Joulumieli: Joulujuoksulla tehdään hyvää sekä itselle että toiselle

Juokse, pukki, juokse

Joulukuun viidentenä päivänä sateisessa ja tuulisessa Helsingissä saattoi törmätä eriskummalliseen näkyyn, kun pitkin keskustaa juoksenteli miehiä, joiden pitkissä parroissa riippui jouluvaloja, tonttulakkipäisiä koiria ja aimo joukko Lucia-neitoja, enkeleitä, tonttuja ja joulupukkeja. Moni mahtoikin pohtia, oliko joukkio lähetetty Helsingin kaduille suoraan Korvatunturilta.

Totuus on kuitenkin hivenen arkisempi. Viidennen päivän juoksu oli nimittäin lähtölaukaus loppiaiseen saakka kestävälle Joulujuoksu-varainkeruukampanjalle, jota järjestää Pelastakaa Lapset Ry.

Pukki Yhteyspäällikkö Marika Salonen kertoo, että tempaukseen voi osallistua kuka tahansa, missä tahansa ja oikeastaan millä tavalla tahansa.

– Tapahtumaan on osallistuttu esimerkiksi tekemällä kärrynpyöriä tai leipomalla piparkakkuja. Uiminen ja pyöräily ovat olleet myös suosittuja tapoja osallistua kampanjaan, Salonen kertoo.

Suurin osa kuitenkin juoksee tai kävelee. Finlandia-talolta starttaavassa päätapahtumassa vaihtoehtoina oli juosta viiden tai kymmenen kilometrin lenkki. Joulujuoksijat päätyivät tänä vuonna MTV3:n kuuluisaan loppukevennykseen, minkä lisäksi Radio Novan Ile Jokinen tenttasi joulujuoksun ”isä” Anssi Kukkosta.

Juoksuun itsekin osallistunut Kukkonen kertoo, etteivät vesisade ja tuulenpuuskat varsinaisesti helpottaneet suoritusta.

– Olin laittanut joulupukin takkini vyöllä kiinni, mutta niin se vain lepatti kuin konsanaan Batmanilla. Parran pumpulit sen sijaan halusivat väkisin tunkeutua suuhuni, hankaluuksista huolimatta ensimmäisenä joulupukkina maaliin saapunut Kukkonen kuvailee.

 

Tonttuja rantabulevardilla

Aitoolainen Anssi Kukkonen ja hänen vaimonsa Irma Puttonen kehittelivät Joulujuoksutapahtuman kolme vuotta sitten. Pariskunta törmäsi joulukuisella Lanzaroten-lomallaan kummaan näkyyn, kun rantabulevardi-kävelyllä heidän eteensä pelmahti juoksijajoukkio yllään erilaisia jouluisia asuja. Puttonen ja Kukkonen kiinnittivät erityistä huomiota siihen, kuinka riemastuneen vastaanoton poro-, joulupukki- ja tonttuasuiset juoksijat herättivät vastaantulijoissa. Monet ottivat juoksijoista valokuvia, nauroivat ja heittelivät ylävitosia.

Näystä ilahtunut pariskunta ryhtyi pohtimaan, voisiko koto-Suomessa järjestää vastaavaa tapahtumaa. Voisiko sitä kehitellä jonkun tempauksen, jonka tulot menisivät hyväntekeväisyyteen ja joka Suomen kokoisessa harvaan asutussa maassa olisi riippumaton ajasta ja paikasta? Pikkuhiljaa syntyi idea juoksutapahtumasta, jossa juoksija ilahduttaa ympäristöään pukeutumalla jouluiseen asuun.

Sen jälkeen juoksutapahtumien järjestämiseen tottunut Kukkonen nappasi puhelimen kouraansa ja soitti Pelastakaa Lapset Ry:n Saloselle. Salonen, joka itsekin on juoksuihmisiä, ilahtui ideasta, ja ryhtyi tykönään pohtimaan, millainen tapahtuma toimisi parhaiten varainkeruuna.

– Tapahtumalle oli tilausta. Ihmiset olivat vallan riemuissaan saadessaan kuulla tällaisesta tapahtumasta.

Salonen juoksi tänä vuonna oman juoksunsa itsenäisyyspäivänä.

– Pingoimme koiran kanssa pitkin Kaivopuistoa. Mukavaa tässä tapahtumassa on se, että siinä saa tehtyä lähimmäisen lisäksi hyvää myös itselleen. Auttamisen ei aina tarvitse olla vakavaa, vaan sen voi tehdä myös pilke silmäkulmassa, Salonen kehuu.

 

Yli tuhat lasta tukiperhejonossa

Joulujuoksu-tempauksen tuotto ohjataan ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön, pääasiassa tukiperhetoimintaan. Joulujuoksu-tempaukseen osallistuja valitsee itse lahjoituksen määrän. Esimerkiksi 30 euron lahjoituksella lapsi pääsee omaa tukiperheeseensä päiväksi. Tyypillisesti lapsi vierailee tukiperheessään kerran tai kaksi kuukaudessa, tarvittaessa myös loma-aikoina.

Tällä hetkellä Pelastakaa Lapset Ry:n kautta tukiperhettä odottaa lähes 1200 lasta. Muutama vuosi sitten vastaava luku oli 600.

Salosen mukaan tukiperheen tarvitsijoiden määrä kasvaa vuosittain 100–200 lapsella. Syitä lukumäärän kasvulle on Salosen mukaan useita.

– Taantuma on aikaansaanut sen, että perheet ovat monella tapaa kovilla. On työttömyyttä, sairauksia ja yksinhuoltajuutta. Perhe jää kovin yksin, jos esimerkiksi yksinhuoltajaperheen äiti muuttaa työn perässä vaikkapa Etelä-Suomeen, ja muu perhe jää pohjoiseen. Lapsilla on myös enemmän ongelmia kuin parikymmentä vuotta sitten. On luonnollista, että vanhemmat väsyvät.

Salonen luonnollisesti toivoo, että tukiperheen tarvitsijoiden määrä kääntyisi laskuun tulevaisuudessa.

– Ikävä kyllä mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että näin tulee käymään, hän toteaa.

Osallistu Joulujuoksuun.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?