Kahdeksan kuntaa muodostavat maan kakkoskeskuksen: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toiminut kymmenen vuotta

Seutujohtaja innostaa kuntia rohkeaan yhteistyöhön

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koostuu kahdeksasta kunnasta eli Tampereesta, Ylöjärvestä, Vesilahdesta, Nokiasta, Pirkkalasta, Lempäälästä, Kangasalasta ja Orivedestä. Yhtymä toimii Suomen toiseksi tärkeimmällä kasvuseudulla. (Piirros: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä)

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koostuu kahdeksasta kunnasta eli Tampereesta, Ylöjärvestä, Vesilahdesta, Nokiasta, Pirkkalasta, Lempäälästä, Kangasalasta ja Orivedestä. Yhtymä toimii Suomen toiseksi tärkeimmällä kasvuseudulla. (Piirros: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä)

Sote- ja itsehallintoalueuudistus merkitsee elinvoimakunnalle sekä suurta haastetta että ainutkertaista mahdollisuutta. Seutujohtaja Päivi Nurminen näkee, että esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän omistavat kahdeksan kuntaa tarvitsevat tulevaisuudessa nykyistä enemmän yhteistyötä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on kymmenvuotias. Kuntayhtymään kuuluvat kahdeksan kuntaa Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi muodostavat Suomen kakkoskeskuksen.

Yhtymää sen perustamisesta lähtien luotsannut seutujohtaja Päivi Nurminen nostaa organisaationsa tärkeimmäksi saavutukseksi kahdeksan jäsenkunnan yhteistyön virittämisen ja vahvistamisen.

– Keskinäinen kyräily on muuttunut saumattomaksi luottamukseksi.

Nurminen muistuttaa, että kuntayhtymä on toiminut koko ajan määräaikaisesti.

– Työmme on katkolla joka vuosi. Pätkäluonteisuudessa on niin myönteiset kuin kielteiset puolensa. Hyvää on se, että tiimimme työskentelee koko ajan määrätietoisesti ja tuloksellisesti, jotta lunastamme olemassaolomme oikeuden. Huonoa on se, että työntekijämme kokevat olonsa epävarmaksi. Onneksi väkemme on kuitenkin hyvin pysyvää, seutujohtaja kiittelee.

Päivi Nurminen sanoo, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaympäristö on muuttunut rajusti kymmenen viime vuoden aikana.

– Kun käynnistelimme toimintaamme, Suomessa valmisteltiin historiallista kuntauudistusta, jonka tavoitteena oli kuntien määrän raju vähentäminen. Nyt me kaikki tiedämme, ettei silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen kuntauudistus toteutunut. Kuntaliitoksia ei syntynyt toivotussa tahdissa. Myös liitosten määrä jäi olemattomaksi.

Päivi Nurmisen mukaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat rakentaneet tiivistä kumppanuutta.

– Seudullamme kunnat ovat oppineet, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Yhteistyö syventyy ja saa uusia muotoja, hän kehuu.

 

Maan hallituksen uudistus hämmentää

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin sote- ja itsehallintoalueuudistusta.

– Uudistukset hämmentävät meitä kuntayhtymäläisiä siinä missä kuntienkin toimijoita. Eikä vähiten siksi, että uudistus on aloitettu sosiaali- ja terveyspalveluista ja on päädytty siihen, että kunnan on mietittävä roolinsa, tehtävänsä ja voimavaransa kokonaan uusiksi, Päivi Nurminen toteaa.

– Niin kutsutun elinvoimakunnan olemuksen pureskelu on siis vielä kesken.

Nurminen korostaa, että seututyö on ollut tavoitteiltaan elinvoimatyötä koko ajan eli jo vuosikymmenen ajan.

– Kunnille jäävät tehtävät ovat siis tuttuja.

Seutujohtajan mukaan Suomen kakkoskeskuksen elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä ja liikennettä on hoidettu merkittävän paljon yhteistyönä.

– Yhteistyön tarvetta on jatkossakin, Nurminen uskoo.

– Minua huolestuttaa eniten se, miten kuntien voimavaroille uudistuksessa käy.

Seutujohtaja kysyy, miten kunnat selviytyvät niille jäävien peruspalveluiden ja tulevien kasvuinvestointiensa tekemisestä yli puolitetulla veroprosentilla.

– Yhteistyö on yksi mahdollisuus saavuttaa taloudellisia hyötyjä. Yhteistyön on kuitenkin oltava paljon nykyistä rohkeampaa, Nurminen neuvoo.

Päivi Nurminen julistautuu sote- ja itsehallintoalueuudistuksen suhteen myös optimistiksi.

– Näen uudistuksissa paljon myönteistäkin. Kun raskaat sotepalvelut siirtyvät kunnilta pois, vapautuu kunnilta paljon henkistä kapasiteettia hyvinvoinnin kehittämiseen, hän innostaa.

Nurmisen mukaan kunnat pääsevät menojen hallinnasta ja hampaiden kiristelystä tulojen kasvattamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.

 

Kunnat eivät saa tasapäistyä

Uudistukset synnyttävät uhkia.

– Näen, että sote- ja itsehallintoalueuudistus voivat johtaa alueiden tasapäistämiseen, Päivi Nurminen varoittaa.

– Eri tahojen on huolehdittava siitä, ettei kasvavia kaupunkiseutuja käsitellä samalla tavalla kuin väestökatoa potevia kuntia tai alueita, hän vaatii.

Seutujohtajan mielestä eri alueiden tasapäistäminen koituisi isoksi vahingoksi, sillä Nurmisen mukaan Suomen kasvun eväät ovat suurilla kaupungeilla ja niitä ympäröivillä alueilla.

– Kasvun ilmapiiriin on satsattava tulevaisuudessakin, hän teroittaa.

Nurminen korostaa, että menestyvillä kaupunkiseuduilla on paljon annettavaa alueuudistukselle.

– Suurten kaupunkiseutujen merkitys voimistuu edelleen. Kaupungistuminen ja väestön sekä työpaikkojen kasvu on jatkossakin suurinta suurilla kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Tampereen seudulla korkeakoulut tuottavat jatkuvasti uutta osaamista. Urbaaneja ilmiöitä on jo kehyskunnissakin: kerrostaloja nousee paljon, ja joukkoliikenne yleistyy.

Seutujohtaja muistuttaa Tampereen kaupunkiseudun kansainvälisyyden merkityksestä.

 

Seutustrategia uusiksi

Päivi Nurminen on toiminut seutujohtajana kymmenen vuotta. Hänen mukaansa kahdeksan kunnan muodostama yhtymä on tärkeä toimija tulevaisuudessakin, sillä sote- ja itsehallintoalueuudistuksen jälkeen kunnat tarvitsevat nykyistä enemmän yhteistyötä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Päivi Nurminen on toiminut seutujohtajana kymmenen vuotta. Hänen mukaansa kahdeksan kunnan muodostama yhtymä on tärkeä toimija tulevaisuudessakin, sillä sote- ja itsehallintoalueuudistuksen jälkeen kunnat tarvitsevat nykyistä enemmän yhteistyötä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kaupunkiseudun kuntayhtymä ei odota tumput suorina, miten alue muotoutuu mittavien valtakunnallisten uudistuksien vanavedessä.

Päivi Nurminen kertoo, että seutuhallitus on jo päättänyt jäsenkuntiensa yhteistyötä ohjaavan seutustrategiatyön käynnistämisestä.

Hän iloitsee siitä, että seutuyhtymä on saavuttanut pääsääntöisesti edellisen strategian tavoitteet.

– Verkostostrategian valmistelu on mittava hanke, ja se on erittäin tärkeä työ seudun yhteisen tulevaisuuden kannalta. Valjastamme jäsenkuntamme erittäin tiiviisti strategiatyöhön mukaan. Valmista olisi oltava vielä tämän vuoden loppupuolella, seutujohtaja kertoo.

Nurminen odottaa, että uuden strategian työstäminen syventää kahdeksan jäsenkunnan kumppanuutta entisestään.

– Meillä on parantamisen varaa, vaikka olemme seutuyhteistyössä jo tällä hetkellä Suomen parhaita, hän myöntää.

Nurminen toteaa, että Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuutta on hahmoteltu jo joiltakin osin Rakennesuunnitelma 2040 -asiakirjassa.

– Jokaisen kahdeksan jäsenkuntamme valtuustot ovat hyväksyneet Rakennesuunnitelma 2040 -asiakirjan. Yksi keskeinen hankkeemme on MAL-sopimus eli maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus. Seuraavaksi olemmekin käynnistämässä muun muassa strategisten yleiskaavojen laatimisen kunnissa. Näin kunnat valmistautuvat yhteisvastuullisesti kasvun kustannuksiin ja vetovoiman ylläpitoon, seutujohtaja tarkentaa.

Päivi Nurmisen mukaan kaupunkiseudun kuntayhtymän on pidettävä nykyistä enemmän ääntä toiminnastaan ja tuloksistaan.

– Meidän on saatettava hyvän yhteistyömme tulokset ja viriävät mahdollisuutemme kaikille näkyviksi. Ratkaisut, jotka koskevat meidän seutuamme, tehdään suureksi osaksi pääkaupungissa. Tampereen kaupunkiseudun yhteistä ääntä ja edunvalvontaa on voimistettava. Keskinäinen mustasukkaisuus tai epäluuloisuus tekisi haittaa vain meille itsellemme, hän huomauttaa.

Päivi Nurminen pitää erittäin tärkeänä maan hallituksen tilausta, jolla hallitus jatkoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän MAL3-sopimuksen valmistelua.

– Tulkitsen jatkotilauksen Suomen hallituksen tunnustukseksi suurten kaupunkiseutujen tekemälle edistykselliselle yhteistyölle. Jatkotilaus on mielestäni myös viesti isojen kaupunkiseutujen erityisaseman tunnustamisesta.

 

Lukioyhteistyö kantaa hedelmää

– Kaupunkiseutumme yhteistoiminta poikii hyvää tiivistyvänä lukioyhteistyönä, Nurminen kiittää.

Nurmisen mukaan toimintamallina on rehtorivetoinen tavoitteellinen lukioiden yhteistyö, jota lukiot syventävät opetuksessa, yritysyhteistyössä sekä seudullisessa profiloitumisessa ja Tredu-yhteistyössä.

– Uskon, että Tampereen seudun lukiot tunnistetaan jo parin vuoden kuluttua Suomessa niin sanotusta välkystä lukioyhteistyöstä.

Nurmisen mukaan lukioyhteistyö tuo kunnille taloudellisia hyötyjä ja opiskelijoille nykyistä sujuvampia mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hyödyntämiseen.

 

Uutta rakentamaan

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on toiminut kymmenen vuotta.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on toiminut kymmenen vuotta.

Seutujohtaja Päivi Nurminen on vakuuttunut siitä, että kuntayhtymälle riittää töitä toiseksikin vuosikymmeneksi.

– Meidän elämämme on jäsenkuntiemme käsissä, hän muistuttaa.

– Kymmenen viime vuoden aikana kahdeksan jäsenkuntamme yhteistyölle on rakennettu luja pohja. Nyt on aika tehdä uusia kerroksia, seutujohtaja katsoo tulevaisuuteen.

Hän korostaa, ettei Tampereen kaupunkiseutu saa uutta ruutia toimintansa ylläpitämiseen alueen ulkopuolelta.

– Ruudin on löydyttävä meistä jokaisesta tampereenseutukuntalaisesta, hän haastaa.

Nurminen sanoo, että tulevaisuutta ovat muun muassa hallinnon rajoista vapaat hyvinvointia ja hyvää arkea edistävät kansalaisten palvelut.

– Tarvitsemme vahvaa yhteisöllisyyttä, digitaalisuutta, kansainvälistymistä sekä kestäviä kulkumuotoja ja laadukasta asuinympäristöä.

– Tulevaisuuden kaupunkiseutu on kasvava, kaupungistuva ja kansainvälistyvä, seutujohtaja aistii.

 

Entä kansalainen?

Historialliset hallintouudistukset hallitsevat keskustelua politiikassa ja tiedotusvälineissä.

Seutujohtaja Päivi Nurminen kaipaa kansalaisten mielipiteitä asioista, jotka heidän jokapäiväisessä elämässään ovat merkittäviä.

– Millaisia toiveita seutumme ihmisillä on tulevaisuuden suhteen? Tämä vuoropuhelu on erittäin tervetullut, hän kannustaa.

Matti Pulkkinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?