu ja laajana yhteisenä alueena myös harvinainen hiljainen alue. Seudulla on myös monipuolista vesistö-viljelymaa-mosaiikkia, jossa on runsaasti erilaisia ekosysteemipalveluja. Pälkäne on myös ilmastollisesti maakunnan parasta metsänkasvatusaluetta.

Kaikkien ekosysteemipalvelujen yhtäaikainen hyödyntäminen on kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi metsäalueet toimivat yhtä aikaa sekä tuotantopalvelujen (puutavara), säätelypalvelujen (hiilinielu) että kulttuuripalvelujen (virkistyskäyttö) tuottajina. Samoin järvialueiden kulttuuripalvelut (virkistys, kalastus ja matkailu) voivat olla uhattuina, jos niiden tarjoamia säätelypalveluja (ravinteiden pidättyminen) hyödynnetään liikaa.

 

Kartoitusta tehty myös Sydän-Hämeessä

Pälkäne ja Kangasala ovat olleet ekosysteemipalveluteemassa etujoukoissa, sillä seudulta on jo vuonna 2012 valmistunut Koko-hankkeen ja kuntien yhdessä tilaama, Finnish Consulting Groupin tuottama raportti ”Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?”. Raportti keskittyy ekosysteemipalvelujen tuotteistamiseen ja poikkeaa näin paljon Pirkanmaan liiton hankkeesta, jossa on määritetty ekosysteemipalvelujen rahallista arvoa. Moni raportissa mainittu asia on jo lähtenyt käyntiin, Pälkäneelle on esimerkiksi jo syntynyt Laipanmaan liikuntamahdollisuuksia ja kalastusmatkailua tarjoavaa liiketoimintaa.

Kirjoittaja oli Pirkanmaan Yrittäjät ry: n edustajana Ekosysteemipalvelut Pirkanmaalla -hankkeen ohjausryhmässä.

Ekosysteemipalvelujen arvo

Ekosysteemipalvelujen luokittelu:

 

- Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ihmiselle tarjoamia palveluja, joihin elämämme ja hyvinvointimme perustuu. Ekosysteemipalvelujen tuotanto on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja eri palvelut ovat riippuvaisia toisistaan.

 

 

 

- Ekosysteemipalvelut jaotellaan yleensä kolmeen eri luokkaan:

 

 

 

- Tuotantopalvelut: Esimerkiksi ravinto, puhdas vesi ja bioenergia

 

 

- Säätely- ja ylläpitopalvelut: Esimerkiksi hiilen sidonta ja varastointi sekä ravinteiden kierto

 

 

- Kulttuuripalvelut: Esimerkiksi virkistyspalvelut ja luonnon perintöarvo

 

 

 

 

 

Ekosysteemipalvelusta uusi keino monimuotoisuuden suojeluun

 

 

Yhteiskunta on monella tavoin riippuvainen ekosysteemipalveluista. Päätöksenteossa ekosysteemipalveluja ei välttämättä tunnisteta. Siksi on tärkeää löytää keinoja niiden arvottamiseksi ihmisen kokemien hyötyjen näkökulmasta.

 

Luonnon monimuotoisuus vähenee ihmiskunnalle vaaralliseksi koetulla vauhdilla. Noin 60 prosenttia ekosysteemipalveluista on uhattuna. Muutos johtuu ihmisen toiminnasta.

 

Jotta ihmisen elinolosuhteet maapallolla eivät muuttuisi kohtalokkaasti, yritetään luonnon monimuotoisuutta ylläpitää kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön avulla. Tavoitteena on EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen vuoteen 2020 mennessä ja ennallistaa niitä mahdollisimman pitkälle. Ekosysteemipalveluja koskevan tiedon kerääminen on osa Suomen biotaloustrategiaa. Ympäristöministeriön monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisesti ekosysteemipalvelujen arviointiin ja arvottamiseen tarvitaan tutkimusta ja menetelmiä.

 

Ekosysteemipalvelunäkökulmaa sivuava ajattelumalli on jo mukana osassa lainsäädäntöä (mm. vesipuitedirektiivi ja kansallinen vesioikeus) ja monessa meneillään olevassa lainsäädännön uudistamishankkeessa. Lainsäädäntö on tähänkin asti suojelut osaa ekosysteemipalveluista. Erityisesti sääntelyn kohteena ovat tuotantopalvelut ja osa kulttuuripalveluista. Tämä selittyy sillä, että yhteiskunta turvaa vahvimmin juuri omaisuutta ja toisaalta ihmiset haluavat säilyttää sen, mikä heille itselleen on tärkeää. Sen sijaan säätely- ja ylläpitopalvelut ovat jääneet sääntelyssä toistaiseksi vähälle huomiolle.

 

Pirkanmaan ympäristöohjelman yhtenä tavoitteena on turvata ekosysteemipalvelut osana elinkeinotoiminnan edistämistä.

Koska biologisen monimuotoisuuden suojelu ei ole tähän mennessä onnistunut tavoitteiden mukaisesti, on ollut tarpeellista kehittää uusia välineitä suojelun toteuttamiksi. Ekosysteemipalvelun hyöty on helpompi ymmärtää kuin esimerkiksi jonkin hyönteisen tai luontotyypin suojelun tarve. Toisaalta tiettyjen sanojen tai sanaparien nousua lupauksen kaltaisiksi käsitteiksi voidaan myös kritisoida siitä, että ne ennemminkin auttavat tunnistamaan ongelmia kuin ratkaisemaan niitä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?