Vanhuspalvelut: Kunta herätteli eläkeläisiä uudenlaisiin ajatuksiin Sahalahdella

Jos palvelutalo tulikin jo rakennettua huomaamatta?

Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksessa on visioitu uutta lähestymistapaa vanhuspalveluihin, joita lainsäädännölläkin koetetaan ohjata laitoksista yhä enemmän koteihin tai kodinomaisiin paikkoihin.

– Tarvitsemme tehostettua palveluasumista, mutta olemme eräänlaisessa murrosvaiheessa. Kaikkea rakennuskantaa ei voi korjausrakentaa ikäihmisille sopivaksi, jolloin on järkevää miettiä uudiskohteita tähän tarkoitukseen, arvioi sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne.

Sahalahdella esiteltiin viime viikolla mallia, joka kehittyi päättäjien ja viranhaltijoiden keskusteluiden pohjalta: voisiko kylälle noussutta kerrostaloa hyödyntää keskieurooppalaisen palvelukorttelin tyyliin ja olisiko modernista esteettömien asuntojen hissitalosta erityisesti vanhusten käyttöön?

– Maijalan palvelukeskus voi täällä tuntua kaukaiselta, ja olemme miettineet mitä voisimme tarjota täältä lähempää. Kunnan ajatuksena on, että Omenatarha voisi mahdollistaa yhdenlaisen tavan asua esimerkiksi niille ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää hieman syrjässä sijaitsevassa omakotitalossaan. Tämä olisi yksi täydentävä tekijä Sahalahden ja Kuhmalahden alueen ikäihmisten palveluissa, Lanne sanoo.

Hän näkee, että talosta voisi muodostua yksinäisyyttä ehkäisevä senioritalo, jossa on aktiivista yhteistä toimintaa, joka tuo Sahalahdelle uudenlaista vireyttä.

Tarkoituksena on, että asukas voisi asua talossa kuten missä tahansa yksityisasunnossa ja kunta tuottaisi tarvittaessa asukkaalle kotihoidon palvelut. Vuokrasuhde olisi asukkaan ja omistajan välinen. Kunnan ja talon omistajien välisissä keskusteluissa on ollut yksimielisyys siitä, että asumisen tulisi olla turvattua ja pitkäaikaista – asunnossa voisi siis asua niin pitkään kuin se asukkaalle vain on mahdollista. Asuntoja olisi mahdollista myös ostaa omistusasunnoksi, eikä kohderyhmää ole varta vasten rajattu ikäihmisiin.

Sosiaali- ja terveysjohtaja pitää asunto-osakeyhtiö Omenatarhan sijaintia uuden vision kannalta erinomaisena.

– Esteetön talo olisi loistavalla paikalla terveysaseman vieressä ja lähellä palveluja, ja pohdinnassa on, voisiko kotihoidon tiimikin sijoittua tähän.

Lanne vieraili hiljattain pirkanmaalaisdelegaation mukana Belgiassa ja tutustui samalla sikäläiseen kohteeseen, jossa saman katon alla asui dementikkoja sekä heitä parempikuntoisia vanhuksia ja nuorempia aivovauriopotilaita. Taloon oli silti mahdollista muuttaa myös tavallisten opiskelijoiden ja työssäkäyvien.

Belgiaan tehdyn opintoretken kohde, Zilvermoolen, yhdisti vanhusten kodinomaisen asumisen ja uusimman teknologian hyödyntämisen.

Belgiaan tehdyn opintoretken kohde, Zilvermoolen, yhdisti vanhusten kodinomaisen asumisen ja uusimman teknologian hyödyntämisen.

Omakotitaloalueella sijaitsevassa rakennuksessa toimivat muun muassa ravintola ja kampaamo. Värien ja materiaalien valintaan oli kiinnitetty suunnittelussa erityistä huomiota, ja teknologiaa hyödynnettiin paljon erityisesti muistisairaiden potilaiden auttamiseksi arjessa.

De Zilvermolenin kaltaisissa toimintamalleissa jokaisen osapuolen nähdään hyötyvän. Vanhukset saavat elää aktiivista elämää osana yhteiskuntaa palvelujen äärellä, kun kunnan kotihoidon arki helpottuu ja tehostuu palvelujen käyttäjien asuessa aiempaa tiiviimmällä alueella.

 

Paljon kysymyksiä

Lannen, kotihoidon johtajan Kirsi Kalliomäen ja kumppaneiden esittelemiä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia oli kuuntelemassa toistakymmentä sahalahtelaista. Kuulijoita askarrutti paitsi Maijalan asuntojen kanssa samaa luokkaa oleva asumisen hinta myös se, mihin ”sänkypotilaat” aiotaan laittaa vanhainkotien mahdollisten lakkauttamisten jälkeen.

– Riku ykkösen tai valmistumassa olevan Riku kakkosen tapaisiin ryhmäkoteihin. Jatkossa pyritään kuitenkin satsaamaan geriatriseen kuntoutukseen jo aiemmassa vaiheessa, jotta ei edes päädyttäisi niin usein sänkypotilaaksi kuin aiemmin. Vanhainkotien lakkauttamiset on määrä toteuttaa vähitellen, jotta niissä asuvat eivät joutuisi muuttamaan, Lanne selvitti.

Tiedotustilaisuuteen saapuneet pääsivät lopuksi kiertämään kerrostalon kaksioita ja kolmioita.

Lahdenkulman koulun liepeillä asuva Juhani Koskinen tuumasi tietävänsä, miten vaikeaa omakotitalosta on lähteä pois. Itse hän on jo kertaalleen sen ehtinyt tehdä, mutta sittemmin palannut kaupungin kerrostaloasunnosta takaisin omakotitaloon maaseudulle.

Hilkka Perkiö pitää omakotitaloasumista sikäli hyvänä, että silloin joutuu väkisinkin pysymään aktiivisena.

– Täällä voisi helposti ajatella, että ei tarvitsekaan mihinkään lähteä vaan voi mennä takaisin petille, hän mietti.

– Kyllä siinä Hilkallakin vielä monet itkut tulee, kun joutuu omasta kodista lähtemään. Ajattelen itse, että aina pitäisi kotoa lähteä oma-aloitteisesti silloin kun vielä pystyy, Koskinen totesi.

Perkiö ja Koskinen eivät osanneet nähdä esiteltyä asumisvisiota pitkään puhutun Sahalahden palvelutalon korvaajana.

– Kai ne palvelutalon rahat menivät sinne kulttuuritaloon.

Juhani Koskinen ja Hilkka Perkiö kiersivät silkasta uteliaisuudesta Omenatarhan asuntoja vanhuspalvelujen uusia tuulia esitelleen tilaisuuden päätteeksi. Koskista, Perkiötä ja muita kuulijoita evästänyt kotihoidon johtaja Kirsi Kalliomäki korosti, että ikäihmisten tulisi riittävän ajoissa pohtia, antaako nykyinen asunto mahdollisuudet asua siellä elämän loppuun asti. Muistisairaille muutto uuteen paikkaan ja sinne kotiutuminen olisivat tärkeitä jo sairauden alkuvaiheissa.

Juhani Koskinen ja Hilkka Perkiö kiersivät silkasta uteliaisuudesta Omenatarhan asuntoja vanhuspalvelujen uusia tuulia esitelleen tilaisuuden päätteeksi. Koskista, Perkiötä ja muita kuulijoita evästänyt kotihoidon johtaja Kirsi Kalliomäki korosti, että ikäihmisten tulisi riittävän ajoissa pohtia, antaako nykyinen asunto mahdollisuudet asua siellä elämän loppuun asti. Esimerkiksi muistisairaille muutto uuteen paikkaan ja sinne kotiutuminen olisivat tärkeitä jo sairauden alkuvaiheissa.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?