Pälkäneen Valokuitu Oy: Tero Ahlqvist ja Antti Tirronen aloittivat työnsä

Tutut miehet myyvät ja rakentavat verkkoa

Tero Ahlqvist (vasemmalla), Harri Pinola ja Antti Tirronen siirtävät Pälkänettä valokuituaikaan.

Tero Ahlqvist (vasemmalla), Harri Pinola ja Antti Tirronen siirtävät Pälkänettä valokuituaikaan.

Pälkäneen valokuituyhtiöön on pestattu työntekijät, jotka vastaavat verkon rakentamisesta ja liittymien myynnistä. Liittymien myynti käynnistyy Harhalan ja Taustin alueilta alkuvuoden aikana, kun verkon rakentamissuunnitelmat ovat siinä mallissa, että liittymähinnat voidaan lyödä lukkoon. Tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyisi tämän vuoden aikana ja valokuituverkko saataisiin rakennettua koko kunnan alueelle muutamassa vuodessa.

Laitikkalan suunnalla verkkoa rakentaa osuuskunta. Kunnan muihin osiin valokuituverkkoa rakennuttaa kunnan omistama Pälkäneen Valokuitu Oy. Se perustettiin, kun kiinteiden puhelinlankojen purkaminen jättää kodit ja yritykset ilman kiinteää laajakaistaliittymää. Langaton 4G-verkko ei tarjoa pysyvää ratkaisua, sillä sen kapasiteetti loppuu, kun käyttö lisääntyy.

– Tämä tuli omakohtaisesti havaittua syksyllä, kun ADSL-yhteydet olivat Luopioisissa poikki huoltokatkon vuoksi. Normaalitilanteessa nopea 4G-yhteys hyytyi tuskastuttavan hitaaksi, kun muutkin yrittivät toimia sen kautta, Tero Ahlqvist kertoo.

Ahlqvist aloitti vuodenvaihteessa määräaikaisena valokuitukoordinaattorina. Hän on eräänlainen projektipäällikkö, joka vastaa yhdessä konsultin kanssa verkon suunnittelusta ja rakennuttamisesta.                    Myös verkon dokumentointi on tärkeää, jotta johtoja ei kaiveta vahingossa poikki ja langat löydetään mahdollisissa vikatilanteissa.

Ahlqvist keskittyy tekniikkaan yhdessä teknisenä asiantuntijana toimivan tietohallintopäällikkö Harri Pinolan kanssa. Liittymämyynnin pistää käyntiin Antti Tirronen.

– Odotan jo malttamattomana, että pääsen kentälle. Mutta ennen kuin liittymiä voi lähteä kauppaamaan, minun on tunnettava tuote. Ensimmäiset viikot menevät siihen, että paketoimme ja hinnoittelemme liittymän, Tirronen sanoo.

 

Liittymän hinta noin 1500 euroa

Kunta ryhtyi valokuituverkon rakennuttajaksi, koska operaattorit eivät ole kiinnostuneita verkon rakentamisesta. Ne kauppaavat ihmisille mobiililiittymiä, jotka eivät kuitenkaan tarjoa riittävää nopeutta ja varmuutta etenkään yrityksille. Myös monet kotitaloudet ovat kyllästyneitä epävarmoihin ja ruuhkautuviin yhteyksiin.

Linjat tukkeutuvat, koska verkossa kulkee kaiken aikaa enemmän ja entistä laadukkaampaa kuvaa, musiikkia ja videota. Tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden lisäksi verkkoliikennettä kasvattavat nykyisin myös televisiot, jolla katsotaan HD-tasoisia elokuvia esimerkiksi Netflixin kautta.

Valokuidun tiedonsiirtokapasiteetti on käytännössä rajoittamaton. Se mahdollistaa vaikka kymmenen gigabitin nopeuden, kun muu tekniikka kehittyy sille tasolle.

– Ennen taloon tuli vesi-, viemäri- ja sähköliittymien lisäksi puhelinliittymä. Nykytarpeisiin kuparilanka ei enää riitä, ja siksi nyt rakennetaan valokuitua, Tero Ahlqvist sanoo.

Työt on tarkoitus aloittaa Harhalan ja Taustin suunnalta tämän vuoden aikana. Valokuituliittymän hinnaksi on kaavailtu noin 1500 euroa. Lisäksi verkon rakentava yhtiö perii 20–30 euron kuukausimaksua. Kotitarpeisiin riittävä nettiyhteys maksaa 15–25 euroa kuukaudessa.

Valokuituliittymä on kiinteistön arvoa nostava sijoitus. Yhtiön perimää kuukausimaksua Ahlqvist vertaa kiinteistön rahoitus- tai hoitovastikkeeseen.

– Kallista rakennusvaihetta ei maksateta kerralla osakkailla, vaan yhtiö ottaa lainaa, joka hoidetaan vähitellen osakkailta perittävällä maksulla. Lisäksi kuukausimaksuilla maksetaan verkon huolto- ja ylläpitokustannukset.

Operaattorit velottavat tällä hetkellä sadan megabitin liittymästä noin 25 euroa ja kymmenen megatavun liittymästä kympin vähemmän.

– Käytännössä sadan megan liittymä on järkevä ja nykytarpeisiin riittävä, Harri Pinola sanoo.

 

Tietoa tuodaan kotiovelle

Pälkäneen Valokuitu Oy ei ole vielä päättänyt, tuleeko verkosta avoin, jolloin jokainen voisi hankkia nettiliittymänsä keneltä tahansa operaattorilta. Pälkäneläiset saattaisivat päästä halvemmalla, jos yhtiö tekisi sopimuksen yhden operaattorin kanssa, sillä Pälkäneen kokoisessa verkossa operaattoreiden kesken tuskin syntyisi hintakilpailua.

Verkon rakentamisen etenemisestä tiedotetaan yhtiön Facebook- ja verkkosivujen kautta. Lisäksi järjestetään ”kyläiltoja”.

– Kummina toimivan Kymijoen kyläkuituosuuskunnan kokemusten mukaan nettisivut tai soittelu ei riitä, vaan ihmisille pitää viedä tietoa kylälle ja kotiovelle. Yleisötilaisuuksien lisäksi tulen kiertämään ovelta ovelle kertomassa aiheesta, Antti Tirronen sanoo.

Myyntikoordinaattori ei millään ehdi yksin kiertää kaikki Pälkäneen tuhansia kotitalouksia. Aloitusvaiheen jälkeen Tirrosen tehtävänä onkin myyntiorganisaation rakentaminen ja johtaminen.

Tirrosella on myymisestä ja sen johtamisesta 30 vuoden kokemus.

– Olen kaupannut muun muassa vaatteita, kenkiä, vihanneksia, kiinteistöjä ja maaleja.

Tirronen tuntee vetoa myös tietotekniikkaan. Mies on antanut tietotekniikan opastusta pälkäneläissenioreille.

Tero Ahlqvist hyppäsi määräaikaiseksi työntekijäksi yhtiön hallituksesta. Valokuitukoordinaattorina toimiessaan hän pidättäytyy hallitustyöskentelystä.

Tietotekniikkainsinöörin koulutuksen saaneella Ahlqvistillä on ruohonjuuritason kokemusta verkon luomisesta, sillä hän oli aikanaan rakentamassa matkapuhelinverkkoa. 13-vuotisen Nokia-uran jälkeen hän toimi kuusi vuotta led-alan yrittäjänä. Kunnan tietohallintopäällikkö Harri Pinola ei ole valokuituyhtiön palveluksessa, vaan toimii teknisenä asiantuntijana oman toimensa ohessa.

Valokuituyhtiön toimisto toimii ainakin toistaiseksi Keskitien varrella tietotekniikkaliike RM Micro Solutionsin naapurissa.

 

 

Tero Ahlqvist (vasemmalla), Harri Pinola ja Antti Tirronen siirtävät Pälkänettä valokuituaikaan.

Tero Ahlqvist (vasemmalla), Harri Pinola ja Antti Tirronen siirtävät Pälkänettä valokuituaikaan.

 

Telkkari ei enää toimi telkkarin katseluaikaan

Uusi ja kallis huipputekniikka muuttuu muutamassa vuodessa jokamiehen standarditasoksi. Esimerkiksi HD-teräväpiirtotelevisio oli vielä muutama vuosi sitten uutuus, nykyisin kodinkoneliikkeistä ei muuta löydykään.

Kertaalleen teräväpiirtoon tottunut ei enää suostu rakeista ja laimeaa normikuvaa katsomaan. Tosin televisionvaihtaja huomaa nopeasti, ettei sekään riitä. Tarjolla on jo 4K-tekniikkaa, joka vie taas katsomiselämyksen aivan uudelle tasolle.

Maalla lienee turha edes haaveilla uudesta, paremmasta kuvanlaadusta, sillä olemme menettämässä HD-tasonkin.

Teräväpiirtolähetykset ovat vasta ensimmäisten kanavien osalta tulossa antenniverkkoon. Ainakaan nykyantennilla ne eivät tahdo toimia.

Netin kautta HD-tason kuvaa on saanut ruudulle maallakin. Esimerkiksi Elisa Viihde tuo mukanaan Ylen ja MTV:n suomalaiset teräväpiirtokanavat sekä joukon kansainvälisiä teräväpiirtokanavia, kuten Eurosportin. Rahalla saa lisää.

Lähetysten seuraaminen suorana onnistuu kivutta, jos kotiverkossa ei ole samaan aikaan liian monta netin käyttäjää. Sen sijaan tallennettujen ohjelmien katsominen on muuttunut käytännössä mahdottomaksi suosituimpaan katseluaikaan. Iltaviiden ja -kymmenen välillä kulmakunnan ihmiset touhuavat netissä. Siksi kaistaa ei enää riitä HD-tason kuvalle.

 

Kuparipiuhan kautta 24 megabittiä sekunnissa tuova laajakaista on nopein, jonka operaattorit pystyvät pälkäneläiselle kotitaloudelle toimittamaan. Käytännössä tietoa liikkuu harvoin yli kymmenen megabittiä sekunnissa. Vilkkaimpaan aikaan yhteys toimii niin tahmaisesti, ettei nykypäivän viihdetekniikan käyttö enää onnistu.

Operaattorit keskittyvät 4G-liittymien kauppaamiseen. Niille luvataan jopa 150 megabitin nopeuksia. Viisihenkisessä lapsiperheessä 20–25 euron kuukausihintaisia liittymiä on viisi. Ne on hajautettu eri palveluntarjoajille, koska eri operaattorit tarjoavat erilaiset yhteyspalkit kotona, tien päällä ja mökillä.

Viihdepaketin avulla operaattori on vielä saanut maksamaan kuparipiuhan kautta tulevasta 24 megan laajakaistasta 40 euroa kuukaudessa, vaikka ilmateitse saa 25 eurolla 150 megaa. Nyt netti on hidastunut niin, ettei tallennuksia tai ”vuokraleffoja” pysty katsomaan viihdepaketin kautta silloin kuin tavallisella ihmisellä olisi aikaa.

Netflix on tehnyt viihdepaketin omat nettitallennukset tarpeettomiksi. Kympillä kuussa voi katsoa tuhansien leffojen kirjastosta niin paljon kuin tahtoo ja ehtii. Televisiovalmistajat ovat tuoneet tarjonnan yhden näppäimen taakse.

Paitsi että leffoja ei voi katsoa vilkkaimpaan katseluaikaan, sillä Netflixinkin leffoista valtaosa on HD-tasoa. Ne eivät kulje kuparipiuhan kautta sen nopeammin kuin muutkaan bitit.

Moderniin älytelkkariin voi jakaa myös 150 megabitin 4G-yhteyden. Jonain iltana leffat voivat toimia sen kautta hieman kivuttomammin kuin kuparilankayhteyden kautta.

Mutta mobiiliverkossa on havaittavissa sama tukkeutumisongelma kuin perinteisessäkin laajakaistassa. Väki on uusinut luurejaan. Kun 4G:n käyttö yleistyy, linkkimastolle syntyy jonoa. Luurin kautta telkkariruudulle viritelty elokuvaelämys latistuu, kun joutuu kesken kriittisten juonenkäänteiden haeskelemaan kuuluvuuspalkkeja parvekkeen nurkasta.

 

Propellipäät ovat jo pitkään povanneet, että nettiyhteys tulee yhdistämään sähkövempaimet samaan verkkoon.

Nykyisin lähes jokainen telkkarin ja puhelimen hankkija tulee ostaneeksi nettiyhteyden. Laitteiden uudet ominaisuudet toimivat verkon kautta.

Verkko ei kehity samaa tahtia kun netti laajenee yhä uusiin vempaimiin. Siksi maaseudun leffailta nykyaikaisen telkkarin äärellä keskeytyy, jos joku erehtyy vilkaisemaan Facebookia luurillaan tai tabletillaan tai ryhtyy kuuntelemaan musiikkia Spotifyn kautta. Ne kaikki ovat kiinni samassa verkossa kuin telkkarikin. Ja kaikkiin vempaimiin kulkee yhä raskaampi tietovirta, koska musiikilta vaaditaan parempaa laatua ja videoita jaetaan kaikkien some-kanavien kautta.

4G-verkko tarjosi valmistuessaan ratkaisun maaseudun yhteysongelmiin, mutta käyttäjät tukkivat sen. Lisäksi maaseudun mobiilimastot eivät ole yhtä vakaita ja nopeita kuin tiheämmin asutuilla seuduilla. Sivukulman mastolle ei nimittäin ole vedetty valokuitua, vaan yhteys on rakennettu ilmalinkin kautta. Se häiriintyy muillakin keleillä kuin sähköt katkaisevalla myrskyllä.

Maalla päästään samalle viivalle muiden kanssa ainoastaan valokuidun avulla. Operaattorit eivät sitä aio rakentaa. Siksi tarvitaan Pälkäneen Valokuitu Oy:n ja Laitikkalan Kuituosuuskunnan kaltaisia toimijoita.

 

Pälkäneen Valokuitu

Elokuussa perustettu Pälkäneen Valokuitu Oy on Pälkäneen kunnan omistama konserniyhtiö, joka rakentaa ja ylläpitää valokuituverkkoa Pälkäneellä.

Tavoitteena on rakentaa valokuituverkko muutaman vuoden aikana koko kunnan alueelle. Liittymien hinnat varmistuvat alkuvuoden aikana.

Laajakaistaliittymät myydään ennen rakentamista ja sen aikana. Tänä vuonna Taustista ja Harhalasta alkava rakentaminen etenee kunnan eri osiin liittymämyynnin perusteella.

Toimintavarma ja nopea valokuituyhteys mahdollistaa televisio- ja nettipalvelut nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoa: Pälkäneen Valokuitu Oy, Keskustie 5. www.palkaneenvalokuitu.fi, facebook/PalkaneenValokuitu. Valokuitukoordinaattori Tero Ahlqvist, 050 302 4373, tero.ahlqvist@palkane.fi ja myyntikoordinaattori Antti Tirronen, 050 434 7858, antti.tirronen@palkane.fi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?