Poistot: Pälkäne on kerännyt miljoonia ohjetta löysemmällä poistotahdilla

Vuositulos heikkenee puolella miljoonalla

Pälkäneen tulos heikkenee noin puolella miljoonalla eurolla, kun kunta tekee poistot entistä nopeammin. Poistosuunnitelman muutos tehtiin muutama vuosi jälkijunassa, sillä kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan poistotahtia olisi pitänyt kiristää viimeistään vuonna 2013.

Vuosittaiset poistot kasvavat reilun kymmenen vuoden ajaksi, kun poistoaika lyhenee. Viime vuoden tilinpäätöksessä 1,34 miljoonan euron poistot kasvavat 0,54 miljoonalla eurolla.

Timo Ailiota (sd), Olavi Seppälää (kok) ja Jani Luukkosta (ps) huolestutti talouden kiristyminen, kun poistojen määrä kasvaa. Ailio laski, että jos kunta ei löydä säästökohteita, veroprosenttia on nostettava puolella prosenttiyksiköllä, jotta poistot saadaan kasaan. Seppälä ja Luukkonen ottivat esiin liikuntahallin, joka kasvattaa poistojen määrää entisestään.

Talousjohtajan sijainen Mari Tomperi rauhoitteli päättäjiä, ettei poistosuunnitelman muutos tuo veronkorotuspaineita ja että liikuntahallin parinsadan tuhannen euron vuosittaiset poistot on jo sisällytetty oikeansuuruisena budjettiin.

– Liikuntahallin poistot ovat vasta tulevaisuuden asia, Tomperi sanoi.

Lisäksi kunta on pohtinut, kannattaisiko liikuntahallia varten perustaa kiinteistöyhtiö.

 

Käyttöikää pidempi poistoaika

Mari Tomperin mielestä on vain hyvä asia, että poistotahti tiivistyy, sillä esimerkiksi katulamput eivät kestä 40 vuoden poistoaikaa. Myös nopeaan tahtiin vanhenevilla ja hajoavilla tietoteknisillä laitteilla on liian pitkät poistoajat.

Myös Timo Ailion mielestä on oikein, että poistot tehdään siinä ajassa mikä on käyttöikäkin.

– Muuten meille jää roikkumaan mätiä rakennuksia, joissa on edelleen tasearvoa.

Jukka Kittilä (kesk) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä muistuttivat, että Pälkäneen poistot hoidettiin vuoteen 2008 saakka kuten pitikin.

– Kuntaliitoksen jälkeen otettiin käyttöön löysempi poistoaikataulu. Laskimme lämmittävää housuun ja keplottelimme Luopioisten linjalla, jotta saisimme talouteen liikkumavaraa, Kittilä kuvasi.

Mari Tomperi huomautti, ettei kunnan tehtävä ole tehdä ylijäämää.

– Sitä on nyt tehty viime vuosien aikana yhteensä kymmenen miljoonaa eroa.

Pauliina Jaakkola (sd) muistutti, että kireämpää poistoaikataulua olisi pitänyt noudattaa jo muutaman vuoden ajan.

– Tilintarkastaja olisi voinut vaatia avaamaan tilinpäätökset ja korjaamaan poistot oikein.

Eero Laesterä laski, ettei kunta olisi kerjuukunnossa, vaikka se olisi siirtynyt kireämpään poistotahtiin ohjeiden mukaisesti vuonna 2013.

– Kymmenen miljoonan ylijäämästä olisi pudonnut 1,2 miljoonaa euroa.

 

– Ennen oli miehet rautaa ja laivat puuta. Nyt kumpikaan ei enää tahdo kestää mitään, vs. talousjohtaja Mari Tomperi nauratti valtuutettuja.

– Ennen oli miehet rautaa ja laivat puuta. Nyt kumpikaan ei enää tahdo kestää mitään, vs. talousjohtaja Mari Tomperi nauratti valtuutettuja.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?