Kotiseutu, sieluntila

Veteraaneilla oli aikaa vaihtaa kuulumisia kahvipöydän ääressä.

Veteraaneilla oli aikaa vaihtaa kuulumisia kahvipöydän ääressä.

– Kotiseutu on sieluntila, joka hallitsee koko olemustamme, määritteli kirjallisuuden professori emeritus Tarmo Kunnas, joka vieraili Pälkäneen itsenäisyysjuhlan juhlapuhujana Aitoon Honkalassa.

Kunnas tunnetaan maailmankansalaisena, joka on muun muassa toiminut Suomen Ranskan-instituutin ensimmäisenä johtajana ja opettanut useissa ulkomaisissa yliopistoissa.

Pälkäneläisille hän puhui kotiseudun syntymisestä ja sen eri ulottuvuuksista. Tämän hetken Suomessa kysymys on erittäin ajankohtainen.

– Jos fyysinen kotiseutu jää vaille henkisen kotiseudun tukea, kuten pakolaisille käy, seuraa juurettomuutta ja irrallisuutta. Jokainen tarvitsee kotiseutua, ja jolla ei hyvää kotiseutua ole, sen pitää sellainen hankkia, Kunnas painotti.

Musiikkia juhlassa esittivät kangasalalainen musiikin monitaituri Masa Orpana ja Arto Viljanen sekä paikalliset tähdet Heikki Nyman ja Petri Tuomioja.

Juhlan juontajana oli sdp:n kunnanvaltuutettu Pauliina Jaakkola.

 

Kolmenlaisia kotiseutuja

itsenäisyysjuhlan aluksi puhui kulttuurituottaja Marketta Vaismaa.

itsenäisyysjuhlan aluksi puhui kulttuurituottaja Marketta Vaismaa.

Tarmo Kunnaksen mukaan lapsuuden ensimmäinen kotiseutu, josta jää muistoja, useimmille synnyinseutu, leimaa ihmisen omakseen ja heijastuu kaikkiin myöhempiin kotiseutukokemuksiin.

– Varhaisimpiin kotiseutukokemuksiimme heijastuu lapsen myyttinen ja maaginen maailma. Lapsuusmuistot ovat vahvoja, koska lapsuuden ympäristömme antaa ensimmäisen konkreettisen sisällön abstrakteille käsitteille. Ensimmäinen kokemamme pihapiiri, joki, vuori tai yhtä hyvin ensimmäinen opettaja tai kirkkoherra, josta meillä on kokemus, tulee aina jollakin tavalla määrittämään meille näitä käsitteitä, Kunnas selitti.

Lapsuuden kotiseutu määrittyy nopeasti ja vahvasti. Seuraavan paikan omaksuminen vie Kunnaksen mukaan paljon pitemmän ajan.

– Uuden kotiseudun valintaamme ohjaa alitajuinen tarve löytää paikka, jossa on hyvä elää, mutta siihen kiintyminen voi siitä huolimatta vaatia jopa kymmeniä vuosia, Kunnas sanoi.

Kolmannenlainen kotiseutu voi olla paikka, jossa ihminen ei oikeasti asu. Se voi olla jokin poikkeuksellisen vetovoimainen, karismaattinen seutu, jonka kokee voimakkaan myönteiseksi. Jollekulle sellainen seutu voi olla esimerkiksi Lappi tai jokin eksoottinen maa, jonne tekee mieli palata aina uudestaan.

– Tällainen kotiseutukokemus on itse elämään piiloutuneiden mahdollisuuksien etsintää, Kunnas määritteli.

 

Kulttuurien ei tarvitse sulautua

Professori emeritus Tarmo Kunnas sanoo, että Suomeen ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajat, jotka haluavat integroitua.l

Professori emeritus Tarmo Kunnas sanoo, että Suomeen ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajat, jotka haluavat integroitua.l

Tarmo Kunnaksen mukaan suomalaisten on vaikea tottua Euroopan nykyiseen tilanteeseen siksi, että Suomen kansa on ollut pitkään poikkeuksellisen homogeeninen ja monimuotoisuus sille vierasta. Meillä on kautta historian ollut valtava joukko yhteisiä esi-isiä yhtä pientä kansaa kohti. Suomalaisuus on ollut aina suomalaiselle itsestäänselvyys.

– Yhtenäinen kotiseudun tunne ei sinänsä ole paha asia, ellei sitä käytetä väärin. Se päinvastoin vahvistaa henkistä tasapainoa ja antaa suojaa vaaratilanteissa, Kunnas totesi.

Liika yhtenäisyys on Kunnaksen mukaan pahaksi silloin, kun se käännetään vihaksi ja epäluuloksi muita kohtaan.

Kun erilaiset kulttuurit kohtaavat, molempien on osattava valikoida omasta perinteestään hyviä osia, jotka voivat vahvistaa keskinäistä solidaarisuutta. Se ei silti tarkoita, että maahan muuttavien ja kantaväestön kulttuurien pitäisi sulautua yhteen. Erilaisuuden mahtuvat maailmaan rinnakkain.

Kunnas painotti, että kansallistunne ja kotiseuturakkaus ovat itse asiassa samaa juurta kuin eksotiikan ihailu.

– Joka haluaa kotiseudultaan omaleimaisuutta, arvostaa sitä myös vieraissa kulttuureissa, hän tiivisti.

 

”Itsenäisyyteen kuuluu se, että sitä on osattava käyttää”

Tuuli piti huolen, että liput Pälkäneen sankarihaudalla pysyivät näyttävästi esillä.

Tuuli piti huolen, että liput Pälkäneen sankarihaudalla pysyivät näyttävästi esillä.

Pälkäneen sankarihaudalla seppeleenlaskutilaisuudessa puhunut kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä muistutti, että itsenäisyys tarvitsee pelisäännöt.

– Länsimaista itsenäisyyttä uhataan nyt vakavasti. Uhka voi heijastua ennemmin tai myöhemmin myös omaan isänmaahamme. Täällä on osattava taiteilla itsekkään ja epäitsekkään itsenäisyyden välillä. On pidettävä omista huolta mutta silti on muistettava, että emme ole täällä yksin, hän sanoi.

Laesterä totesi, että Suomessa on pitkään eletty syvän ja rauhallisen itsenäisyyden aikaa, jolloin voimat on keskitetty itsenäisyyden säilyttämiseen eikä puolustamiseen.

Itsenäisyyden pelisäännöt tulevat toisella tavalla tärkeiksi, kun koko Eurooppaa ravistelee ennen näkemätön kriisi, josta kukaan ei voi kokonaan sulkeutua pois.

Yksi itsenäisyyden tunnus on itsehallinto, joka on myös suomalaisten kuntien ja seurakuntien olennainen osa. Pälkäneen keväällä tehty päätös jättäytyä itsenäiseksi kunnaksi on virittänyt paljon uusia suunnitelmia ja toiveita kunnassa, mutta Lasterän mukaan on tärkeää, että säilytetty itsenäisyys on alusta asti rakennettu hyvälle pohjalle.

– Me olemme eläneet ihmisiksi, niin kunnassa kuin seurakunnassakin. Olemme ymmärtäneet, ettei kaveria jätetty, kuten ei jätetty Tolvajärvelläkään, Laesterä määritteli viitaten talvisodan alussa käytyyn rajuun torjuntataisteluun, jossa monet Pälkäneen miehet saivat todellisen tulikasteensa, ja jonne seitsemän heistä sotatie päättyi.

– Ihmisiksi elämistä on kaikista toisista huolen pitäminen. Olemme tottuneet pitämään huolta omistamme, mutta nyt saamme pitää huolen myös muista kuin perinteisistä omistamme, kun olemme saaneet huolehdittavaksemme ensimmäiset turvapaikanhakijat. Uskon, että osaamme käyttää edelleenkin ansaitsemaamme itsenäisyyttä niin, että voimme elää Suomen tulevan 100-vuotisjuhlavuoden teemassa – yhdessä, Laesterä päätti puheensa.

 

Itsenäisyysjuhla: Pälkäneläiset kokoontuivat Honkalaan juhlimaan 98-vuotiasta Suomea

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?