Mikkolan Navetalla.
Muodonmuutoksia ry aloitti uuden tapahtumakokonaisuuden teemalla tulevaisuus.
– Kun mietimme uuttaa teemaa, tulevaisuus tuntui mielenkiintoiselta ja tulevaisuutta ei voi käsitellä ilman ilmastonmuutosta, totesi Outi Nummi Muodonmuutoksia ry:stä.
Vanhempi tutkija Achim Drebs Ilmatieteenlaitokselta luennoi lauantaina ilmastonmuutoksesta. Ilmasto – eilen, tänään, huomenna, Suomi vuonna 2100 – luennossaan Drebs käsitteli Suomen ilmaston erityispiirteitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa pitkällä aikavälillä ja sen vaikutuksia erityisesti Luopioisten alueella.
Saksasta Suomeen 1980-luvun alussa pysyvästi muuttanut Achim Drebs on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan maantiede. Hän työskentelee Ilmatieteen laitoksella ilmastontutkintatehtävissä ja on perehtynyt erityisesti kaupunki-ilmaston tutkimukseen.
Ilmasto on Suomessa lämmennyt viidenkymmenen vuoden aikana yhden asteen ja on nousussa koko ajan. Vielä ei Drebsin mukaan kuitenkaan tarvitse hätääntyä.
– On vielä mahdollista keskustella, mitä voitaisiin tehdä. Vielä on vaihtoehtoja ja mahdollisuus tehdä järkeviä valintoja. Jokainen pystyy säästämään järkevällä kulutuksella 5-10 prosenttia.
Ilman järkeviä valintoja vaikutukset voivat kuitenkin olla suuremmat.
Vuodet vaihtelevat
– Täällä pohjoisessa on hyvät ja vakaat olot, eivätkä muutokset ole kovin pelottavia, mutta maailmalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös Suomeen, Achim Drebs sanoo.
Hän tähdentää, että ilmasto ja sää ovat kaksi eri asiaa. Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa. Nimenomaan pitkän ajan vaikutuksia Drebs luennossaan tarkasteleekin.
Lämpötila vaihtelee vuodesta toiseen ja aina on ollut niin lämpimämpiä kuin kylmempiäkin vuosia. On monia eri asioita, mitä ilmastosta voidaan mitata, mutta lämpötila on edelleen se luotettavin. Mittaaminen on koko ajan tarkempaa, mitä lähemmäs nykypäivää tullaan. Lisäksi nykyään tehdään mittauksia ja kuvauksia myös avaruudesta ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän.
Lopputulos on kuitenkin se, että maapallon lämpötila on nousemassa. Myös lumipeite on hupenemassa ja jäätiköt pienenemässä sekä merenpinta nousemassa.
Keskilämpötilanousu 1.8 astetta
Suomessa on 479 säämittauspistettä ja 200 ilman lämpötilan mittauspistettä. Luopioisissa ei ole omaa säähavaintoasemaa ainakaan vielä, vaan havainnot on tehty Hattulan, Hämeenlinnan ja Lammin asemien tietojen perusteella laskemalla. Luopioisten alueella järvisyys on suuresti lämpötilaan vaikuttava tekijä.
Luopioisissa vuoden keskilämpötila vuosilta 1959–2015 on noin neljä astetta. Vuosien suhteen on havaittavissa suuria muutoksia ja mukana on ollut myös kylmiä vuosia. Vuosi 2015 taas oli maailman lämpimin ja sitä se oli myös Luopioisissa. Vuosien 1959-2015 aikana keskilämpötila on noussut Luopioisissa 1.8 astetta.
Talvet ovat lämmenneet kolme astetta, keväät kaksi astetta, kesät vain yhden asteen ja syksyt puolitoista astetta. Talvien lämpötila on siis noussut eniten. Talvet kuitenkin vaihtelevat suuresti. Aina on ollut niin lämpimiä kuin kylmiäkin talvia. Lämpötilan nousukaan ei ole ollut tasaista, vaan välillä on menty taaksepäinkin. Samoin on sateen laita – on kuivia ja sateisia vuosia.
Oleellista tulevaisuuden suunnittelu
Maapallon kasvihuoneilmiön suurin syy on ihmisen ilmakehään lisäämä hiilidioksidi. Muillakin kaasuilla on merkityksensä, mutta hiilidioksidilla on suurin vaikutus.
– Oleellista on tulevaisuuden suunnittelu ja että saattaisin ihmiskunta miettimään, sanoo Achim Drebs.
Vaikka kaikki kulutus lopetettaisiin nyt, kasvihuoneilmiö tulisi vielä jonkin verran voimistumaan. Jos kulutusta jatketaan kuin viimeistä päivää, pahimpien kauhukuvien mukaan vuosituhannen lopussa Suomen ilmaston keskilämpötila olisi kuusi astetta ja Luopioisissa se olisi noin kymmenen astetta. Tällöin Suomen ilmasto muuttuisi Etelä-Saksan ilmastoa vastaavaksi.
Luonnonmullistuksia ja vähemmän valoa
Näin suuret muutokset ilmastossa aiheuttaisivat luonnonmullistuksia, vieraslajien saapumista ja kasvisairauksia. Suomen luonto on sopeutunut Suomen ilmastoon ja jos ilmasto muuttuu Keski-Euroopan ilmastoksi, puut kärsivät. Sateen lisääntyminen olisi myös odotettavissa. Tämä taas saattaisi lisätä esimerkiksi homeongelmia, kun rakennukset eivät ehtisi sateiden välillä koskaan kuivahtaa.
Kasvihuoneilmiöön liittyy lämpötilan nousemisen ja kosteuden lisääntymisen lisäksi myös pilvisyyden nouseminen ja tämä tarkoittaisi meillä Suomessa vielä vähemmän valoa talvella ja synkkien ja sumuisten päivien lisääntymistä. Maallikon tuntemuksin myrskyt ovat viime aikoina lisääntyneet. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita suuria muutoksia tuulioloissa.
Ilmaston ennustamisessa on kuitenkin epävarmuutensa.
– Kasvihuonekaasujen ja hiilidioksidin päästöt riippuvat ihmisen toimista, Achin Drebs sanoo.
Lisäksi ilmaston vaihtelua tapahtuu luonnostaankin auringon aktiivisuuden ja tulivuoritoiminnan sekä ilmakehän ja merten kiertoliikkeeseen liittyvän satunnaisen vaihtelun takia.
Aihe oli kiinnostava ja kysymyksiä ja keskustelua aiheesta riittikin. Lauantain luento oli lähtölaukaus kokonaisuudelle, jonka seuraava luento järjestetään 16.4. Kesällä on luvassa workshop, jonne tulee mukaan sekä tieteilijöitä että taiteilijoita. Kokonaisuus huipentuu kesänäyttelyyn.
