Koulutie kaikille: Aitoossa on annettu valmistavaa opetusta reilut kaksi kuukautta

Pääpaino suomen kielen ja koulutaitojen opettelussa

Aitoon valmistavan opetuksen tiimi. Vasemmalta Pasi Aarnilähde, Jarmo Tulasalo, Iida Laaksonen ja Leila Mohammadi. Aarnilähde kulkee Aitooseen Kangasalta, muut Tampereelta. Tulasalo on ollut opettajana aiemmin Kostian koululla Pälkäneellä, ja Laaksonen on tehnyt samassa koulussa sijaisuuksia.

Aitoon valmistavan opetuksen tiimi. Vasemmalta Pasi Aarnilähde, Jarmo Tulasalo, Iida Laaksonen ja Leila Mohammadi. Aarnilähde kulkee Aitooseen Kangasalta, muut Tampereelta. Tulasalo on ollut opettajana aiemmin Kostian koululla Pälkäneellä, ja Laaksonen on tehnyt samassa koulussa sijaisuuksia.

Aitoon koulussa on annettu perusopetukseen valmistavaa opetusta reilut kaksi kuukautta. Opettajat Jarmo Tulasalo ja Iida Laaksonen vaikuttavat energisiltä, innokkailta ja positiivisilta. Molemmille työskentely Aitoossa on ollut ensikosketus valmistavaan opetukseen.

– Kokemukset ovat olleet hyviä. Jokainen päivä on erilainen, välillä yllätyksellinenkin, ja meillä on koossa tosi hyvä tiimi. Apunamme toimivat koulunkäynninohjaajat Pasi Aarnilähde ja Leila Mohammadi. Haasteitakin tietysti on, mutta niihin on toistaiseksi aina keksitty ratkaisut, Tulasalo kertoo.

Suurimpia haasteita ovat kielimuuri sekä oppilaiden erilaiset koulutaustat sekä laaja ikähaitari. Aitoossa valmistavaan opetukseen osallistuu peruskouluikäisiä turvapaikanhakijoita kolmesta eri maasta, ja oppilaat puhuvat neljää eri kieltä. Valtaosa valmistavan opetuksen oppilaista on arabiankielisiä. Opetuskielenä käytetään pääasiassa suomea.

– Tärkeintä valmistavassa opetuksessa on suomen kielen opettaminen sekä suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tutuksi tekeminen. Itse käytän opetuksessa paljon kuvakortteja, jotka auttavat kommunikaatiossa. Suomen kielen opettaminen on läsnä kaikessa tekemisessä. Opettelu aloitetaan arkisista sanoista, käyttökielestä ja tutuista fraaseista, joita tarvitaan päivittäin, Laaksonen mainitsee.

Aitoossa valmistavan opetuksen 27 oppilasta on jaettu kahteen ryhmään. 6–8-vuotiaat opiskelevat omassa luokassaan ja 9–15-vuotiaat omassaan. Välillä asioita opetellaan toki yhtenä ryhmänä. Viikkotunteja on kaikenikäisillä yhteensä 25.

Leila Mohammadi on muuttanut Suomeen Iranista. Hän on työskennellyt aiemmin Amurin kansainvälisessä koulussa Tampereella. – Leilan kielitaito – suomi, englanti, persia ja kurdi – on ollut meille oppilaiden kanssa suureksi avuksi, taaempana istuva Iida Laaksonen toteaa.

Leila Mohammadi on muuttanut Suomeen Iranista. Hän on työskennellyt aiemmin Amurin kansainvälisessä koulussa Tampereella. – Leilan kielitaito – suomi, englanti, persia ja kurdi – on ollut meille oppilaiden kanssa suureksi avuksi, taaempana istuva Iida Laaksonen toteaa.

Valmistavalla opetuksella on oma valtakunnallinen opetussuunnitelmansa, joka luo työhön suuntaviivat. Vaikka Aitoon oppilailla on olemassa oma lukujärjestys, käytännössä oppiaineiden rajat ovat hyvin liukuvia.

– Eri oppiaineita ikään kuin yhdistellään toisiinsa. Esimerkiksi suomen kieltä opiskellaan myös taito- ja taideaineissa, Laaksonen mainitsee.

Yhteistyötä perusopetuksen kanssa

Valmistavan opetuksen tavoite on luoda oppilaille sellainen taito- ja tietopohja, että he pystyvät siirtymään peruskoulun yleisopetukseen. Oppilaat kuitenkin osallistuvat mahdollisuuksien mukaan jo nyt perusopetuksen tunneille.

– Osallistumista mietitään aina oppilaskohtaisesti. Jos jollakulla on vaikkapa englanti hyvin hallussa, hän voi osallistua englannin tunneille perusopetuksen ryhmien mukana. Järjestely edesauttaa myös suomenkielisten kavereiden saamista ja suomen kielen opettelua. Tuppaa nimittäin olemaan niin, että vertaisryhmä eli toiset lapset ovat kieliopinnoissa parhaita opettajia, Tulasalo sanoo.

Koko valmistavan opetuksen nelikko kehuu turvapaikanhakijalasten motivaatiota ja innokkuutta koulutyöhön. Leila Mohammadi lisää, että Aitoon oppilaat ovat hyvin rohkeita puhumaan, vaikka kieli ei vielä täysin hallussa olekaan.

– Tämä tietysti helpottaa meidän työtämme, useita vuosia maahanmuuttajataustaisten lasten opettamisessa mukana ollut Mohammadi kertoo.

Yhteistyö pelaa Aitossa

Oppilaiden koulutaustat ovat hyvin erilaisia. Joku on saattanut käydä koulua aiemmin, osa taas ei. Kouluvalmiudet saattavat siis olla hyvin erilaisia. Valmistavan opetuksen päiväohjelma pyritään rakentamaan päivittäin melko samanlaiseksi, sillä tutut rutiinit helpottavat kaikkien koulupäivää.

– Onhan tämä ollut meille kaikille uutta, mutta kehityskulku näyttää oikein hyvältä, Aarnilähde huomauttaa.

Valmistavaa opetusta järjestetään Aitoon koululla ainakin kevätlukukauden loppuun asti. Jatko riippuu pitkälti turvapaikanhakijatilanteen yleisestä kehittymisestä ja esimerkiksi siitä, miten nopeasti oleskelulupien käsittely sujuu.

– Syksyn osalta ei ole vielä tiedossa mitään varmaa. Katsellaan rauhassa, Aitoon koulun rehtori Mikko Nislin toteaa.

Valmistavan opetuksen työntekijänelikko kiittelee Aitoon koulua ja koko yhteisöä hyvästä yhteistyöstä. Tulasalo kehuu, kuinka mukavalta pienikin apu tuntuu.

– Olemme saaneet paljon apuja ja yhteistyökumppaneita on ollut mukavasti. Siinä mielessä tämä on ollut ihan unelmatyötä. Tästä on hyvä jatkaa, nelikko hymyilee.

Valmistavan opetuksen oppilaat ovat päässeet askartelemaan muun muassa lumiukkoja.

Valmistavan opetuksen oppilaat ovat päässeet askartelemaan muun muassa lumiukkoja.

Valmistavassa opetuksessa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia kuvakortteja.

Valmistavassa opetuksessa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia kuvakortteja.

Valmistavassa opetuksessa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia kuvakortteja.

Valmistavassa opetuksessa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia kuvakortteja.

Valmistavassa opetuksessa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia kuvakortteja.

Valmistavassa opetuksessa käytetään hyväksi muun muassa erilaisia kuvakortteja.

 

 

 

Usein kysyttyä valmistavasta opetuksesta

Onko kunnan pakko järjestää vasta maahan tulleelle oppilaalle valmistavaa opetusta?

–Ei ole. Perusopetuslaissa sanotaan, että perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta eli se ei ole niin sanottu subjektiivinen oikeus. Valmistava opetus on kuitenkin erittäin hyödyllinen vasta maahan tulleelle. (Opetushallitus 2009). Kunta ei tarvitse opetukseen järjestämislupaa, mutta muut opetuksen järjestäjät tarvitsevat sen. Kunta voi järjestää valmistavaa opetusta, jos kunnassa on opetukseen oikeuttavia maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Vaaditaanko valmistavaan opetukseen pääsyyn oleskelulupa, kotikunta tai vaikkapa vanhempien työpaikka?

– Ei vaadita.

Voiko valmistavaa opetusta antaa yhdelle oppilaalle?

– Kyllä voi. Valmistavalle opetukselle ei ole asetettu minimiryhmäkokovaatimusta, vaan valmistavan opetuksen valtionosuuden voi saada myös yhdestä oppilaasta.

Onko valmistavaan opetukseen määritelty maksimiryhmäkokoa?

– Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu maksimiryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Ryhmäkokoon vaikuttavat suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulu- ja kielitausta sekä opettajan kokemus.

Miten valmistavan opetuksen järjestäminen rahoitetaan?

– Valmistavan opetuksen oppilaista opetuksen järjestäjä saa valtionosuuden. Vuodelle 2016 on säädetty lakimuutos, joka on voimassa tämän vuoden. Rahoitusta myönnetään myös oppilaista, jotka eivät ole läsnä laskentapäivänä (20.9.), mutta joille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.  Lain mukaan valtionosuudesta maksetaan puolet, jos oppilas osallistuu 4–8 kuukautta valmistavaan opetukseen, eli noin 8000 euroa. Jos oppilas on valmistavassa opetuksessa, hänestä maksetaan täysimääräinen korvaus, joka on noin 16 000 euroa.

Kuka on pätevä opettamaan valmistavan opetuksen ryhmää?

– Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajalle ei ole valtakunnallisesti määriteltyä kelpoisuutta. Tällöin mikä tahansa opettajakelpoisuus on periaatteessa riittävä, mutta opetuksen järjestäjä voi hakuvaiheessa määritellä, mitä se tehtävään valittavalta opettajakelpoisuuden lisäksi edellyttää.

Lähteet: Opetushallitus ja Pälkäneen kunnan sivistystoimenjohtaja Mauri Nest

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?