Harri Bister: 39-vuotinen Artekno-ura päättyy vuodenvaihteessa

Teollisuusmies puhdisti pöytänsä

Vuodenvaihteessa lomille ja helmikuussa eläkkeelle jäävä Harri Bister teki lähes 40-vuotisen uran Arteknolla.

Vuodenvaihteessa lomille ja helmikuussa eläkkeelle jäävä Harri Bister teki lähes 40-vuotisen uran Arteknolla.

Työpöytä on tapana saada tyhjäksi, jotta voi rauhoittua joulun viettoon. Vuodenvaihteessa lomille jäävällä ja helmikuussa eläkkeelle siirtyvällä Harri Bisterillä urakka on tavallistakin isompi.

Ensimmäisen kerran paperivuoret piti käydä läpi jo syksyllä, kun Arteknoa 21 vuotta johtanut Bister tyhjensi työhuoneensa seuraajakseen valitulle Kimmo Korhoselle. Bister muutti pienempään naapurihuoneeseen. Sen ovi on käynyt tiheään, sillä 39 vuoden uran saman yrityksen palveluksessa tehneelle johtajalle on kertynyt valtava kokemus ja tietomäärä.

Bister poimii yhden mapeista, joihin hän on tallentanut Arteknon viimeisten vuosikymmenten historiaa. Kansiossa on kuvia, esitteitä ja muita papereita tehtaalla valmistetuista purjeveneistä.

– Olin opiskellut armeijan jälkeen autoteknikoksi ja tulin syyskuussa 1976 purjeveneen suunnitteluun. Artekno toimi silloin vielä vuokratiloissa Lentolassa. Kahdeksanmetrinen H-vene oli tuotannossa ja sen isoveli H-35 suunnitteilla, Harri Bister muistelee.

Veneitä valmistettiin lujitemuovista. Alalle ei silloin ollut mitään koulutusta, joten nuoren miehen piti ottaa haltuun sekä lujitemuovituotanto että purjehdus.

– Se oli kaikkein mielenkiintoisinta ja monipuolisinta aikaa minun työhistoriani aikana, venetuotannon ja laminoinnin työnjohtajaksi nopeasti edennyt Bister sanoo.

 

Veneen valmistus loppui laman alla

Harri Bister tarkastelee Kangasalla valmistettua istuinta.

Harri Bister tarkastelee Kangasalla valmistettua istuinta.

Purjeveneiden valmistus ei ollut mitään askartelua. Vuosina 1969–1990 Arteknon tehtailta valmistui 3500 purjevenettä.

Venealan tahti tiivistyi noina vuosina.

– 1960-luvulla samaa venemallia saatettiin myydä 10–15 vuotta. Mutta 1980-luvulla venemalliston piti uusiutua kolmen vuoden välein, Harri Bister kertoo.

Uusien veneiden suunnittelu ja niiden valmistuksessa tarvittavien muottien valmistus oli iso projekti.

Pitkälti käsityönä valmistettujen veneiden tuotanto työllisti parhaimmillaan noin sata ihmistä. Tehtaalla ei tehty pelkästään lasikuituisia runkoja, vaan veneet ryhdyttiin valmistamaan alusta loppuun saakka.

– Taloon tuli mallipuuseppiä, venevarustelijoita ja metallimiehiä, jotka tekivät puuosia ja mastoja sekä hoitivat verhoilun, Harri Bister kertoo.

Sisämaan suurin veneveistämö lopetti vuonna 1990. Jälkiviisaat tietävät, että ajoitus oli täydellinen, sillä pian sen jälkeen iski syvä lama, eikä suomalaisilla ollut enää halua sijoittaa veneilyyn.

– Sisämaassa toimiminenkin toi omat hankaluutensa. Matalissa ja kivikkoisissa järvissä ei voinut testata veneitä, vaan ne piti aina viedä rannikolle. Lopullinen niitti oli venemarkkinoiden romahtaminen 1990-luvun taitteessa. Ruotsissa kaatui iso tehdas ja sen jäljiltä markkinoille lykättiin valtavat määrät halpoja veneitä, Harri Bister kertoo.

 

Lakkautetun tilalle löytynyt uutta työtä

Harri Bister aloitti Arteknolla 39 vuotta sitten veneen suunnittelijana.

Harri Bister aloitti Arteknolla 39 vuotta sitten veneen suunnittelijana.

Veneiden mukana Arteknon liikevaihdosta katosi kolmannes. Samoin oli käynyt jo muutamaa vuotta aiemmin, kun tehdas luopui routaeristeiden valmistuksesta. Liiketoiminta myytiin 1980-luvun puolivälissä sopivalla hetkellä.

– Olemme olleet onnekkaita. Kannattamattomista toimialoista on luovuttu ajoissa ja tilalle on löydetty aina uutta työtä, Harri Bister sanoo.

Veneenvalmistus toi taloon lujitemuoviosaamista, ja routaeristeitä valmistaessaan Artekno oppi EPS-tuotannon. Yksinkertaisten rakennuslevyjen sijaan alettiin valmistaa vaativampia ja jalostetumpia tuotteita, esimerkiksi termoastioita, jotka pitävät kylmän kylmänä ja kuuman kuumana. Niitä valmistetaan edelleen runsaasti.

Arteknon kaikki munat eivät ole olleet koskaan samassa korissa, vaan toiminnalla on aina ollut monta tukijalkaa. Jos EPS- tai EPP-tuotanto ei ole vetänyt, sitä on voitu paikata lujitemuovi- tai polyuretaanituotannolla. Artekno kuuluu Artekno-Saarioisten konserniin, ja myös elintarviketehtaille menee paljon erilaisia muovituotteita.

 

Asiakas löydettävä oikealla hetkellä

Harri Bisterin kahdeksan ensimmäistä Arteknon-vuotta kuluivat purjeveneiden parissa. Ensin hän toimi puoli vuotta suunnittelussa ja sitten työnjohdossa.

Kun Artekno aloitteli uudenlaista polyuretaanituotantoa, Bister oli käynnistelemässä sitä Luopioisissa ja myymässä uusia tuotteita. Bister toimi myös muun muassa tuoteryhmä- ja myyntipäällikkönä, kunnes vuonna 1994 aloitti toimitusjohtajana.

21 toimitusjohtajavuoden aikana Artekno on edelleen luopunut joistain liiketoiminnoista. Metallimalliveistämö suljettiin 2007 ja kauko-ohjattavan RCM Harvesterin tuotanto päättyi 2013.

Toisaalta moni tuotannonhaara on vahvistunut nopeasti. Esimerkiksi 1990-luvun alusta alkaen Arteknon tehtaalta lähti paljon moottorikelkkojen lujitemuovi- ja polyuretaaniosia. Osien valmistusta varten hankittiin iso polyuretaanikone, jota muilla suomalaistehtailla ei ollut ja perustettiin automaattinen maalaamo.

Moottorikelkat ovat yksi esimerkki siitä, miten tehdas saa vuosikausiksi töitä, kun se löytää uuden asiakkaan sopivalla hetkellä. Apajille pitäisi osua mallivaihdoksen hetkellä. Silloin päästään suunnittelemaan ja tekemään alusta asti muotit, jotka syytävät tuotetta vuosikaudet.

 

Asiakas ostaa näkemällä

Harri Bister uskoo, että Arteknolla on edessään valoisat ajat, jos maan ja Euroopan talous pysyy edes nykymallissaan.

Harri Bister uskoo, että Arteknolla on edessään valoisat ajat, jos maan ja Euroopan talous pysyy edes nykymallissaan.

Toimitusjohtaja pitää tehtaan pyörimässä ja hankkii sille töitä. Myyminen on erittäin pitkäjänteistä työtä.

– Se on vähän kuin lähetyssaarnaajan hommaa. Asiakkaille pitää päästä esittelemään tehtaan osaamista ja ongelmanratkaisukykyä. Kun ne jäävät asiakkaan päähän muhimaan, hän saattaa vuosien päästä keksiä, että Arteno voisi valmistaa heidän tarvitsemiaan osia, Harri Bister kuvaa.

Hän on huomannut, että parhaiten mieleen jää, kun pääsee näyttämään konkreettisesti tuotantoa ja tuotteita. Tätä tehdään tehtaiden Muovikatu-tapahtumissa.

Arteknon puoleen on helppo kääntyä, kun on koneiden äärellä nähnyt, miten monimutkaisten laitteiden osia yritys valmistaa.

– Usein on onnekas sattuma, että meillä on sopivasti kapasiteettia juuri kun asiakas sattuu tarvitsemaan uutta tuotetta, Harri Bister sanoo.

Kun luottamus on kertaalleen syntynyt, asiakassuhteista tulee helposti pitkiä.

– Meillä on paljon sellaisia asiakkaita, joille on tehty erilaisia tuotteita 30–40 vuodenkin ajan.

 

Luopioisiin aina mukava mennä

Luopioisten yksiköllä on aina ollut erityinen asema Harri Bisterille. Hän on aistinut tehtaassa samanlaista välittömyyttä ja käytännönläheisyyttä kuin koko kylässä.

– Luopioisiin on aina ollut mukava mennä. Tehtaalla vallitsee erityisen lämmin ilmapiiri, hän kehuu.

Artekno päätyi Luopioisiin hieman ennen Bisterin Artekno-uraa, kun tehtaan nykyisen ruokalan paikalla toiminut puusepän verstas meni nurin. Kunnallisneuvos Toimi Kaukonen soitti Reino Avoniukselle ja kysyi, olisiko hänellä jotain sellaista toimintaa, joka voisi asettua Luopioisiin.

Kaukonen ajatteli, että Saarioinen ainakin olisi sellainen firma, joka ei mene heti nurin. Mies oli oikeassa, sillä vuosikymmenien aikana Artekno on ehtinyt valmistaa Luopioisissa monenlaisia lujite- ja solumuovituotteita.

 

Jokainen on myyjä ja tuotekehittäjä

Harri Bister on tyytyväinen aikaansa yhtiössä.

Harri Bister on tyytyväinen aikaansa yhtiössä.

Artekno on osa Artekno-Saarioinen -konsernia. Sukuyrityksessä ei ole säntäilty kvartaalitaloudessa, vaan Artekno ja myös sen toimitusjohtaja ovat saaneet kasvaa ja kehittyä rauhassa.

Harri Bister opiskeli työn ohessa koneinsinööriksi ja myöhemmin materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi.

– Olen tyytyväinen aikaani yhtiössä. Minuun on luotettu ja olen saanut tukea. Olen saanut sekä vastuuta että vapautta toimia, Bister kiittelee.

Mies on toiminut samalla asenteella tuotannon kanssa. Toimitusjohtajan on helppo arvostaa tehtaan väkeä, sillä sieltä hänen uransa alkoi ja siellä on edelleen paljon hyviä ystäviä.

Bister sanoo, että jokainen arteknolainen on samalla tuotteen ja tuotannon kehittäjä sekä paras mahdollinen myyntimies.

– Hyvät asiat kuuluvat laajalle.

Kun toimintatapa ei ole byrokraattinen, on helpompi tunnistaa hyvät asiat, joita joskus suorastaan tippuu syliin.

– Pallotuolin suunnittelija Eero Aarnio sanoo, ettei hänellä riitä aikaa valittaa jokaisesta pallotuolikopiosta, vaan hän keskittyy mieluummin siihen, että on aina askeleen edellä kilpailijoita. Samaan mekin pyrimme. Eivät asiat parane sillä että surkutellaan kun kaikki tuotanto karkaa ulkomaille.

 

Nousu lähtee työtä tekemällä

Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen Harri Bister kaipaisi jonkinlaista ”resetointia”. Vaatimukset ovat takavuosien hyvien aikojen tasalla, vaikka Suomen kilpailukyky heikkenee kaiken aikaa.

– Minusta tuntuu, ettei maassa vieläkään ymmärretä, missä tilanteessa olemme, mihin haluamme ja millä päämäärään mennään.

Bister sanoo, että nousu lähtee työnteon, ahkeruuden ja innovaatioiden kautta.

– Teollisuusihmisenä ajattelen, ettei bisnes voi olla pelkkää tietokoneilla pelaamista, vaan jonkun pitää tehdä varsinaiset työtkin. Ei kansantuote sillä kasva, jos vain palvelemme toinen toisiamme, Harri Bister sanoo.

Hän uskoo, että Arteknolla on kaikki edellytykset pärjätä myös tulevaisuudessa.

– Taloon on saatu uusi hyvä johtaja. Jos yleinen taloustilalle pysyy tällä tasolla tai alkaa vihdoin parantua, niin mikään ei uhkaa yhtiön menestystä ja olemassaoloa.

 

Harri Bister aikoo pitää arkirytmistä kiinni myös eläkepäivillä.

Harri Bister aikoo pitää arkirytmistä kiinni myös eläkepäivillä.

Eläkkeellä aikaa kuntoilulle ja lapsenlapsille

Harri Bister aikoo säilyttää tutun arkirytmin myös eläkepäivillä.

– Ei minulla mitään isompia ole suunnitteilla. Mutta yritän ottaa niskasta kiinni ainakin oman kunnon hoitamisessa. Se on jäänyt vähän huonolle työkiireiden lomassa. Nyt kun tulee aikaa, niin pyrin liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin. Lisäksi olen jo vähän työn ohessa alkanut selvitellä, että mistä sitä on tultu ja mitä sukua ollaan. Tätä olisi tarkoitus jatkaa.

Toimitusjohtajan työ on totaalinen elämäntapa, ja sen ohessa on joutunut tinkimään monista asioista. Eläkepäivillään Bister aikoo ottaa vahingon takaisin muun muassa lastenlasten kanssa. Heistä kaksi asustaa Kangasalla ja nuorin tulee Belgiasta nauttimaan Suomen talviriemuista.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?