Esiselvitys: Suojeluyhdistys, tulevaisuustyöryhmä ja kunta työskentelevät hankkeen toteuttamiseksi

Vanhankirkon kattaminen on alkusuoralla

Vanhankirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kai Krohn (oikealla) palkitsi rauniokirkon kattoideakilpailun voittaneen Mikko Lahikaisen joulukuussa 2005.

Vanhankirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kai Krohn (oikealla) palkitsi rauniokirkon kattoideakilpailun voittaneen Mikko Lahikaisen joulukuussa 2005.

2000-luvun alkupuolella syntynyt suunnitelma Pälkäneen Vanhankirkon suojaamisesta lasikatteella sai uutta vauhtia viime marraskuussa, kun Museovirasto antoi kattamista puoltavan lausunnon. Museovirasto ei kuitenkaan rahoita uudisrakennetta vaan voi myöntää tukea ainoastaan kirkon alkuperäisten osien restaurointiin.

Kattamisprojektin rahoittajaksi ei ryhdy myöskään kirkon omistaja, Pälkäneen seurakunta. Kunta saattaa osoittautua suopeaksi tukemaan hanketta muilla tavoilla.

Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys hakee Pirkan Helmestä rahoitusta hankesuunnitelman esiselvitystyöhön. Tarkoitus on palkata osa-aikainen työntekijä laatimaan esiselvitystä. Lisäksi pyydetään pankista lainatarjous välirahoitusta varten, ja lainan takaajaksi ehdotetaan Pälkäneen kuntaa.

– Myös muita kuin nyt päätettyjä rahoitusmahdollisuuksia kartoitetaan kaiken aikaa. Suojeluyhdistyksen hallituksen nimeämä tulevaisuustyöryhmä vie hanketta muilta osin eteenpäin, yhdistyksen puheenjohtaja Asko Valkama kertoo tämänhetkisestä tilanteesta.

Esiselvityksen omarahoitusosuus on tarkoitus kustantaa yhdistyksen omista varoista.

– Paljon erilaisia yhteystahoja pitää saada mukaan, ja siksi tämä aiheuttaa ennen kaikkea paperityötä ja neuvotteluja. Selvityksiä tarvitaan koko ajan lisää, koska mitään konkreettista meillä ei vielä ole käsissämme, Valkama sanoo.

Restauroinnin rahoitushuolet jatkuvat

Kattamisen edellytyksenä on, että muurit saadaan korjatuksi. Parhaillaan työn alla on länsimuuri eli kirkon pääoven puoleinen pääty. Museoviraston mukaan korjaustöihin voidaan myöntää tukea aikaisempaa nopeammassa aikataulussa, jotta restaurointi ei tule esteeksi kattoprojektin etenemiselle.

Sen sijaan syyskuun 2015 alussa voimaan tullut uudistus valtiontukien maksamisessa aiheutti takaiskun suunnitelmiin.

Uusi järjestelmä on sellainen, että Museoviraston tuki avustuskohteelle voi olla enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja se maksetaan jälkeenpäin toteutuneiden hyväksyttyjen kustannusten perusteella.

– Aikaisemmin avustus voitiin myöntää täysimääräisenä ja sitä voitiin maksaa osissa työn etenemisen mukaan. Tästä syystä saimme korjaustyöt sujumaan niinkin hyvin, kuin ne ovat tähän asti sujuneet. Nyt on sitten taas uusi huoli edessä, että mistä loppu rahoitus saadaan, Asko Valkama selittää.

Valkama toteaa, että länsimuuri pitää kunnostaa sisäpuolelta, ennen kuin kattorakenteiden asennustyöt voidaan aloittaa.

Yhdistyksellä on kuitenkin yksi aikatauluun liittyvä unelma. Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, joka on vaikuttanut vahvasti kattosuunnitelman etenemiseen, on virassa vielä noin neljä vuotta. Toiveena on, että hän ehtisi nähdä ja tarkastaa omalta osaltaan valmiit uudisrakenteet ennen jäämistään pois pääjohtajan virasta.

Kattoideakilpailun voittanutta Viimeinen virsi -ehdotusta pitää päivittää suunnitelmia, selvityksiä ja hakemuksia varten. Ideakilpailun jälkeen Vanhankirkon asehuone on saanut pärekaton.

Kattoideakilpailun voittanutta Viimeinen virsi -ehdotusta pitää päivittää suunnitelmia, selvityksiä ja hakemuksia varten. Ideakilpailun jälkeen Vanhankirkon asehuone on saanut pärekaton.

Kunta lähtee mukaan, jos hankkeessa on tarpeeksi järkeä

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä toteaa, että jos Vanhaankirkkoon ryhdytään tekemään lasikatetta, siitä tulee mittavin vapaaehtoistyön ponnistus, mitä Pälkäneellä on koskaan nähty. Niin siitä huolimatta, että kattamista ei miltään osin voida hoitaa talkoilla eikä edes selvityksiä laatia ilman ammatti-ihmistä.

– Kaiken tarvittavan rahan hankkiminen maailmalta on niin iso urakka, että en osaa edes kuvitella, miten paljon tekijöitä siihen tarvittaisiin, ja millainen puristus hanke kokonaisuudessaan olisi. Ainakin tällä hetkellä uskon itse siihen ja toivon, että katto saadaan aikaan. Mutta en ehdoitta – haluan ensin tietää esiselvityksen tulokset, Laesterä sanoo.

Mikäli esiselvitykseen myönnetään rahoitus ja se käynnistetään toivotun aikataulun mukaisesti, kunnalla voi olla perusteet lähteä välirahoitukseen tarvittavan lainan takaajaksi.

Laesterä uskoo, että esiselvityksessä arvioidaan hankkeen budjetti ja sitä varten selvitetään, mitä kaikkea katon rakentamisen ohessa pitää uudistaa. Lasilla kattamisen ideana on raunioiden säilyttäminen sellaisina kuin ne ovat nyt, mutta katettuun kirkkoon tulisi välttämättä joitakin muutoksia.

– Esimerkiksi on selvitettävä, mitä kirkon lattialle pitäisi tehdä, tarvitaanko ilmastointia ja miten pääoviaukko suljetaan, Laesterä luettelee.

Hänen mukaansa esiselvityksen tärkein tehtävä on kuitenkin vastata kysymykseen, onko kattamishankkeessa tarpeeksi järkeä. On mietittävä, onko katetulla kirkolla niin suuri matkailullinen arvo kuin sillä uskotaan olevan, olisiko sille tulossa tarpeeksi uusia käyttäjiä ja olisiko sen Pälkäneelle tuoma imagoarvo riittävän vahva.

– Nykyisellä tuntumalla oma vastaukseni näihin kysymyksiin kuuluu, että on. Lasikatteinen raunio on asia, jolla Pälkäne erottuu muista, sillä vastaavaa ei ole muualla koko Suomessa. Lisäksi tilaisuuksien järjestäminen helpottuisi ratkaisevasti ja erikoinen ympäristö kiinnostaa varmasti ihmisiä, Laesterä sanoo.

Hän toteaa, että kunnan rooli kattamishankkeessa päätetään esiselvityksen jälkeen. Silloin täytyy miettiä myös kirkon omistussuhteita, sillä seurakunta on joskus aikaisemmin ilmaissut olevansa valmis luopumaan kirkon omistusoikeudesta.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kirkko olisi sen jälkeen avoin paikka mille tahansa tapahtumille, vaan tietty maltti ja arvokkuus pitää säilyttää. Kirkko ja sen ympäristö ovat hautausmaa-aluetta, joka pysyy hautarauhalain alaisena riippumatta siitä, omistaako sen maallinen vain hengellinen taho.

Suunnitelmat täytyy päivittää

Tampereen Teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin osasto järjesti viime vuosikymmenen puolivälissä opiskelijoille tarkoitetun suunnittelukilpailun, jossa etsittiin erilaisia ideoita ja vaihtoehtoja Vanhankirkon kattamiseksi lasilla. Kilpailun voitti Mikko Lahikaisen ehdotus ”Viimeinen virsi”, jota pidetään edelleen käyttökelpoisena vaihtoehtona suunnitelmien pohjaksi.

Yksikään kilpailunehdotuksista ei ole otettavissa käyttöön sellaisenaan, koska ne on laadittu aikana, jolloin asehuone ei ollut katettu. Muutenkin kysymyksessä oli puhtaasti ideakilpailu, sillä vuosikymmen sitten kattamisesta ei ollut olemassa rahoitus- tai muita suunnitelmia sen enempää kuin nytkään.

Yksitoista vuotta sitten laaditut kustannusarviot eivät myöskään ymmärrettävästi enää päde.

– Tähän mennessä asiaa pohtineet tahot ovat sitä mieltä, että jatkettaisiin voittajaehdotuksella, mutta mitään päätöksiä ei ole tehty. Joka tapauksessa, jos suunnitelma päätetään hyväksyä, sekä se että budjetti on päivitettävä nykyhetkeä vastaavaksi. Ratkaisuja ei voida tehdä, ennen kuin tiedetään, mitä koko lysti maksaa, Eero Laesterä sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?