Kurkistus lentopalloperheen elämään

Daniela Öhman (vas.) valmistautuu historian kokeeseen. Toinen keskitorjuja Roosa Laakkonen auttaa kuulustelussa. Kuva: Jyri Kivimäki

Daniela Öhman (vas.) valmistautuu historian kokeeseen. Toinen keskitorjuja Roosa Laakkonen auttaa kuulustelussa. Kuva: Jyri Kivimäki

LP Kangasalan pelaajat kertovat Pihtiputaan pelimatkallaan, millaisia valintoja naislentopalloilijat tekevät arjessaan, jotta pelaaminen maamme korkeimmalla sarjatasolla onnistuu yhdessä opintojen ja töiden kanssa.

Joukkueen huoltaja Heikki Jaatinen (vas.) ja Eveliina Vilponen kuuntelevat päävalmentaja Ismo Tahvanaisen ohjeita ennen illan peliä. Kuva: Jyri Kivimäki

Joukkueen huoltaja Heikki Jaatinen (vas.) ja Eveliina Vilponen kuuntelevat päävalmentaja Ismo Tahvanaisen ohjeita ennen illan peliä. Kuva: Jyri Kivimäki

Miten kylmä sota alkoi? Mitä tarkoitetaan käsitteellä rautaesirippu?

LP Kangasalan keskitorjuja Eveliina Vilponen selailee lukion historian oppikirjaa ja heittelee kysymyksiä ilmaan. Koeviikkoon valmistautuva lukion kolmasluokkalainen Daniela Öhman pusertaa vastauksia Vilposelle.

Koulutyöt ja työtehtävät kulkevat matkassa, kun joukkueen bussi huristaa kohti pienen pientä kuntaa Keski-Suomessa. Tällä kertaa LP Kangasalan naiset ovat matkalla Pihtiputaalle LiigaPlokin vieraiksi keskellä viikkoa.

Myöhäiset viikkopelit eri puolella maata ovat yksi esimerkki suomalaisen lentopalloilijan elämästä. Arki ei seuraavana päivänä odota, vaan kouluun ja töihin on mentävä, vaikka lepo ja palautuminen pelistä olisivat kropalle ja mielelle paras vaihtoehto.

 

Liikunnanohjaajan lepopäivä

Libero Emilia Sipilä pelaa ensimmäistä kauttaan naisten Mestaruusliigassa. LP Kangasala on hänen kasvattajaseuransa. Kuva: Jyri Kivimäki

Libero Emilia Sipilä pelaa ensimmäistä kauttaan naisten Mestaruusliigassa. LP Kangasala on hänen kasvattajaseuransa. Kuva: Jyri Kivimäki

Yksi joukkueen superpakkauksista on toinen passari ja kapteeni, Outi Munnukka. Hän työskentelee Kangasalan kunnan liikunnanohjaajana tehden täyttä 37,5 tunnin työviikkoa. Hän ohjaa kuntosaliryhmiä, vesijumppia ja erityislasten uimakouluja sekä tekee toimistotöitä.

Pihtiputaan pelimatkalla Munnukan sormet vilisevät tietokoneen näppäimistöllä nopeasti.

– Kun teen töitä nyt, tiedän, että se helpottaa arkeani muina päivinä, Munnukka kertoo.

Siviilityön ja pelaamisen yhdistäminen ei onnistu laiskalta. Vaikka Munnukan elämä on kiireistä, ei se silti tunnu liian raskaalta. Aikataulujen tekeminen on hänelle luontainen tapa toimia. Lentopallokauden harvat vapaapäivätkin on ahdettu täyteen tekemistä.

– Jos vain makaisin kotona, tulisi sellainen olo, että jotain on saatava fyysisesti aikaan. Inhoan, että päivää käytetään vain oleiluun.

Pelireissuilla pelaajat nauttivat seuran järjestämistä ruokailuista ennen peliä ja pelin jälkeen. Tällä kertaa lounaalle pysähdyttiin Jämsässä. Kuva: Jyri Kivimäki

Pelireissuilla pelaajat nauttivat seuran järjestämistä ruokailuista ennen peliä ja pelin jälkeen. Tällä kertaa lounaalle pysähdyttiin Jämsässä. Kuva: Jyri Kivimäki

Vaikka Munnukan arki on paikasta toiseen lentämistä, hän tarvitsee urheilullista työtään lentopalloelämän tasapainottamiseen.

Pelireissut ovat oikeastaan lepopäiviä. Silloin on pakko rauhoittua ja vain istua paikallaan, sillä muuta vaihtoehtoa ei ole.

Passarin mielestä vaikeinta arjessa eivät ole aikataulut, vaan lähimmäisten huomioiminen kaiken keskellä.

– Usein en ehdi vastata viesteihin tai puheluihin. Välillä mietin, onko kaikki tosiaan tämän arvoista.

Kaudesta toiseen Munnukka on silti jatkanut pelaamista, sillä loppujen lopuksi joukkueurheilu antaa enemmän kuin vie mennessään.

Munnukka pelaa seitsemättä vuotta liigassa ja yhteensä neljättä kauttaan Kangasalla. Yhden kauden hän viettänyt Kuusamossa Pallokarhujen passarina.

– Kuusamossakin tein harjoitusten välissä 4–5 tuntia töitä kylpylässä. Pelkkä lentopallon pelaaminen olisi minulle henkisesti liian raskasta, sillä tarvitsen vastapainoa.

 

Urheilun opiskeleminen tasapainottaa

Emilia Sipilä (vas.), Nette Tuominen ja Eveliina Vilponen kävivät virkistäytymässä raikkaassa pakkassäässä ennen ottelun alkua. Kuva: Jyri Kivimäki

Emilia Sipilä (vas.), Nette Tuominen ja Eveliina Vilponen kävivät virkistäytymässä raikkaassa pakkassäässä ennen ottelun alkua. Kuva: Jyri Kivimäki

Eveliina Vilponen asuu Jyväskylässä ja opiskelee liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Jokapäiväinen matkustaminen opiskelukaupungin ja Kangasalan välillä on mahdotonta, joten Vilponen saapuu joukkueen yhteistreeneihin yleensä viimeistään torstaisin. Alkuviikon hän tekee itsenäisiä fysiikkatreenejä ja harjoittelee erilaisia lajeja opinnoissaan.

– On piristävää urheilla kaikkia muita lajeja koulussa. Kun tulen Kangasalle, jaksan todella keskittyä lentopalloon.

Jos Vilponen saisi itse päättää, hän harjoittelisi joukkueen kanssa enemmän. Suomessa ammattilaisena pelaaminen on kuitenkin harvinaista.

– Meidän on pakko opiskella ja hankkia ammatti. Ei tästä pelaamisesta jää rahaa säästöön.

Amerikkalaispassari Elizabeth Koberstein letittää hiuksiaan pelipäivän kunniaksi pukuhuoneessa ennen palaverin alkua. Taustalla Daniela Öhman. Kuva: Jyri Kivimäki

Amerikkalaispassari Elizabeth Koberstein letittää hiuksiaan pelipäivän kunniaksi pukuhuoneessa ennen palaverin alkua. Taustalla Daniela Öhman. Kuva: Jyri Kivimäki

Libero Tiiamari Sievänen kuvailee joukkuetta toiseksi perheekseen. Sievänen opiskelee toista vuotta luokanopettajaksi Tampereen yliopistossa. Vapaa-aikaa ei juuri ole, mutta se ei häntä ahdista.

Sievänen tiedostaa, että hänen elämänsä eroaa suuresti opiskelukavereiden arjesta.

– En silti koe, että menettäisin mitään. Ei ole harmittanut yhdetkään välistä jääneet opiskelijabileet. Vain se harmittaa, että ehdin nähdä perhettäni niin harvoin.

Opettajaopinnot vaativat paljon läsnäoloa, eikä Sievänen ole pystynyt yhdistämään opintoja ja lentopalloa niin hyvin kuin hän ennen opintojensa aloittamista kuvitteli.

Joukkueen libero ei silti tingi harjoittelusta. Jos päivän tunnit uhkaavat loppua kesken, hän menee punttisalille aamuvarhain ja kiirehtii koulusta suoraan iltaharjoituksiin.

– Toisinaan aikataulujen järjesteleminen on todella turhauttavaa. Varsinkin syksyllä piti kiirettä.

 

Joukkue ilman kuppikuntia

Ismo Tahvanainen ohjeistaa pelaajiaan ennen lämmittelyn alkamista. Hän pyysi joukkueelta tasaista suoritusta, mutta lopputulos pelin jälkeen ei ollut odotetunkaltainen. Kuva: Jyri Kivimäki

Ismo Tahvanainen ohjeistaa pelaajiaan ennen lämmittelyn alkamista. Hän pyysi joukkueelta tasaista suoritusta, mutta lopputulos pelin jälkeen ei ollut odotetunkaltainen. Kuva: Jyri Kivimäki

Matkalla Pihtiputaalle joukkue pysähtyy lounaalle, minkä jälkeen moni nukkuu päiväunet. Osa pelaajista lukee kirjaa, katsoo elokuvia tabletilta, tekee koulutehtäviä tai kuuntelee musiikkia.

Lähempänä määränpäätä valmentaja Ismo Tahvanainen kiertää kertaamassa illan taktiikoita. Lopuksi hän pyytää pelaajia miettimään onnistuneita suorituksia ja voittamisen tunnetta.

Kun Pihtipudas-kyltit ilmestyvät tienvarteen, yleispelaaja Jasmine Tahvanainen laittaa matkakaiuttimesta musiikin volyymit kaakkoon.

Tunnelma on latautunut ja odottavainen. Bussi kurvaa Pihtipudas-salin pihalle tasan puolitoista tuntia ennen pelin alkua.

Passari Elizabeth Kobersteinin (vas.) ja amerikkalaisen maanaisen Shelby Daltonin yhteistyö on ihailtavaa katseltavaa. LiigaPlokia vastaan Dalton teki 15 pistettä. Kuva: Jyri Kivimäki

Passari Elizabeth Kobersteinin (vas.) ja amerikkalaisen maanaisen Shelby Daltonin yhteistyö on ihailtavaa katseltavaa. LiigaPlokia vastaan Dalton teki 15 pistettä. Kuva: Jyri Kivimäki

Ottelu vihelletään käyntiin vasta kello 18.30. Urbaani legenda kertoo, että ilman myöhäistä aloitusaikaa katsomossa olisi hiljaista. Jos peli alkaisi aikaisemmin, suuri osa katsojista, eli kylän maatilan isännät ja emännät, olisivat vielä kiinni navettatöissään ja askareissaan.

Salin valot sammuvat ja suuri valonheitin valaisee kentälle juoksevia urheilijoita. Yksi kerrallaan LP:n pelaajat hehkuvat pienen kylän lentopallopyhätön valaistuksessa.

Valonheittimen hetkellinen loiste jää ainoaksi kirkkaudeksi LP:n illassa. Kotijoukkue LiigaPloki pitää kolme sarjapistettä kotonaan voittaen ottelun erin 3–1.

Kotimatkalla bussissa on vaitonaista. Hävitty peli jyskyttää pelaajien takaraivoissa, mutta yksi asia helpottaa oloa hiukan. Kukaan ei kannattele tappion taakkaa selässään yksin, vaan paino jakautuu monille vahvoille hartioille.

Allison Mayfield (kesk.) on yksi LP Kangasalan johtohahmoista. Pelissä LiigaPlokia vastaan hän puhkoi Lana Zonjicin ja Serena Warnerin torjunnan tehokkaasti. Kuva: Jyri Kivimäki

Allison Mayfield (kesk.) on yksi LP Kangasalan johtohahmoista. Pelissä LiigaPlokia vastaan hän puhkoi Lana Zonjicin ja Serena Warnerin torjunnan tehokkaasti. Kuva: Jyri Kivimäki

Kaikki ovat vastuussa pelien tuloksista. Toiset pelaavat enemmän kuin toiset, mutta jokainen ahertaa harjoituksissa päivän toisensa jälkeen.

Kapteeni Munnukka kuvailee joukkuetta tunnolliseksi ja kiltiksi ryhmäksi, josta puuttuvat joukkueurheilulle tyypilliset kuppikunnat. Kaikki ovat kavereita keskenään eikä erilaisten persoonien välisiä ongelmia ole ollut.

Pelipäivä alkoi kymmeneltä aamuharjoituksista. Kun kello näyttää yöllä 1.40, joukkueen bussi pysähtyy Pitkäjärven koulun pihalle.

Tummat hahmot laahustavat autoihinsa. Muutaman tunnin päästä toiset ovat jo töiden kimpussa, koulussa tai kokeessa kirjoittamassa kylmän sodan historiasta.

 

Nette Tuominen

Vaikka kotijoukkue LiigaPloki voitti ottelun erin 3-1, oli LP Kangasalan pelissä myös tuuletusten ja onnistumisten hetkiä. Keskellä Roosa Laakkonen (4) iloitsee pelikavereidensa puolesta. Kuva: Jyri Kivimäki

Vaikka kotijoukkue LiigaPloki voitti ottelun erin 3-1, oli LP Kangasalan pelissä myös tuuletusten ja onnistumisten hetkiä. Keskellä Roosa Laakkonen (4) iloitsee pelikavereidensa puolesta. Kuva: Jyri Kivimäki

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?