Kuntalaisten kuuleminen: Pälkäneen uuden hallin yksityiskohdat kiinnostivat tulevia käyttäjä neliömetrin tarkkuudella

Liikuntahallin suunnitelmia kiitettiin loistaviksi

Koripallojaoston puheenjohtaja Kimmo Ketola (keskellä) ja muut liikuntahallin tulevat käyttäjät haastattelivat innolla sen pääsuunnittelijoita, Markku Raudasojaa ja Sini Rainiota.

Koripallojaoston puheenjohtaja Kimmo Ketola (keskellä) ja muut liikuntahallin tulevat käyttäjät haastattelivat innolla sen pääsuunnittelijoita, Markku Raudasojaa ja Sini Rainiota.

Pälkäneen uuden liikuntahallin suunnitelmat ovat edenneet niin pitkälle, että niitä päästiin esittelemään yleisölle viime viikolla tiedotustilaisuudessa.

Suunnitelmat tulevat kunnanvaltuuston hyväksyttäviksi 6. huhtikuuta, ja jos ne saavat hyväksynnän, urakoiden kilpailutus alkaa heti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterän mukaan toiveena on, että kuokka hallin perustuksia varten kalahtaisi maahan jo syyskuussa.

Liikuntahallin on tarkoitus olla käyttövalmiina vuoden 2018 alussa.

Ennen joulua päättyneessä suunnittelukilpailussa liikuntahallin pääsuunnittelijoiksi valittiin Sini Rainio ja Markku Raudasoja ylöjärveläisestä Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy:stä. Tarjouksia tuli yhteensä 30.

– Emme valinneet halvinta. Hinta ei tässä tapauksessa ollut ratkaiseva tekijä, vaan referenssi. Halusimme ehdottomasti suunnittelijan, jolla on laaja kokemus liikuntahallien suunnittelusta, selitti tiedotustilaisuuden puheenjohtajana toiminut Jukka Lindfors.

Pääosin tiedotustilaisuuden yleisö oli ihastuksissaan sekä hallin suunnitelmista että nopeasta aikataulusta. Pieni epäily heräsi värien sopivuudesta – ainakin perussuomalaisten valtuutettu Jani Luukkonen piti puupinnoitteisen hallin kirkkaita väriläiskiä turhan riemunkirjavina.

Toiset taas olivat sitä mieltä, että arkkitehdit ovat parhaat asiantuntijat ratkaisemaan rakennuksen värityksen ja ympäristöön sopivuuden.

 

Tennistä pääsee pelaamaan

Liikuntahalli suunnitellaan ensinnäkin palvelemaan mahdollisimman hyvin lajeja, joita paikallisesti harrastetaan eniten, eli Jaana Tiililä, Asko Niemi jasalibandya sekä koripalloa ja lentopalloa. Toiseksi siitä halutaan tehdä riittävän suuri ja tasokas täyttämään eri lajiliittojen SM-tason turnauksille asettamat vaatimukset. Isot turnaukset ovat myös tulonlähde, jonka kautta halli konkreettisesti maksaa itseään takaisin.

– Onhan tilaa nyt varmasti niin paljon, että kovan sarjan pelit onnistuvat? Ettei yhdellä metrillä pilata mahdollisuuksia, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko varmisti.

Arkkitehti Sini Raivio vakuutti, että neliöt on laskettu riittäviksi.

Kolmanneksi hallista suunnitellaan riittävän muuntuva, jotta se olisi mahdollisimman monien liikuntalajien harrastajien käytössä.

Pienempään halliin, niin sanottuun palloiluhalliin tulee joustoparkettipinnoite, jonka materiaalina on amerikkalainen vaahtera. Salibandyhalliin tulee pulastic-pinnoite, jossa pintamassakerros valetaan joustokerroksen päälle. Molemmat lattiapinnoitteen on hyväksytetty asiantuntijoilla.

Risto Wallenius tiedusteli, onko tenniksen pelaajilla mahdollisuus hyödyntää hallia. Vastaus on kyllä: salibandyhalliin varataan mahdollisuus sekä tenniksen että sulkapallon pelaamiseen.

Yleisurheilijoita ei ole erikseen otettu huomioon suunnittelussa, mutta salibandyhalli, joka on kooltaan 46 kertaa 24 metriä, riittää sprinttien ja hyppyjen harjoitteluun. Myös kentän pulastic-pinnoite sopii hyvin tarkoitukseen.

– Erillinen yleisurheilun suorituspaikka olisi ollut huomattava menoerä lisää, ja muualla saatujen kokemusten mukaan sen käyttö jää melko vähäiseksi. Yleisurheilua tosissaan harjoittelevat hakeutuvat mieluummin täysimittaisiin sisähalleihin, liikuntasihteeri Petri Ketola perusteli.

Kuntosaliharrastajille 200 neliötä

Eino Anttilan(vasemmalla edessä) mielestä ikäihmiset on otettu hyvin huomioon hallin suunnittelussa.

Eino Anttilan(vasemmalla edessä) mielestä ikäihmiset on otettu hyvin huomioon hallin suunnittelussa.

Kuntosalin suosio kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Petri Ketola totesi jo liikuntahallin suunnittelun alkuvaiheessa, että kuntosalilla käymisestä on tullut yksi perusliikuntamuoto, jolle on erittäin tärkeää rakentaa hyvät puitteet. Kuntosalin tilat puhuttivat monelta kannalta myös tiedotustilaisuuden yleisöä – varsinkin se, onko tilaa tarpeeksi ja onko ikäihmiset otettu riittävästi huomioon.

Alemmassa kerroksessa kuntosalille on varattu tilaa 80 ja ylemmässä 120 neliötä, eli kuntosaliharrastajat saavat yhteensä 200 neliötä. Tiloja on kasvatettu alkuperäisistä suunnitelmista muun muassa jättämällä pois yläkertaan kaavailtu kokoustila.

Alakerran kuntosaliin tulee vapaapainoalue, jossa käytetään liikuteltavia välineitä, ja yläkertaan sijoitetaan kiinteät harjoituslaitteet. Kuntosaleilla kävijöiden käytössä on lukittavia kaappeja, joita on yhteensä 20 kappaletta pukuhuonetta kohti, sekä suihkutilat. Yläkertaan pääsee hissillä.

– Riittäkö tämä? Petri Ketola kysyi.

– Riittää, kuulijat vakuuttivat yhteisvoimin.

Eino Anttila kiitteli erikseen hallin tilaratkaisuja eläkeläisten kannalta loistaviksi. Hallista on hänen mielestään tulossa monikäyttöinen, kuten oli toivottukin, ja kuntosali palvelee ikäihmisiä erittäin hyvin.

Liikuntarajoitteiset käyttäjät on otettu erikseen huomioon hallin suunnittelussa. Yläkerrokseen pääsee hissillä, joten apuvälineiden kanssa liikkuminen onnistuu kaikissa tiloissa.

Petri Ketola totesi, että vanhan kuntosalin vuoromenettely toimii myös uudessa: ryhmävuoroja saa ensisijaisesti päiväaikaan, jos ryhmään on enemmän kuin kymmenen tulijaa.

Yleisöä kiinnosti myös, mitä vanhalle Kutojantien varressa sijaitsevalle kuntosalille tapahtuu, kun uusi valmistuu. Jukka Lindfors totesi, että kahta kuntosalia ei missään tapauksessa pidetä käytössä. Kunnanjohtaja Janita Koiviston mukaan kunnalla on paljon erilaisia tilatarpeita, mutta mitään päätöksiä vanhan salin jatkokäytön suhteen ei ole tehty.

 

Muuntelu on mahdollista

Tulevat käyttäjät kyselivät tiedotustilaisuudessa hallin yleisestä toimivuudesta; esimerkiksi haluttiin tietää, riittävätkö yleisö-wc:t ja minne ne sijoitetaan, miten kahvio toimii ja mitä kahvion tiloissa voi tehdä silloin, kun se ei ole käytössä, sekä onko halliin ylipäätään tulossa muuta toimintaa kuin liikuntavuoroja.

– Tämä ei ole lähtökohdiltaan monitoimihalli, mutta tilat suunnitellaan niin, että muidenkin kuin urheilutapahtumien järjestäminen on siellä tarvittaessa mahdollista, Jukka Lindfors selvitti.

Sini Rainio kertoi, että esimerkiksi isomman hallin seinässä olevat puolapuut ovat kääntöpuoleltaan esiintymislava: kun elementit lasketaan alas, ne yhdistyvät katsomoa vastapäätä sijaitsevaksi lavaksi.

Tuoleille ja muulle tarvittavalle on suunniteltu varastotilaa muun muassa katsomon alle. Hallien lattiat voidaan suojata messumatoilla, jos järjestetään tilaisuuksia, joissa yleisö kulkee ulkojalkineissa.

Aulan kioski-kahvio muuntuu tarvittaessa kokoustilaksi tai kahvilaksi, suuria yleisökahvituksia voitaisiin tarvittaessa järjestää esimerkiksi palloiluhalliin, jos varsinainen tapahtuma on meneillään suuremmassa hallissa. Lisäksi ruokailuihin ja kahvituksiin on mahdollista hyödyntää viereisen yhteiskoulun tiloja. Keskusteltavaksi jäi, lisätäänkö suunnitelmiin vielä minikeittiö turnauksiin osallistuvia varten.

Petri Ketolan mukaan halliin ei ole tarkoitus palkata omaa henkilökuntaa siivoojaa lukuun ottamatta. Päiväajaksi nimetään vastuullinen laitosmies, joka ei ole aina paikalla, mutta johon saa nopeasti yhteyden. Ulko-ovet pidetään lukittuina, ja iltakäyttöä varten ryhmien vetäjillä on kulkukortit, kuten tähänkin asti. Lisäksi halliin tulee automaattivalvonta.

Liikuntahallin yhteiskoulun puoleinen sivu. Pääpintamateriaalina on lämpimän kellertäväksi sävytetty puu. Kuva Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy.

Liikuntahallin yhteiskoulun puoleinen sivu. Pääpintamateriaalina on lämpimän kellertäväksi sävytetty puu. Kuva Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy.

Liikuntahallin ympärille varataan parkkitilaa sekä henkilöautoille että linja-autoille. Viheralue taustalla pehmentää näkymää Lahdentien suuntaan. Kuva Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy.

Liikuntahallin ympärille varataan parkkitilaa sekä henkilöautoille että linja-autoille. Viheralue taustalla pehmentää näkymää Lahdentien suuntaan. Kuva Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy.

Lahdentielle näkyvää julkisivua hallitsevat lasi- ja väripinnat. Myös pääaulan sisäpuolelta avautuu lasiseinien kautta näkymä pelihalleihin. Kuva Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy.

Lahdentielle näkyvää julkisivua hallitsevat lasi- ja väripinnat. Myös pääaulan sisäpuolelta avautuu lasiseinien kautta näkymä pelihalleihin. Kuva Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy.

 

Kommentit (3)

  1. kepuhalli

    Ulkoväritys tuossa rakennelmassa voisi noudattaa samoja perinteisiä marxilais-leniniläisiä värisävyjä, joita kunnantalonkin ulkopintoihin on estottomasti käytetty.
    Ja ulkoalueille rakennelman välittömään läheisyyteen olisi sangen suotavaa saada runsaasti paikallisten muurarien vapaasti suunnittelemia ja muuraamia puna-harmaita tiiliröykkiöitä.

  2. Ei kahta ilman kolmatta

    Jätevedenpuhdistamo ja hakelämpökeskus tulivat sangen kalliiksi kunnan veronmaksajille. Mielenkiintoista nähdä tuleeko ketjun jatkeeksi seuraavaksi liikuntahalli.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?