Alijäämä on kehityksen hinta

– Roholan alue osoittaa, riittääkö maaseudulla vielä vetovoimaa, Jukka Kittilä sanoi.

Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle 300 000 alijäämäisen talousarvion. Seuraavina vuosina alijäämää tehdään vielä parisataa tuhatta euroa enemmän joka vuosi.

Päättäjät pitivät alijäämää tietoisena valintana: itsenäisenä jatkava kunta pistää paikkoja ja palveluita kuntoon, ja se maksaa.

Rainer Zeitlin (kok) kuvasi talousarviota kehitysbudjetiksi.

– Pälkäne investoi ja kehittää rohkeasti. Katse on tulevaisuudessa.

Hän nosti lähivuosien merkittävimmiksi hankkeiksi liikuntahallin rakentamisen ja Harjutuulen vanhainkodin muuttamisen palveluasunnoiksi.

Timo Ailio (sd) muistutti, että Pälkäne on investoinut myös edellisvuosina reilulla kädellä.

– Takana on kiivaita rakentamisen vuosia. Mallasveden rantaan on rakennettu uusi puhdistamo, ja nyt kunnallistekniikkaa voidaan laajentaa Epaalan ja Kukkolan suunnalla. Vanhaa vesijohtoverkostoa on laitettu kuntoon ja Aitoon päiväkodille on tehty uudet tilat koululle. Yhteiskoulun ja Kirkonkylän koulujen alakerrat on remontoitu, Ailio luetteli.

Investoinnit tuovat velkaa

Timo Ailiota ja Perttu Pohjanperää (vas) huolestutti isojen investointien aiheuttama velkaantuminen.

– Velka kasvaa vuonna 2018 kolminkertaiseksi vuoteen 2014 verrattuna. Yli 20 miljoonan euron velka tarkoittaa yli 3000 euroa asukasta kohti. Se on riski, kun talous ja korot kääntyvät nousuun, Ailio sanoi.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoi, että Pälkäne paikkaa nyt takavuosina tekemättä jätettyjä investointeja.

– Velkaa on ollut vähän, koska olemme investoineet varovaisesti. Nyt otetaan lainaa, kun ryhdymme rakentamaan. Mutta velkaa vastaan taseisiin tulee omaisuutta. Korkojen nousua on lähivuosina turha pelätä, sillä EU tuskin lähtee upottamaan Kreikkaa tai Portugalia korkojen nostolla.

Muun muassa Timo Ailio ja Tero Ahlqvist (ps) pitivät tärkeänä, että viisi vuotta laskussa ollut asukasmäärä saadaan käännettyä kasvuun. Ailio tarjosi keinoksi vuokra-asuntoja, edullisempia tontteja ja vuokratontteja.

– Meillä on kymmeniä myymättömiä tontteja.

Ailio piti Pälkäneen kehittämisen jarruna sitä, ettei Lahdentien kehittämiseen tahdo löytyä rahaa eikä halua.

Jukka Kittilä (kesk) piti Lahdentien ja Pälkänevedentien risteykseen Kostianvirran maisemiin nousevaa Roholan asuinaluetta Pälkäneen tulevaisuuden kannalta keskeisenä. Se on iso satsaus, joka tuo kerralla paljon pientalotontteja.

– Kunta investoi alueeseen neljä miljoonaa. Päiväkotiin menee 2,5 miljoonaa euroa, kunnallistekniikkaan ja kaavateihin puolitoista miljoonaa. Rohola osoittaa, vieläkö maaseudulla riittää vetovoimaa.

Hän uskoi, että Pälkäneen panostus asumiseen kantaa hedelmää.

– Kun uudet omakotialueet alkavat nousta, paikkakunnalle syntyy uusia palveluita ja nykyiset saavat lisää käyttäjiä.

Arvioidaanko menot yläkanttiin?

Pälkäne aikoo jatkaa tulevat vuodet nykyisillä tulo- ja kiinteistöveroprosenteilla. Tuloveroprosentti pysyy 21:ssä.

Ensi vuonna verotuloja kertyy 22,2 miljoonaa ja valtionosuuksia 17 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien määrä kasvaa tästä vuodesta noin miljoonalla. Kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverojen tuotto pysyy jokseenkin ennallaan.

Tulevien vuosien alijäämät eivät uhkaa Pälkäneen taloutta, sillä edellisvuosina on kertynyt yhteensä 9,5 miljoonaa euroa ylijäämä.

Tero Ahlqvist epäili, että varovaisesti laadittu alijäämäinen budjetti osoittautuu ylijäämäiseksi. Näin on tapahtunut myös edellisvuosina.

Yksi suurimpia menoeroja on palvelujen ostot. Ahlqvist ihmetteli, miksi niiden arvioidaan joka vuosi kasvavan, vaikka edellisvuosista on selvitty arvioitua edullisemmin. Hän toivoi, että terveyskeskuksen ja keskussairaalan kulut avattaisiin ja ennustettaisiin paremmin.

Eero Laesterä sanoi, että kunnan kirstunvartijoilla on tapana noudattaa varovaisuusperiaatetta ja arvioida menot hieman yläkanttiin. Hän muistutti, että takavuosina sotemenoja oli vaikea pitää kurissa, ja siksi varovaisuus on perusteltua.

Nuorten pahoinvointi mietitytti

Mirva Kittilän (kesk) mielestä kunnan pitäisi kantaa huolta siitä, että kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa annetaan laadukasta perusopetusta ja varhaiskasvatusta.

– Sote-alueiden myötä sivistystoimesta tulee kunnan tärkein palvelu. Opetus ei voi olla yhdessä koulussa tuollaista ja toisessa tällaista.

Monissa puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota yläaste- ja lukioikäisten ongelmiin. Pälkäne on satsannut aiheeseen, sillä syksyllä aloitti oma työntekijä etsivässä nuorisotyössä sekä nuorten starttipaja.

Mirva Kittilä välitti valtuutetuille kuraattoreiden ja opettajien terveiset. Heidän mukaansa nuorten tilanne ei ole niin kehno kuin hyvinvointikyselystä voisi päätellä.

– Tukitoimissa ongelmana on ollut väen vaihtuvuus. Nyt olemme saaneet erittäin osaavaa henkilökuntaa, Mirva Kittilä kiitteli muun muassa koulupsykologia.