Kukkakaupan tulevaisuus: Sanomalehtiuudistuksen jälkimainingit kiusaavat Eija Laaksoa ja muita kukka-alan ammattilaisia

Vanha kunnon broadsheet on kukkien paras kaveri

Kukkakaupoissa eletään parhaillaan yhtä kevään kiireisimmistä viikoista.Tänä vuonna kukkakauppias saa pakata pääsiäiskukat moneen paperiin, kun lämpömittari näyttää pakkasasteita päivälläkin.

Kukkakaupoissa eletään parhaillaan yhtä kevään kiireisimmistä viikoista.Tänä vuonna kukkakauppias saa pakata pääsiäiskukat moneen paperiin, kun lämpömittari näyttää pakkasasteita päivälläkin.

Kompakti, kätevä, edullinen, helppolukuinen – nykyajan suosittua tabloid-kokoista sanomalehteä kuorrutetaan monenlaisilla ylistävillä adjektiiveilla.

Ne ovat kyllä osuvia, mutta sanomalehden käyttökaaren loppupäässä kokemus on toisenlainen. 40 x 28 senttimetrin kokoinen tabloid-sivu on auttamatta liian pieni kukkapaketin kääreeksi.

– Ainakaan minä en ole keksinyt, miten niitä käyttäisin, sanoo kukkakauppias Eija Laakso Kukkapuoti Eijasta Onkkaalantien varrelta.

Aikaisemmin useimmat sanomalehdet ilmestyivät tabloidia puolta suuremmassa broadsheet-koossa, joka on kuin tehty tavallisten leikkokukkakimppujen ja kukkakaupan ruukkukukkien mitoilla. Tarvitsi vain levittää sivuja työpöydälle ja paketoida kukat niin moneen paperiin kuin oli tarvis.

– Perussääntö on, että kukka tarvitsee niin monta paperikerrosta kuin ulkona on pakkasasteita. Siitä voi laskea, kuinka paljon talvella kuluu paperia yhteenkin pakettiin. Kun niitä tekee monta päivässä, menee monta kokonaista lehteä, Eija Laakso toteaa.

2000-luvulla alkanut tabloid-buumi on osoittanut, että kompaktit ja helppolukuiset sivut eivät ole kukkien eivätkä niitä paketoivien kauppiaiden kavereita.

Eija Laaksolla on säästössä paksut niput vanhoja Hämeen Sanomia, ennen vuotta 2015 ilmestyneitä. Silloin lehti ilmestyi vielä broadsheet-koossa.

– Aika pitkään ne riittävät, mutta jossain vaiheessa tulee se hetki, kun niitä ei enää ole. Sitten en tiedä, mitä pitää tehdä, hän huokaa.

Onneksi on yksi, joka pelastaa. Ainakin toistaiseksi.

 

Kauan eläköön Maaseudun Tulevaisuus

Yksi suomalainen isolevikkinen sanomalehti on yhä broadsheet. Se on MTK:n pää-äänenkannattaja Maaseudun Tulevaisuus, joka tänä vuonna viettää 100-vuotisjuhlaansa.

– Onneksi on ihania ihmisiä, jotka tuovat minulle niitä, Eija Laakso huokaa.

Kun Hämeen Sanomat ja Aamulehden välissä silloin tällöin ilmestyvät taitetut broadsheet-kokoiset mainokset käyvät vähiin, Maaseudun Tulevaisuuden tilaajat täydentävät avuliaasti varastoa.

Ensimmäisen maailmansodan aikana suomalaisen maaseudun puolestapuhujaksi perustettu lehti, joka jaksaa sitkeästi pitää kiinni perinteisestä koostaan, on siis osa kukkakauppojenkin tulevaisuutta.

Ulkopuolelta katsoen ongelma voi ensin tuntua pieneltä. Eikö maailmasta nyt löydy tarpeeksi paperia?

– Kyllä varmaan, mutta jos kukkakauppias joutuisi ostamaan kaiken tarvittavan suojapaperin, siitä tulisi yritykselle uusi menoerä. Silloin paperin hinta siirtyisi kukkien hintaan, Laakso selittää.

Kukkakauppiaan työ on taitoa vaativaa käsityöläisyyttä, jota ei koskaan voi korvata koneellisesti. Ammattinsa osaava kauppias haluaa pakata myös kukat niin, että ne säilyvät paitsi lämpiminä myös kauniina.

– Pakkaamiseen tarvitaan nimenomaan paperia, koska se suojaa parhaiten. Olennaista on ilma, joka jää paperikerrosten väliin ja lämmittää kukkaa. Tiivis hengittämätön muovi ei voi koskaan korvata paperia, ja sitä paitsi se on epäekologinen vaihtoehto, Eija Laakso huomauttaa.

Hän itse ei käytä muovia eikä myöskään foliota ruukkujen koristeena, jotta ei tuottaisi luonnolle haitallista roskaa.

Suojakääreenä sanomalehteä on mahdoton korvata.

Kauan siis eläköön broadsheet-kokoinen Maaseudun Tulevaisuus! Jos jollakulla on kotona ylimääräisiä kappaleita, kannattaa muistaa niillä lähintä kukkakauppiasta mieluummin kuin paperinkeräyslaatikkoa.

Lahja on varmasti tervetullut.

Tabloid miellyttää nykyisin kaikenkokoisia lehtiä

Broadsheet oli 2000-luvulle asti yleisin Suomessa käytetty sanomalehtiformaatti, kunnes puolta pienempi tabloid alkoi syrjäyttää sitä. Suomalaisen broadsheetin sivun korkeus on yleensä 56 ja leveys 40 senttimetriä.

Tabloidia pidettiin ennen perinteisesti iltapäivälehtien sivukokona, joskin muista sanomalehdistä muun muassa Hufvudstadsbladet ja Kauppalehti ovat käyttäneet sitä jo pitkään. Iltapäivälehdistä saatettiin ennen jopa käyttää nimitystä tabloid, jolla viitattiin niiden tyyliin ja sisältöön.

Viime vuosien tabloid-innostus on vienyt mukanaan myös valtakunnan isoimmat ja laajalevikkisimmät lehdet. Helsingin Sanomat vaihtoi sivukokonsa tabloidiksi vuoden 2013 alussa, Aamulehti seurasi perässä huhtikuussa 2014.

Sydän-Hämeen Lehti ilmestyi vuoden 2012 asti niin sanottuna eurotabloidina, jossa sivukoko on 30 x 45 senttimetriä. Tammikuun 3. päivä 2013 lukijat saivat käteensä ensimmäisen tabloid-kokoisen numeron.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?