Suomen maailmankartalle juosseet urheilijat eheyttivät kansaa

Kunnanvaltuutettu Heikki Mäkelä (keskellä) puhui Kuhmalahden itsenäisyyspäivän juhlassa Pentosalissa.
Kunnanvaltuutettu Heikki Mäkelä (keskellä) puhui Kuhmalahden itsenäisyyspäivän juhlassa Pentosalissa.

Kuhmalahden itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut Heikki Mäkelä nosti esiin suomalaista yhteishenkeä luoneita eheyttäjiä. Heitä tarvittiin itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä, kun kansa jakautui voimakkaasti kahtia.

– Valkoisten ja punaisten sota vaati raskaat uhrit, yli 30 000 kuollutta, joista valtaosa sisällissodille tyypilliseen tapaa taistelukenttien ulkopuolella, keskustan kunnanvaltuutettu sanoi.

Sodan osapuolet loivat toisistaan kammottavan viholliskuvan, joka sai tavalliset suomalaiset syyllistymään julmuuksiin. Eheyttäjien ansiosta syvä kahtiajako purettiin niin, että parikymmentä vuotta myöhemmin suomalaiset pystyivät yhtenäisenä torjumaan suurvallan hyökkäyksen.

Heikki Mäkelä liittää keskeisten eheyttäjien joukkoon valtiomiesten lisäksi myös urheilijat.

– Itsenäisyyden ajan alkuvuosina Suomi oli urheilun todellinen suurvalta, mikä ilman muuta merkitsi myönteisen yhteishengen nousua suomalaisten keskuudessa.

Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle jo vuoden 1912 olympialaisissa Tukholmassa. Heikki Mäkelä muistutti, että vuosina 1920–1936 Suomi keräsi kesä- ja talviolympialaisista hämmästyttävän mitalisaaliin, muun muassa 57 olympiakultaa. Vahvimmat lajit olivat yleisurheilu, paini, voimistelu ja pikaluistelu.

 

Presidentit eheyttäjinä

Kuhmalahden reilusta kymmenestä veteraanista kaksi oli mukana itsenäisyysjuhlassa: Kalervo Kaikkonen (vasemmalla) ja Antti Lindholm.
Kuhmalahden reilusta kymmenestä veteraanista kaksi oli mukana itsenäisyysjuhlassa: Kalervo Kaikkonen (vasemmalla) ja Antti Lindholm.

Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg aloitti kansalaissodan haavojen parantamisen.

– Hänen kaudellaan luotiin perusta suomalaiselle parlamentarismille. Sovintopolitiikkaan kuului muun muassa torpparilaki ja viimeistenkin punavankien vähittäinen armahtaminen, Heikki Mäkelä totesi.

Toinen presidentti Lauri Kristian Relander rakensi tiiviimmät suhteet naapurimaihin. Suomi liittyi myös YK:n jäseneksi. Sosialidemokraateille avattiin tie hallitusvastuuseen.

P. E. Svinhufvudin kaudella turvattiin demokraattista valtiojärjestystä ja kasvatettiin puolustusvalmiutta. Svinhufvud muistetaan myös Lapuan liikkeen organisoiman Mäntsälän kapinan tukahduttamisesta.

Kyösti Kallio jatkoi poliittista eheyttämistä ja nimitti ensimmäisen punamultahallituksen.

Tämä kaikki pohjusti talvisodan ihmettä. Itsenäisyyden melskeissä jakautunut kansa yhdistyi puolustautumaan suurvaltaa vastaan.

– Kun Neuvostoliitto hyökkäsi, Suomi ei antautunut, vaan vastasi ylivoimaisen vihollisen hyökkäykseen yhtenäisenä. Vaikka valtiolta ei ollut kaikille maanpuolustajille tarjota kuin kokardi ja vyö, niin nuo 105 kunnian päivää ovat loistelias esimerkki hengen voitosta materiasta, Heikki Mäkelä kiitti veteraaneja.

 

85 sankarivainajaa

Kangasalan lukion musiikkilinjan Musa15-ryhmän toi nuorta energiaa Kuhmalahden itsenäisyyspäivän juhlaan. Ryhmässä soittivat kangasalalainen Aino Mattsson (vasemmalla), sahalahtelainen Iida Saarinen, kuhmalahtelainen Ville Viitala, sahalahtelainen Reetta Kosonen ja kangasalalainen Lotta Silván.
Kangasalan lukion musiikkilinjan Musa15-ryhmän toi nuorta energiaa Kuhmalahden itsenäisyyspäivän juhlaan. Ryhmässä soittivat kangasalalainen Aino Mattsson (vasemmalla), sahalahtelainen Iida Saarinen, kuhmalahtelainen Ville Viitala, sahalahtelainen Reetta Kosonen ja kangasalalainen Lotta Silván.

Kuhmalahtelaiset ja muut Hämeen ja Pirkanmaan miehet ovat sotamatrikkeleissa vahvasti edustettuina. Talvisodassa kaatui 41 kuhmalahtelaista ja jatkosodassa 44.

Sotien jälkeen Suomen ensimmäinen sankarihauta paljastettiin Vehkajärvellä ja Kuhmalahden muistomerkki päivää myöhemmin seurakunnan 300-vuotispäivillä.

– Sodassa Suomi tuli kakkoseksi, mutta olimme edelleen isäntiä omassa maassamme. Helsinki oli Lontoon ja Moskovan ohella ainut sotaa käyneen maan pääkaupunki Euroopassa, jota ei miehitetty, juhlapuhuja huomautti.

Sotien runtelema maa jälleenrakennettiin vahvan yhteenkuuluvuuden ja yhteishengen siivittämänä.

– Sotakorvaukset maksettiin, ja metsä- ja konepajateollisuus alkoivat menestyä. Suomesta muodostui hyvinvointiyhteiskunta, jota rakennettiin pala palalta. Jokaisen kansalaisen ulottuville saatiin muun muassa peruskoulu, opintotuki, äitiysraha, kansanterveyslaki ja eläkejärjestelmät. Teitä ja sairaaloita rakennettiin, elintaso kohosi hitaasti mutta varmasti. Samaan aikaan Baltian maissa kärvisteltiin Neuvostoliiton määräysvallan alla.

Heikki Mäkelä muistutti, että Suomi on pärjännyt parhaiten silloin, kun maltilliset voimat ovat tehneet käytännönläheistä yhteistyötä.

– Itsenäisyys näyttäytyy arjen valintoina, tulevaisuudenuskona ja pyyteettömänä työntekona.

Kuhmalahden itsenäisyysjuhlaperinnettä pitävät yllä sotaveteraanit, kappeliseurakunta ja kotiseutuyhdistys.

 

Markku Viitala toivoi, että ikkunaan itsenäisyyspäivänä sytytetyt kynttilät viestisivät edelleen hyvästä tahdosta ja huolenpidosta.
Markku Viitala toivoi, että ikkunaan itsenäisyyspäivänä sytytetyt kynttilät viestisivät edelleen hyvästä tahdosta ja huolenpidosta.

Kynttilät ikkunassa kertovat turvasta

Sunnuntaina sytytettiin kaksi kynttilää sekä adventin että itsenäisen Suomen merkiksi.

– Adventtikynttilät ovat merkkinä toivosta ja joulun lähestymisestä. Itsenäisyyspäivänä kynttilöitä on poltettu itsenäisyyden ja vapauden merkkinä. Tarinan mukaan perinne sai alkunsa jääkäreistä: kaksi kynttilää ikkunassa kertoi Saksaan matkalla olleille jääkäreille, missä saattoi majoittua turvallisesti, Kuhmalahden kyläpappi Markku Viitala kertoi.

Hän toivoi, että kynttilöillä viestittäisiin edelleen hyvästä tahdosta ja huolenpidosta.

– Toivottavasti maamme voisi edelleen olla hyväntahtoinen suojatalo niille, jotka apua tarvitsevat ja sitä pyytävät.

Viitala muistutti, että adventti valmistaa ihmisiä jouluun. Jouluevankeliumi liittää joulun tapahtumat tarkasti määrättyyn historialliseen aikaan ja paikkaan. Evankeliumin alkajaisiksi kerrotaan, että Jeesuksen syntymän aikoihin Quirinius toimi Syyrian maaherrana.

– Tänään käskynhaltijana toimivat toiset nimet. Syyria vaikuttaa kuitenkin edelleen suomalaisten elämään suoraan ja muutamien välikäsien kautta. Sodat ja seurannaisvaikutukset johtavat myös miettimään, mitä suomalaisuus tänään merkitsee, Viitala sanoi.