Itsenäisyyspäivä: Kangasala-talo ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivän juhlien näyttämönä

Monipuolista, lämminhenkistä, juhlallista

Itsenäisyyspäivän juhlaa vietettiin sunnuntaina ensimmäistä kertaa Kangasala-salissa.

Itsenäisyyspäivän juhlaa vietettiin sunnuntaina ensimmäistä kertaa Kangasala-salissa.

– Se oli juhlallista, totesi Heikki Mäenpää, kun täysi salillinen juhlavieraita oli saanut laulettua Maamme-laulun Kangasalan kunnan itsenäisyyspäiväjuhlien lopuksi.

Mäenpää, tuore Pro Kangasala -mitalisti, oli täysin oikeassa. Kangasala-talo sai kunnian olla ensimmäistä kertaa kunnan itsenäisyyspäiväjuhlien näyttämönä sunnuntaina. Sattumaa tai ei, mutta uuden estradin myötä Kangasala-sali oli lähes täysi, kun taas aikaisempana juhlapaikkana toimineen Kirkkoharjun koulun sali jäi melko usein noin puolilleen.

Juhlallisuuden lisäksi kunnan 150-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän juhla oli myös lämminhenkinen ja monipuolinen.

Pikkupelimanni Oona Lahikainen keskittyy.

Pikkupelimanni Oona Lahikainen keskittyy.

Kangasala-salin tarjoamat mahdollisuudet hyödynnettiin hienosti. Valkokankaalle esimerkiksi heijastettiin eri-ikäisten kangasalalaisten ajatuksia suomalaisuudesta ja kangasalalaisuudesta. Onni Vakkurin ohjaaman ja leikkaaman Minun Suomeni, minun Kangasalani -videon mukaan ottaminen juhlan ohjelmaan oli hyvä veto: video piristi aitoudessaan mutta ei unohtanut myöskään huumoria.

Puolitoistatuntisessa juhlassa esiteltiin muutenkin monipuolinen läpileikkaus kangasalaisesta osaamisesta, ja tämä tehtiin tyylillä. Leenamaija Roukolan johtamat Kangasalan Pikkupelimannit nostivat hymyn varmasti jokaisen yleisössä istuneen huulille. Patrik

Kangasalan Pikkupelimannit suoriutuivat omasta esityksestään hienosti.

Kangasalan Pikkupelimannit suoriutuivat omasta esityksestään hienosti.

Kiviniemen taiturimainen flyygelinsoitto heti juhlan aluksi

hämmästytti yhden jos toisenkin yleisössä. Myös Runoriimun Kalevala-aiheinen runoesitys ja Kangasalan Laulun Ystävien lauluesitykset olivat varsin onnistuneita.

 

Mäenpäälle Pro Kangasala -mitali

Juhlan huipennus nähtiin, kun vastaava crossmediatuottaja, kirjoittaja ja säveltäjä Heikki Mäenpää pokkasi Pro Kangasala -mitalin kunnanjohtaja Oskari Auvisen ojentamana. Tyylilleen uskollisesti

Oskari Auvinen jakoi Heikki Mäenpäälle Pro Kangasala -mitalin.

Oskari Auvinen jakoi Heikki Mäenpäälle Pro Kangasala -mitalin.

Mäenpää nostatti yhteishenkeä huudattamalla yleisöä, ja salissa kuultiinkin Mäenpään johtamana kolminkertainen eläköön-huuto Kangasalle.

Eläköön, eläköön, eläköön! Heikki Mäenpää villitsi yleisön kolminkertaiseen eläköön-huutoon Kangasalle.

Eläköön, eläköön, eläköön! Heikki Mäenpää villitsi yleisön kolminkertaiseen eläköön-huutoon Kangasalle.

Hopeasta valmistettu, kunnan vaakuna-aiheinen Pro Kangasala -mitali myönnettiin Mäenpäälle hänen pitkäjänteisestä työstään Kangasalan tunnetuksi tekemisessä. Mies on tehnyt kotikuntaansa ja Kesäpäivä Kangasalla -laulua tunnetuksi lukuisissa kansainvälisissä yhteyksissä ja etenkin Kaukoitään suuntautuvissa markkinointihankkeissa.

Pro Kangasala -mitalin myöntää kunnanhallitus. Se voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti kunnallisella, taloudellisella, kulttuurisella tai muulla toiminnan alalla Kangasalan kunnan hyväksi. Mitali voidaan myöntää myös erityisistä ansioista tieteen, taiteen tai liikunnan parissa.

Juhlassa palkittiin perinteiseen tapaan myös kunnan kulttuuristipendien saajat. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Anja Aarnio ojensi Kangasala-talon lavalla 1500 euron suuruiset stipendit tanssinopiskelija Laura Lehtoselle ja teatterialan ammattilaiselle, esimerkiksi Kangasalan Pikkuteatterista tutulle Mika Eerolalle. 1000 euron stipendit saivat tanssinopettaja Emmi Kahilainen ja interaktiivisen median opiskelija Juho Waltteri Lahti.

 

Kohti uutta vaihetta

Varsinaista juhlapuhetta ei Kangasalan itsenäisyyspäivän juhlassa tänä vuonna kuultu, mutta kunnanjohtaja Oskari Auvisen tervehdyssanat toki kuultiin. Puheenvuorossaan hän muistutti kuntalaisia siitä, että tuleva sote-uudistus johtaa suuriin muutoksiin koko Suomessa, myös Kangasalla. Kunnanjohtaja mainitsi, että uudistus vie Suomen lähemmäs eurooppalaista tapaa, jossa palveluista ynnä muista päätetään kolmella tasolla: kunnassa, laajemmilla itsehallintoalueilla ja valtion tasolla.

Auvinen vertasi muuttuvaa kenttää siten, että nykyisin sote-asioista on päättämässä Kangasalan 51-jäseninen kunnanvaltuusto. Jatkossa Kangasalla saattaa olla kahden tai kolmen henkilön vahvuinen edustus itsehallintoalueen valtuustossa.

– Tämä tietää uutta vaihetta Kangasalla. Meidän tuleekin visioida, millainen uusi kunta tulee olemaan. Tähän työhön tarvitsemme erityisesti ja myös kuntalaisten mielipiteitä. Aiommekin varmistaa, että kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin ja heidät otetaan mukaan valmistelutyöhön heti alusta lähtien, Auvinen visioi.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?