Taide on kamppailulaji

Helsinkiläisen Raili Tangin näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa avautui lauantaina. Kuva: Jussi Koivunen

Helsinkiläisen Raili Tangin näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa avautui lauantaina. Kuva: Jussi Koivunen

Taide on kunnon kamppailulaji. Toisena päivänä lähtee ja toisena taas ei. Toisinaan on ihanaa ja välillä ihan kamalaa. Taide ei saa olla rutiini; työstä pitää aina innostua. Välillä pitää tehdä huonoa, jotta voi tehdä taas hyvää.

– Sitkeä pitää olla. Oikea veto palkitsee. Jos olen illalla työhuoneeltani lähtiessä tyytyväinen, palaan teoksen ääreen seuraavana päivänä: vieläkö se näyttää yhtä hienolta kuin illalla? Jos näyttää, hyvä. Jos ei näytä, niin ei kun hihat heilumaan ja tekemään uusiksi. Oleellista on se, että pystyy katsomaan omaa työtään ja tunnistamaan sen, mikä näyttää hienolta ja mikä taas ei, helsinkiläinen taidemaalari Raili Tang heläyttää.

Raili Tang on juuriltaan abstrakti ekspressionisti.

Raili Tang on juuriltaan abstrakti ekspressionisti.

Taidemaalarina Tang kuuluukin niin, joille aihetta tärkeämpää on itse maalausprosessi. Hän sanoo, että maalausprosessi, intuitiivinen työskentely, on Se juttu. Materiaalien ja värien käyttö eivät ole itsetarkoituksia, vaan taiteilija haluaa aina sanoa jotain. Kun maalaus on saavuttanut itsenäisyytensä, sen loppuun vieminen on helppoa: Tang kertoo palvelevansa tämän kulminaatiopisteen jälkeen vain pääasioita.

– Tietyt perusjutut töissäni pysyvät. Maalaus ei saa olla selkeä, siinä pitää olla jokin mysteeri. Hyvä maalaus vihjaa vaan ei paljasta, Tang miettii.

Taiteilijan mukaan maalauksen tulee aina olla kaunis, ja hän etsiikin töissään kauneuden eri puolia. Luonto metsineen ja puineen sekä auringonlaskuineen ja -nousuineen tarjoaa ehtymättömästi ammennettavaa.

– Teollisuusalueella lapsuuteni viettäneenä olen tottunut etsimään kauneutta myös sieltä, missä sitä ei ole perinteisesti nähty. Kauneutta voi olla esimerkiksi kauhtuneissa, aikaa nähneissä taloissa ja pinnoissa, asfaltissa tai vaikkapa markettien leikkeletiskien värimaailmassa.

Raili Tang: The Last Rose of Summer. 2014. Sekatekniikka paperille.

Raili Tang: The Last Rose of Summer. 2014. Sekatekniikka paperille.

Taidemaalarin ura urkeni

Vuonna 1950 syntynyt Raili Tang varttui aikana, jolloin taiteen tekeminen nähtiin hyvin epävarmana.

– Yleinen mielipide oli, että taiteen tekemistä ei nähty oikeana ammattina. Onhan tämä ammatti edelleen taloudellisesti epävarma, mutta tuolloin ilmapiiri oli vielä selkeämmin epävarmuutta vastaan, Tang muistelee.

Tang kuitenkin päätti tehdä siten kuin hyvältä tuntui. Opinnot Helsingin Vapaassa taidekoulussa olivat ”tajunnan räjäyttäviä”. Vuosina 1973–75 hän opiskeli vaatesuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa. Taidemaalariksi hän valmistui Suomen taideakatemian koulusta vuonna 1979.

Ensi kerran Tangin teoksia oli esillä Nuorten näyttelyssä Helsingissä vuonna 1976, ja debyyttinäyttelynsä hän piti Taidehallin studiossa vuonna 1980. Uransa aikana taidemaalari on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen teoksiaan kuuluu moniin julkisiin ja yksityisiin kokoelmiin.

– Pian valmistumiseni jälkeen aloin myös opettaa kuvataidetta. Olen opettanut esimerkiksi Oriveden opistolla, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Vapaassa taidekoulussa, Tang luettelee.

Raili Tang: All Around My Hat. 2015. Sekatekniikka kankaalle.

Raili Tang: All Around My Hat. 2015. Sekatekniikka kankaalle.

Kangasalla elokuuhun asti

Viime lauantaina avautunut Raili Tangin näyttely ”Ilolla ja intohimolla – maalauksia 1989–2015” -näyttely aloitti Kimmo Pyykkö -taidemuseon tämän vuoden näyttelytarjonnan. Tang valitsi Kangasalle teoksia, jotka hänen mielestään sopivat Kimmo Pyykkö -taidemuseon arkkitehtuuriin.

Taidemuseon ensimmäisen ja toisen kerroksen näyttelytiloissa on esillä kaksikymmentä suurikokoista ja abstraktia värimaalausta. Näyttely on avoinna 21. elokuuta asti.

Tabletti taiteilijan apuna

Uransa alkuvaiheissa Tang käytti pääasiassa akryylivärejä. Maalausten sävyt olivat maanläheisiä. Maaväripigmenteistä hän vaihtoi öljyväreihin ja räiskyviin sävyihin.

– Olo oli kuin karkkikaupassa, ja maalasin tauluihini ”kaiken”, Tang kertaa.

Sittemmin hän on vaihtanut hitaasti kuivuvat öljyvärit taas akryyliin. Suuret kankaat ovat saaneet väistyä paperiarkkien tieltä. Paperiarkit muodostavat kaksiulotteisia kollaaseja, joissa on käytetty tehosteina lyöntimetalleja, lehtikultaa ja- hopeaa.

Tang kertoo ajatelleensa ennen, että tausta on kaikki kaikessa. Se on ikään kuin maisema, johon kaikki muu kiinnittyy.

– Enää en ole tästä yhtä varma. Aikaisemmin olin myös sitä mieltä, että väri tulee ennen muotoa. Nyt ajattelen pikemminkin niin, että väri ja muoto pelaavat yhdessä. On mahdotonta sanoa, kumpi tulee ensin.

Uusi tekniikka tarjoaa uusia apuvälineitä myös taidemaalarille. Tang ottaa usein kuvia työn alla olevista teoksistaan tabletilla ja katselee kuvia myöhemmin esimerkiksi bussilla liikkuessaan.

– Kuvat näyttävät armotta kaikki muodot, joita maalauksessa on. Niistä hahmottaa nopeasti, mitä työstä on vielä saatava pois. Ja näyttäväthän kuvat senkin, jos maalaus näyttää jo hyvinkin valmiilta, Tang lisää.

Viime vuoden Pro Finlandia -mitalisti

Taidemaalari Raili Tang on yksi viime itsenäisyyspäivänä Pro Finlandia -mitalilla palkituista taiteilijoista.

– Tunnustus, työni noteeraaminen, tuntuu toki hienolta. Saan mitalini konkreettisesti käsiini helmikuussa, Tang kertoo.

Pro Finlandia 2015 -mitali myönnettiin myös koreografi Jorma Elolle, tekstiilitaiteilija Agneta Hobinille, kirjailija Daniel Katzille, pianotaiteilija Erkki Korhoselle, kirjailija Sirpa Kähköselle, suomentaja Juhani Lindholmille, ylikapellimestari Hannu Linnulle, näyttelijä Jukka Puotilalle ja viihdetaiteilija Reijo Taipaleelle.

Pro Finlandia on suomalaisille taiteilijoille vuodesta 1945 lähtien myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki. Sen myöntää tasavallan presidentti.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?