Talviklassikko joka ilta

Kainoimmat pälkäneläispäättäjät olisivat saattaneet punastella, jos olisivat päässeet seuraamaan, miten kuntaa kehuttiin joulun pyhinä Facebook-keskustelussa.

Pitkän keskusteluketjun laittoi alulle Luopioisten entinen liikuntasihteeri Jussi Korhonen. Hämeenlinnassa asustava Korhonen kävi joulupäivänä poikiensa kanssa Haanloukkaassa pelailemassa. Reissu sai Korhosen kiittelemään Pälkäneen puitteita ja tunnelmaa.

Kohta lätkäjätkät ihmettelivät, miksei Hämeenlinnassa ole tekojäätä. Ulkojäillä riittää yleisövuoroja, joilla isät ja pojat pääsevät vapaasti pelailemaan. Neljän jäähallin kiekkokaupunki ei pysty samaan.

Leudot kelit ovat tehneet ulkojäistä taas ajankohtaisia. Talveen ei mahdu montakaan päivää, jolloin luistelemaan ei pääsisi pakkasten vuoksi tai lumisade peruisi pelit.

Tekojää pidentää ulkoluistelukautta kuukauden tai pari. On tullut jo tavaksi, että alkukausi kurvaillaan sulan maiseman keskellä.

Ankeisiin halleihin tottuneillekin ulkojäissä on erityistä hohtoa. On hienoa päästä pelaamaan auringonpaisteessa tai tähtitaivaan alla. Naapurissa ollaan melkein kateellisia, kun Pälkäneellä on talviklassikko joka ilta.

 

Päättyvä vuosi on ollut pälkäneläisittäin erikoinen. Pälkäneen meininkiä on ihasteltu joka suunnalla.

Kun Valkeakoski sulki Haukilan koulun, sikäläinen kyläkoulupuolustaja siirsi kirjansa Pälkäneelle. Kun Kangasalan kyläkouluvääntö kävi kuumimmillaan, mielipidekirjoittaja ehdotti, että Pälkäne voisi ostaa Raikun.

Pälkäne on saanut kyliä kunnioittavan maineen tekemättä mitään. Se riittää, jos naapureissa vallitsee kyliä kurjistava ilmapiiri.

Liikunta levittää Pälkäneestä aktiivista mielikuvaa. Ahtaiden ja riittämättömien sisäliikuntapaikkojen kanssa painiskelevan Kangasalan liikuntaväki on noteerannut pienen naapurin liikuntahallihankkeen. Kangasalla päivitellään, miten 6500 asukkaan maalaiskunta voi rakentaa sellaisen areenan, joista Kangasalla on haaveiltu pitkään. Palloilijat vitsailevat, että Pälkäne tekisi varmaan Kangasalla kaivatun tekonurmenkin, jos yhteiskoululla ei olisi jo parempaa: maakunnan parhaisiin kuuluva nurmikenttä.

Pälkäneen liikuntapuitteet ja -toiminta alkavat olla sellaisessa kunnossa ja maineessa, että Pälkäneelle kuljetaan joka suunnasta harrastamaan. Sappee vetää väkeä laskettelukauden ulkopuolellakin: syksyllä sen rinteissä ja poluilla poljettiin joka viikonloppu iso pyöräilytapahtuma. Maastopyöräilyn lisäksi myös polkujuoksu on kasvava trendilaji, jolle Pälkäne tarjoaa huippupuitteet ja -tapahtumat.

Kamppailukoulun kaltaiset erikoisuudet ja koripallon erinomainen junnuvalmennus tuovat harrastajia naapurikunnista. Ja nyt jopa tekojää vetää aktiivisia ihmisiä: joulun pyhinä Haanloukkaassa kiiti kaukalollinen naapurikaupunkien oranssipipoja.

 

Vapaa-aika ja koulut ovat kuntien tärkeimpiä palveluita, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät isomman alueen hoidettavaksi. Pälkäneellä on eletty jo hetken aikaa ilman sotea. Päätavoitteena ei ole ollut säästää ja kurjistaa. Erityisesti vapaa-aikaan on panostettu, sillä Pälkäne haluaa olla viihtyisä asuinkunta, joka vetää uutta väkeä muutenkin kuin käymään.

Tekemisen meininki synnyttää elinvoimaa myös kylillä. Sille on annettu mahdollisuus, eikä kunta ole runnonut säästöpäätöksiä väkisin läpi.

Luopioisissa Pro Rajalansaari -kansanliike toi savusaunan lauteille uutta väkeä, eikä Rajalansaarta lähdetty myymään. Nyt samanlaista henkeä ollaan nostattamassa Seuratalon taakse, jotta kokoontumis-, juhla- ja harrastustila pysyisi kyläläisten yhteisessä käytössä. Entinen kunnantalo ei koskaan edes päätynyt myyntilistoille, koska Mikkolan Navetta täytti sen toiminnalla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?