Liikuntahalli: Elävä monumentti paraatipaikalle Lahdentien varteen

Kostia-areenan luonnokset keräävät kiitosta

Pekka Heinänen mittasi liikuntahallin aluetta tammikuun puolivälissä. Mittausten perusteella laaditaan kolmiulotteinen malli, jossa ovat mukana myös kaikki naapurirakennukset hallin tieltä purettavia rivitaloja lukuun ottamatta.

Pekka Heinänen mittasi liikuntahallin aluetta tammikuun puolivälissä. Mittausten perusteella laaditaan kolmiulotteinen malli, jossa ovat mukana myös kaikki naapurirakennukset hallin tieltä purettavia rivitaloja lukuun ottamatta.

Pälkäneen liikuntahallityömaalla alkoi tapahtua vuodenvaihteen jälkeen. Maanmittari Pekka Heinänen teki tammikuun puolivälissä tontilla ensimmäisiä mittauksia. Niiden perusteella alueesta laaditaan kartta sekä kolmiulotteinen malli, johon suunnittelija sovittaa rakennuksen.

Ylöjärveläinen Arkkitehtitoimisto Raudasoja on jo saanut valmiiksi ensimmäiset luonnokset hallista. Suunnitelmia viilataan kunnan ja käyttäjien toiveiden sekä muiden suunnittelijoiden tarpeiden mukaan.

– Käymme luonnokset saman tien läpi rakennesuunnittelijan kanssa. Myös ilmanvaihto- ja muut suunnitelmat voivat poikia muutostarpeita, arkkitehti Markku Raudasoja sanoo.

Tarkennettuja suunnitelmia on tarkoitus esitellä kuntalaisille maaliskuussa järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

– Kuntalaisten kommentteja otetaan tarpeen mukaan huomioon lopullisia suunnitelmia laadittaessa, Raudasoja sanoo.

Lopullisten suunnitelmien on tarkoitus valmistua kesäkuussa. Niiden perusteella päästään pyytämään urakkatarjouksia rakentajilta. Mikäli kaikki etenee toivotulla tavalla, rakennustöihin päästäisiin loppuvuodesta.

Ensimmäiset koneet tontille saapuvat jo lähiaikoina. Yhteiskoulun vieressä olevat rivitalot ovat tyhjentyneet ja niiden purku on alkamassa. Heikkokuntoiset talot häviävät maisemasta maaliskuun loppuun mennessä.

Kahden ison salin taitokseen tulee kuntosali.

Kahden ison salin taitokseen tulee kuntosali.

Kaksikerroksinen kuntosali

Vapaa-aikasihteeri Petri Ketola ei yritäkään peitellä tyytyväisyyttään, kun hän esittelee Kostia-areenan luonnoksia.

– Kyllä tällaisella hallilla saa vähän röyhistellä. Uskoisin, että muitakin kuntia tulee kiinnostamaan kahden hallin ratkaisu, Ketola sanoo.

Hallin suunnittelua ovat ohjanneet isojen palloilulajien tarpeet. Yhteiskoulun päätyyn tulee 1056 neliömetrin salibandyareena ja kirjaston puoleiseen siipeen 720 neliömetrin halli, joka palvelee ennen kaikkea kori- ja lentopalloilijoita. Ne tarjoavat pieniä nykysaleja hulppeammat puitteet myös muille lajeille, muun muassa sulkapallolle sekä erilaisille jumpille ja kuntoliikuntaryhmille.

Molempiin halleihin on kaavailtu katsomotilaa 150 hengelle. Salibandyareenan puolella kiinteiden katsomoiden alle sijoitetaan varastotilaa, jossa säilytetään muun muassa kaukaloiden laitoja. Kori- ja lentopallohallin puolella osa katsomosta olisi kiinteitä ja osa rullattaisiin esiin tarvittaessa.

Loivaan rinteeseen rakennettava halli upotetaan osin maan sisään. Kehätien puoleisesta pääsisäänkäynnistä tullaan kakkoskerroksen katsomo- ja kahviotiloihin. Pelikentät ja niiden pukuhuoneet ovat alakerrassa.

Salibandyareenan kulma tulee lähemmäs yhteiskoulua kuin rivitalot nykyisin. Tontilla ei ole liikaa tilaa, ja hallit saadaan sopimaan niille varatulle paikalle ”taitoksen” avulla.

Nivelkohtaan sijoittuu kuntosali. Alakertaan tulee sata neliömetriä rautojen kanssa melskaaville voimailijoille, yläkertaan 80 neliömetrin tilat taljalaitteille, joiden kanssa muun muassa naiset ja eläkeläiset kuntoilevat.

Kuntosalille järjestetään oma sisäänkäynti takapuolelta, jotta salille pääsee myös silloin kun halli ei ole auki.

Avaroista tiloista aukeaa näkymät molempiin halleihin.

Avaroista tiloista aukeaa näkymät molempiin halleihin.

Avara yleisilme

Suunnittelija ei ole toteuttanut pelkästään tilaajan toiveita, vaan myös sen oma kädenjälki näkyy luonnoksessa. Leimaavin piirre on avaruus. Heti halliin sisään astuttaessa avautuu näkymä molemmille kentille.

Suuri liikuntahalli toimii elävänä monumenttina Lahdentien kulkijoille, kun nivelkohdassa sijaitsevan kuntosalin seinä on lasia. Sen takana voi polkea kuntopyörää kulttuurimaisemassa.

Vapaa-aikasihteeri Petri Ketola on iloisen yllättynyt hallin ulkoasusta.

– Minusta suunnittelija on saanut kevennettyä massiivista rakennusta hienosti.

Hallin yhteiskoulun puoleiseen päätyyn suunnittelija on ideoinut ulkolavan, jossa voitaisiin järjestää esimerkiksi puistojumppia ja -konsertteja.

Kostia-areena liittää kirjaston ja yhteiskoulun entistä tiiviimmin yhteen keskustamaisemassa. Samaan pihapiiriin tulee itse asiassa kolme hallia, sillä yhteiskoulun sali jää edelleen liikuntakäyttöön. Se riittää kokonsa puolesta esimerkiksi kamppailulajien harjoituksiin ja junnujoukkueiden treenipaikaksi.

Kolmen kentän kokonaisuus mahdollistaa isojen leirien ja turnausten järjestämisen, ja vierestä löytyy myös edustava, tunnelmallinen ja nykyaikaisella esitystekniikalla varustettu auditorio.

Yhteiskoulun puoleinen sisäänkäynti johtaa toisen kierroksen katsomo- ja kahviotiloihin.

Yhteiskoulun puoleinen sisäänkäynti johtaa toisen kierroksen katsomo- ja kahviotiloihin.

Kokenut liikuntahallisuunnittelija

Liikuntahallin pääkäyttäjien toiveita kuultiin heti suunnittelun alkumetreillä. Maaliskuussa järjestettävässä yleisötilaisuudessa kaikki muutkin pääsevät kertomaan ideoitaan ja mielipiteitään.

Suunnittelijalla on kokemusta siitä, miten toimivat liikuntatilat, joiden joka neliö on tehokkaasti käytössä. Arkkitehtitoimisto Raudasoja on suunnitellut muun muassa Ylöjärven jää- ja liikuntahallin sekä Linnainmaalle rakennettavan Linnakeskuksen. Ne ovat vielä Kostia-areenaa isommat, sillä Ylöjärven liikuntakeskuksessa on kaksi salibandykenttää, futsalkenttä ja sulkapallokenttiä. Linnakeskuksesta tulee jokseenkin samankokoinen.

Kostia-areenan pelihallit voi jakaa harjoituskäytössä pienempiin osiin, sillä etenkään junnujoukkueet eivät tarvitse täyskokoista kenttää treeneissä eivätkä pienimmät edes peleissä.

Lentopalloväki on ehdottanut, että lentopallokenttää levennettäisiin sen verran, että täyskokoisella kentällä mahtuisi pelaamaan myös poikittain. Silloin kahdessa lohkossa voisi harjoitella, vaikka yhdessä pelataan samaan aikaan.

– Se tarkoittaisi noin viittä metriä lisää leveyttä. En tiedä, mahtuisiko tällainen budjettiin, Petri Ketola sanoo.

Liikuntahallin kustannusarvio on kuusi miljoonaa euroa. Ketolan mielestä jättihanketta ei kannata pilata pikkusäästöllä. Hän pitää tärkeänä muun muassa sitä, että katsomotilat ovat kiinteät.

– Se säästää käyttökustannuksissa, kun katsomoita ei tarvitse siirrellä esiin ennen pelejä ja turnauksia.

150 katsomopaikkaa riittää tavallisissa otteluissa. Isommissa tapahtumissa kenttien laidalle voidaan järjestää lisäpaikkoja.

Suunnittelun yhteydessä on noussut esiin myös esiintymislavan tarve. Siirrettävää tai esiin rullattavaa lavaa kaavaillaan isommalle salibandykentälle, jonka valettava massalattia kestää penkit ja lavat, joita esimerkiksi konserteissa ja juhlissa tarvitaan.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?