Remontti-illallinen täytti Rautahovin

Rautahovin remontti on edennyt puoliväliin. Sen kunniaksi juhlataloon katettiin lauantaina pitopöydät. Remontti-illallisten suosio oli järjestäjille iloinen yllätys. Tilaa piti järjestää salin lisäksi myös näyttämölle, kahvilaan ja eteisen puolelle, jotta kaikki pari sataa ruokailijaa saatiin sopimaan pöytien äärelle.

Luopioisten Maamiesseuran juhlatalo käy parhaillaan läpi kasvojen kohotusta. Rakennuksen ovet ja ikkunat on uusittu ja viime kesän sateiden välissä pidettiin isot maalaustalkoot.

Tulevana kesänä avataan ja maalataan sokkelia. Talon edustan rappuset uusitaan. Ovelle tehdään liikuntaesteisten kulkua helpottavat invaluiskat ja portaisiin sulana pitävä sähkölämmitys.

– Myös äänentoisto on ollut iso puute. Remontti-illallisilla huomattiin, että kiinteä äänentoisto tuli tarpeeseen. Enää ei tarvitse tuoda joka tilaisuuteen omia laitteita, Luopioisten Maamiesseuran puheenjohtaja Risto Vierikka sanoo.

Talon vuokraus on muutenkin tehty helpoksi, sillä parille sadalle vieraalle löytyy kaikki pöytäliinoja, lautasia ja aterimia myöten.

 

Muistorikas juhlatalo

Rautahovi oli päässyt nuhruiseen kuntoon ennen kuin sitä ryhdyttiin päivittämään nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon. Remontti-illallisella kerättiin varoja kunnostustöihin ja esiteltiin tähän mennessä aikaan saatuja kohennuksia.

Risto Vierikan mielestä perinteikäs juhlatalo alkaa olla sellaisessa kunnossa, että sitä voi markkinoida aktiivisemmin juhla- ja kokoustilaksi.

– Koetamme kehittää myös itse kaikennäköisiä tapahtumia, jotta talolle saadaan lisää käyttöä.

Rautahovin nettisivuilta löytyvä varauskirja on täyttynyt niin, että parhailla viikoilla talossa tapahtuu joka päivä jotakin.

– Eikä kalenterissa ole esimerkiksi koulun ja päivähoidon käyttöä, joka riippuu muun muassa säistä, Risto Vierikka sanoo.

Idea remontti-illallisista keksittiin entisaikojen Marian päivän tanssiaisista.

– Silloin syötiin ja kahviteltiin pyhäiltana ja lopuksi oli orkesteri ja tanssia.

Remontti-iltamissa oli samanlaista nostalgiahenkeä.

– Etukäteen hieman arvuuttelimme, että tuleekohan ketään. Mutta pelko osoittautui turhaksi. Ihmiset haluavat olla hengessä mukana ja tukemassa remonttia. Rautahovi on monelle tärkeä paikka. Moni muisteli, kuinka oli nuoruudessaan käynyt siellä ja löytänyt aikanaan jopa isännän tai emännän Rautahovista.

Remontti-illallisesta vastasivat Kukkian Maa- ja kotitalousnaiset.

 

Kaksisataapäinen yleisö eli täpötäysi Rautahovi nautti emäntien kokkaamasta makoisasta ruuasta Rautahovin remontti-illallisilla lauantaina. Kuva: Seppo Kääriäinen.

Kaksisataapäinen yleisö eli täpötäysi Rautahovi nautti emäntien kokkaamasta makoisasta ruuasta Rautahovin remontti-illallisilla lauantaina. Kuva: Seppo Kääriäinen.

 

Järjestelmäongelma: Pirkan Helmen reilusta 40 yritys- ja maaseutuhankkeesta kahdelle on saatu päätös

Tukipäätökset seisovat ja maksatukset viivästyvät

– Onneksi on tutut pankit, jotka tuntevat Maamiesseuran. Meidän pitää ottaa jokunen kymmenen tuhatta lisää lainaa, jotta Rautahovin remonttia pystytään jatkamaan suunnitellulla aikataululla. Mutta moni muu kylä ja yhdistys on ihmeessä, kun luvassa olleet avustukset viivästyvät. Viimeinen tieto oli, että maksatus siirtyy ensi vuodelle, Luopioisten Maamiesseuran puheenjohtaja Risto Vierikka sanoo.

Maaseudun kehittämisrahaa ja yritystukea maksetaan ja hallinnoidaan samalla Hyrrä-järjestelmällä, jonka vuoksi maataloustuet ovat kestämättömästi myöhässä.

– Kaikki tuntuu perustuvan maataloustuista tuttuun logiikkaan: ihminen on syyllinen, kunnes toisin osoitetaan. Taustalla oleva lainsäädäntö on niin vaikeaa ja monimutkaista, ettei siihen ole helppo tehdä tietokoneohjelmia, paikalliskehittäjä Heikki Konsala Pirkan Helmestä sanoo.

Hyrrä-järjestelmälle oli suuret odotukset. Ohjelmakautta valmisteltaessa luvattiin, että se valmistuu puolessa vuodessa, kunhan hanke- ja yritystukia koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Hanketukien osalta säädökset valmistuivat joulukuussa 2014 ja yritystukien osalta tammikuussa 2015. Mutta Hyrrä-ohjelmisto ei ole vielä maaliskuussa 2016 lähellekään valmis.

Pirkan Helmi on pystynyt tekemään päätöksiä, mutta suma on kertynyt ELY-keskukseen.

– Meitä on mennyt läpi yli 40 hanketta. ELY-keskus on pystynyt antamaan yhden kehittämishankepäätöksen ja yhden yritystukipäätöksen, Konsala kertoo.

Järjestelmäongelman vuoksi ELY-keskus on ryhtynyt tekemään paperipäätöksiä, jotta maaseudun toimijat saavat pitkään odottamansa rahat.

– Valtion säästöjen vuoksi vähiin puristettu väki tekee ELY-keskuksessa tuplatyötä, sillä paperipäätökset on myöhemmin siirrettävä Hyrrään.

 

Viljelijät vielä ahtaammalla

Heikki Konsala epäilee, ettei suomalainen maatalous ole ollut koskaan yhtä ahtaalla kuin tällä hetkellä.

– Tukien maksatukseen liittyvät ongelmat olivat viimeinen niitti, joka sai maataloustuottajat traktorimarssille Helsinkiin. Taustalla ovat myös laskeneet tuottajahinnat ja Venäjän-pakotteiden vuoksi loppunut idän kauppa.

Hyrrä-järjestelmän vuoksi myös maaseudun kehittämishankkeet saavat osansa samoista ongelmista. Tukipäätökset seisovat ja maksatukset viivästyvät.

– Normaalielämässä suoritus nopeutuu, kun edelliskerroista otetaan opiksi. Mutta kyllä tämän ohjelmakauden alku on ollut kaikkein hitain kerta, Heikki Konsala valittelee.

Viivästysten syy ei ole Pirkan Helmessä tai paikallisessa ELY-keskuksessa, vaan maaseutuvirastossa, joka on epäonnistunut Hyrrä-järjestelmän kehittämisessä.

– Kyllä mekin olemme joutuneet kiusalliseen välikäteen. Karu todellisuus on valjennut vähitellen vasta jälkikäteen. Jos olisimme tienneet, miten hitaasti päätökset ja maksatukset onnistuvat, niin olisimme kehottaneet kyliä ja yhdistyksiä laittamaan jäitä hattuun hankkeidensa kanssa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?