Haaviston tila palkittiin Häme-teko-kunniakirjalla

Heikki Salo on luonut Saarikyliin Suomen sympaattisimmat festarit.

Heikki Salo on luonut Saarikyliin Suomen sympaattisimmat festarit.

Hämeen Heimoliiton hallitus myöntää vuosittain Häme-teko palkinnon hämäläisen perinteen, kotiseututyön, kulttuurin tai kulttuurimaiseman hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnetään tapahtumalle, talkootempaukselle, julkaisulle, yksityiselle henkilölle tai yhteisölle merkittävästä ja ansiokkaasta työstä hämäläisyyden hyväksi.

Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 17 kappaletta eri puolilta Hämettä. Tänä vuonna ei valittu varsinaista Häme-tekoa, vaan Hämeen Heimoliiton hallitus myönsi viisi Häme-teko 2015 kunniakirjaa.

Yksi kunniakirjan saaneista on Kangasalan Saarikylissä sijaitseva Haaviston tila. Haaviston tilaa Häme-teoksi ehdotti kirjailija ja saarikylien kesäasukas Seppo Palminen, jonka mukaan tila edustaa ”heittäytymisestä ja sitoutumisesta työhön hämäläisyyden hyväksi parhaimmillaan.”

Kesäterassilla päästään nauttimaan aurinkoisista  päivistä.

Kesäterassilla päästään nauttimaan aurinkoisista päivistä.

”Olenko minä hullu?”

Haaviston maatila on toiminut 1500-luvulta lähtien. Perinnemaisemasta rakennuksineen, peltoineen ja tuulimyllyineen on kehittynyt kyläyhteisön kohtauspaikka. Tilalla on oma kotimuseo, myllypäivät vuosittain, pieni musiikkifestivaali, kesätori ja tallinparvella galleria kesänäyttelyineen.

Saarikylien perukoilla on myös Heikin leipä, jonka kuuluisan hapanleivän juuri on 1700-luvulta. Leipomon perinteiseen uuniin mahtuu 15 leipää kerrallaan. Pienen pieni leipäkauppa on talvellakin auki lauantaisin kello 12–14.

Kirjassaan Buddhan eväät Seppo Palminen kirjoittaa näin: ”Paikallinen talonpoika, ruismestari Heikki Haavisto siirtyi luomuviljelyyn vuonna 1975. Haavisto pelkäsi, että kaikki pitäisivät häntä hulluna. Mutta ei Heikki hullu ollut, vain 35 vuotta aikaansa edellä. Hän ei käyttänyt lainkaan keinolannoitteita, rikkaruohontorjunta-aineita, tuholaismyrkkyjä tai geenimuuntelua.”

Palmisella on kesämökki Kangasalan Saarikylissä.

– Siellä olen sisäistänyt hämäläisyyden syvimmän olemuksen. Aluksi hämäläisyys piti etäisyyttä, vaati stadilaista tavoille. Sitten se antautui, rutisti kaikin käsin, otti omakseen, valloitti, ihastutti ja kertoi tarinansa.

– Kutsumme paikkaa Sisä-Suomen Ahvenanmaaksi. Se on kauneinta ja rauhoittavinta, mitä maalaismaisema voi ihailijalleen tarjota. Mutta kauneudenkin edelle nousee yhdyskunnan omaleimaisuus, Palminen toteaa.

Kesätorin kassajonossa ei pitkästytä eikä hermostuta, kun tunnelma ja ystävät viihdyttävät.

Kesätorin kassajonossa ei pitkästytä eikä hermostuta, kun tunnelma ja ystävät viihdyttävät.

Tuulimylly myötäjäislahjana

Myllyn tarina on Palmisen mukaan erityisen mielenkiintoinen.

– Haavistoon naitu nuori emäntä Hanna sai tuulimyllyn myötäjäisinä kotitalostaan Kangasalan Heponiemen Huikkolasta. Nykyiselle paikalleen mylly siirrettiin vuonna 1902. Morsian sai valita, ottaako hän hyvän hevosen vai myllyn. Hän valitsi myllyn, mutta toi mukanaan myös viisi lehmää.

Myllyn yhteydessä toimii Haaviston oma kotimuseo, jonka vanhoja vekottimia voi ihastella vaikkapa perinnetapahtuma Myllypäivien aikaan heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Samaisen viikonlopun sunnuntaina pihapiirissä on tarjolla maailman pienin musiikkifestivaali, Myllyrock. Tuolloin Saarikylien mökkiläinen, muusikko Heikki Salo houkuttelee paikalle muusikkokavereitaan.

Pihapiirissä toimii myös Kesätori, josta saa paikallisilta tuottajien lähiruokaa. Tallinparvi on somistettu ja valaistu galleriaksi, jossa paikalliset taiteilijat pitävät kesänäyttelyitään. Parvella maistellaan ja palkitaan kerran vuodessa saarikyläläisten kotiviinit. Kilpailu huipentaa Elonkorjuutorin ja päättää kesätorikauden. Tuomaristoon poimitaan huolella paikallisia kulttuurivaikuttajia ja muita viinien tuntijoita.

– Minulle kaikki mitä Haaviston tilan väki tekee, on hämäläisyyden ylistystä, Seppo Palminen toteaa.

– Haaviston väki ei ole kovasti aplodien perään, mutta liikaa emme voi heitä kiittää. Heikki Haavisto on velho. Tyttärellään Pirjo Veckmanilla on nyt vastuu tilan hengittämisestä. Tähän balettiin tarvitaan kaikkia perheenjäseniä.

Myllypäivät täyttää ensi kesänä 40 vuotta, Saarikylien paras kotiviini valitaan 25. kertaa ja Myllyrock esittelee kuudennen kattauksensa.

Häme-teko kunniakirjan saivat myös Lentojätkä Reino Halin Lammilta, Vanajavesikeskus Hämeenlinnasta, Mansikki maatalousnäyttely Jokioisista ja Kun tää sota loppuis -kirja Urjalasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?