Jokainen meistä haluaa olla onnellinen. Joskus oma halu onneen voi olla niin vahva, että unohtuu, miten onnea voi parhaiten ruokkia.
– Sekä oma että yhteinen onni nousevat parhaiten, kun teemme ystävällisiä tekoja toinen toisellemme. Samalla kun kohotamme toisten ihmisten onnellisuutta, onni heijastuu meihin takaisin. Myös kiitollisuus liittyy vahvasti onnellisuuteen, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen sanoo.
”Onnellisuusprofessorina” tunnettu mies jatkaa, että nykyaikana pienten myönteisten tekojen tai ystävällisten sanojen sanominen ei ole valitettavasti mikään itsestäänselvyys. Viime aikojen vihapuhe ja median esille nostamat, usein kielteiset, asiat saavat Ojasen mietteliääksi.
Ihmisten vaatimustaso nousee elintason noustessa ja moni haluaa lisää sitä sun tätä. Samaan aikaan elämme kuitenkin taloudellisesta tasanne-, jopa laskuvaihetta. Oman mielipiteen kertominen sosiaalisessa mediassa on nykyisin helppoa.
– Ymmärrän, että ihmiset ovat tyytymättömiä, kun leikataan yhtä ja toista, ja säästökohteita riittää. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin muistaa se, että Suomi on edelleen valtavan hieno maa. Meillä ei ole korruptiota ja elämme tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa maassa. Vaurauttakin, aineellista ja aineetonta, maassamme kaikesta huolimatta edelleen on. Itse olisin täysin valmis esimerkiksi korottamaan omaa veroprosenttiani: oikeudenmukaisuus on tässä suhteessa tärkeämpi asia. Ruokajonoista Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa pitäisi pyrkiä kaikin voimin eroon, Ojanen miettii.
Yksilökeskeisyyden hyvät ja huonot puolet
Tiivistettynä ”yhteisessä onnessa” on kyse hyvien asioiden huomaamisesta, avuliaisuudesta, huomaavaisuudesta ja kanssaihmisen auttamisesta. Länsimainen kulttuuri on jo pitkään korostanut yksilökeskeisyyttä. Ojasen mukaan yksilökeskeisyydessä on paljon hyvääkin, mutta liian pitkälle mennessään haittapuolet alkavat korostua.
– Lopulta halutaan kaikki vain Minulle – toinen ihminen unohtuu, Ojanen kärjistää.
Länsimaista kulttuuria hallitsevat nykyisin myös materialismi ja yksityisyys. Aineellisten asioiden sijaan ihmisten tulisi hankkia professorin mielestä enemmän kokemuksia, esimerkiksi harrastusten muodossa.
Emeritusprofessori näkee yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välillä omituisen suhteen. Yhteisöllisyyttä arvostetaan ja ainakin juhlapuheissa siihen usein pyritään, mutta sen toteuttamista vaikeutetaan esimerkiksi laeilla ja säädöksillä. Esimerkiksi monissa hoitopaikoissa pitää nykyisin olla omat, lukkoon saatavat huoneet.
– Asiassa on paljon hyvääkin, mutta samalla aito yhteisöllisyys vaikeutuu koko ajan. Kohta meillä on käsissä miessukupolvi, jonka on armeijassa vaikea nukkua samassa huoneessa yhdessä muiden kanssa. Nykyisin lähes jokaisella on kotona omat huoneet, omat ruoka-ajat, omat harrastukset ja oma tahto ja oma yksityisyys. Ei sitä tällainen 1940- ja 50–luvuilla varttunut maalaispoika oikein ymmärrä, Lempäälässä asuva Ojanen pohtii.
Jatkossakin ihmisten tulee kuitenkin taipua jonkinlaiseen yhdessäoloon. Ojasen mielestä peikkona on, että yksityisyyden vaade ja ”omien” juttujen lisääntyminen kasvattavat helposti primadonnia, joiden on vaikea ottaa muut huomioon.
– Tätä kehityskulkua olisi nyt tasoitettava parhaalla mahdollisella tavalla, Ojanen jatkaa.
Hakeudu lasten seuraan!
Ojanen kiinnostui onnellisuuden ja tyytyväisyyden teemoista heti tutkimusuransa alussa. Edelleen hän on kiinnostunut samasta teemasta, johon kytkeytyy paljon kulttuuriin, biologiaan, psykologiaan ja filosofisiaan liittyviä asioita. Hän korostaa, että onnellinen ihminen ei suinkaan aina ole ”onnensa kukkuloilla”. Ennemminkin onnellisuus on sitä, että kokonaisuutena elämä on enemmän plussan kuin miinuksen puolella.
Jos haluaa kunnon onnellisuuspiikin, Ojanen neuvoo hakeutumaan lasten seuraan.
– Lasten kanssa hulluttelua ei voita mikään; lapsenmielisyys pitää onnellisena, Ojanen sanoo.
Samalla hän haluaa sanoa nykyvanhemmille painokkaasti yhden asian.
– Laittakaa hyvät vanhemmat se kännykkä sivuun kun olette lasten kanssa leikkimässä. On ikävä katsoa puistossa vanhempia, jotka näpräävät puhelimia samalla kun lapset ovat siinä sivussa vähän orvon näköisinä. Istukaa kuraan, rapaan, lattialle tai lumeen yhdessä lapsen kanssa. Olkaa läsnä! Sillä tavalla se onni kasvaa – puolin ja toisin.
Voimaa vuosiin -senioripäivä Kangasala-talossa to 14.4. Klo 13 ”Onnellisuusprofessori” Markku Ojasen luento Yhteinen onni – paras onni, klo 14 kahvitarjoilu, klo 14.30 Casetti-yhtye soittaa ikivihreitä. Järjestäjinä Kangasalan kirjasto ja Kangasala-talo.
