Oili Klemola ja Torsti Tulenheimo sytyttivät soihdun vanhan koulun eteen puskutraktoreiden edessä. Kuva Marjatta Pöllänen
Viitisenkymmentä pakkasta uhmaavaa Kangasalan Yhteiskoulun käynyttä kokoontui lauantaina 9. tammikuuta vanhan koulunsa pihalle viimeistä kertaa katsomassa jo osin purettua opinantajaansa.
Oili Klemola ja Torsti Tulenheimo sytyttivät pihalle soihdun Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden edustajina. Päälle juotiin kahvit läheisellä nuorisoseuran talolla Pirtillä, osteltiin uusia postimerkkejä koulusta, katsottiin video ja juteltiin kouluajoista.
Koulutalo puunlatvojen yllä
Vuosina 1921-2012 toimineessa yhteiskoulussa oli parhaimmillaan lähes tuhat oppilasta. Joidenkin jälleennäkeminen oli jo puolen vuosisadan luokkaa.
Yksi heistä, Torsti Tulenheimo, muisteli koulun historiaa puheessaan Pirtillä. Syyslukukauden 1925 alussa käyttöön saatu rakennus palveli aluksi hyvin Kangasalan yhteiskoulua, jonka toiminta oli alkanut neljä vuotta ennen koulurakennuksen valmistumista.
Hän siteerasi puheessaan Kangasalan Sanomia, joka kirjoitti uudisrakennuksesta : ”Upea koulutalo seisoo nyt valmiina kauniin kirkkoharjun rinteellä kohottaen hohtavan kattonsa humisevien honkien yläpuolelle.”
Eipä juuri naurattanut vanhan koulun tuhoa katsellessa. Kuva Marjatta Pöllänen
Rakennus jäi kuitenkin parissa vuosikymmenessä pieneksi, varsinkin kun sitä käyttävät ikäluokat alkoivat sotien jälkeen nopeasti kasvaa. Viisikymmenluku oli todellista koulun laajentamisen aikaa, ja myös pihaa suurennettiin ostamalla tonttiin lisäpaloja ympäristöstä. Siitä oli iloa muillekin kuntalaisille kuin yhteiskoululaisille, kun koulun urheilualueita voitiin hyödyntää esimerkiksi kilpailujen järjestämisessä.
-Aika kumminkin söi koulun rakennelmia ja koulutoiminta, Kangasalan lukio, siirtyi uudisrakennukseen Pikkolaan syksyllä 2012. Jokunen honka humisee vielä alkuperäisillä paikoilla Siirtyisten mäessä, mutta pian niiden yläpuolelta ei maisemaa katso yhteiskoulun oppilas vaan kirkonkylän uuden asuma-alueen onnellinen asukas. Kunnioittakoon hän asuinalueensa kulttuuriarvoja! Tulenheimo päätti puheensa.
Marjatta Pöllänen
Viimeisimmät kommentit