Kansanedustajan matkassa: Ville Niinistön Pirkanmaan kiertue alkoi Raikun kyläkoululta ja Kaivannon vastaanottokeskukselta

”Kun ihmiset tekevät asioita, tulisi kunnan auttaa”

Ville Niinistö antoi hetkeksi auttavat kätensä Raikun koulun oppilaille, jotka rakentavat koulun lähimetsään ulkoliikuntapuistoa.

Ville Niinistö antoi hetkeksi auttavat kätensä Raikun koulun oppilaille, jotka rakentavat koulun lähimetsään erilaisia majoja.

… Jos minulta kysytään, kaikkein paras on meidän Raikun koulu,  myös elämän parhaat eväät, kyläkoulusta lapsi saa…

Raikun kyläkoulun oppilaiden esittämä Koulun laulu kajahti ilmoille viime viikon tiistaina, kun vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö aloitti Pirkanmaan kiertueensa tutustumalla Raikun koulun ympäristö- ja yrittäjyystoimintaan.

Laulun jälkeen Niinistöä odotti neljäsluokkalaisten Kallen ja Kertun esitelmä. Presidenttiparin roolissa he kertoivat Niinistölle muun muassa koulun kyläkoulukahvilatoiminnasta, kasvimaasta, juuresringistä, koulun suosimasta kotimaisesta lähiruoasta ja kansainvälisyystoiminnasta.

Niinistö kehui, kuinka hienosti koulu ottaa arjessaan huomioon sekä kansainvälisyyden että oman lähiseudun asiat.

– On todella hienoa, että lasten arjessa ovat mukana oman lähiseudun arvokkaat asiat luontoineen, kulttuurineen ja historioineen unohtamatta kuitenkaan sitä, kuinka tärkeää on myös avata ovia kohti muuta maailmaa, Niinistö sanoi.

 

Ulkoliikuntasali metsän keskelle

Kyy ry on ollut suunnittelemassa ja ohjaamassa kylän ja koulun rantamaiseman ja vanhan virkistysympäristön hoitoa.

Kyy ry on ollut suunnittelemassa ja ohjaamassa kylän ja koulun rantamaiseman ja vanhan virkistysympäristön hoitoa.

Vierailun pääpaino oli Kangasalan ympäristö- ja yrittäjyyskoulun kannatusyhdistys KYY ry:n esittelyssä. Kannatusyhdistys perustettiin viime syksynä vastalauseena Raikun koulun lakkauttamissuunnitelmiin.

Yhdistys tukee Raikun kyläkoulun ympäristö- ja yrittäjyyspainotteisen toimintakulttuurin kehittämistä, ja se on muun muassa mukana kehittämässä koulun lähimetsään rakennettavaa ulkoliikuntasalia ja elämyspuistoa.

Pihalla tehtävän kierroksen yhteydessä yhdistyksen puheenjohtaja Pia Paakkunainen-Taylor esitteli Niinistölle koulun tämän hetken toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia.

– Päämäärämme luonnollisesti on, että koulun lakkauttamissuunnitelmista luovuttaisiin lopullisesti, Paakkunainen-Taylor totesi.

 

Kiitosta yhteisöjen aktiivisuudelle

Ville Niinistön mukaan kyläkouluilla on monia etuja verrattuna suurempiin kouluihin. Hän kertoi muun muassa huomanneensa, että taajamien kouluissa oppilaiden omaehtoinen toiminta jää usein varsin vähäiseksi verrattuna kyläkouluihin.

– Kyläkouluilla on usein myös suuri rooli kylien elinvoimaisuuden säilymisen kannalta. Kyläkoulut ovat tärkeitä kyläläisten kohtaamispaikkoja, todellisia kylien kehtoja, joiden arvoa ei voi mitata rahassa.

Niinistö kritisoi suomalaisten kuntien usein kankeata ja yksinäkökulmaista asenne- ja toimintakulttuuria.

– Suomessa ajatellaan, että kun kunta tekee jotakin, ei ihmisten pidä tulla sotkemaan näitä suunnitelmia.  Asian pitäisi kuitenkin olla juuri toisinpäin. Eli kun ihmiset tekevät asioita, tulisi kunnan auttaa ja olla tarjoamassa voimavaroja.

Niinistö viittasi nimenomaan suomalaisten kyläkoulujen ahdinkoon.

– Jos on olemassa vahva paikallinen yhteisö, jolla on halua kehittää kylänsä koulua, pitäisi kuntien olla tukemassa eikä tuhoamassa tätä kehitystä. Kuntapäättäjien tulisi osata mieltää yhteiskuntamme voimavaraksi se, että yhä useampi suomalainen on herännyt ymmärtämään yhteis- ja talkootyön merkityksen.

Keväinen yhteispotretti Raikun koululla.

Keväinen yhteispotretti Raikun koululla.

Maahanmuuttajat mukana vapaaehtoistyössä

Raikun koululta Niinistön tie vei Kaivannon vastaanottokeskukselle. Siellä hänet otti vastaan lukuisa joukko työntekijöitä, vapaaehtoisia ja vastaanottokeskuksen asukkaita. Heti alkuun Niinistö sai kuulla, että vastaanottopaikka valmisteltiin viime syyskuussa kolmessa päivässä valmiiksi ottamaan vastaan maahanmuuttajat.

– Ilman vapaaehtoisten apua emme olisi mitenkään saaneet toimintaa siinä ajassa käyntiin, vastaanottokeskuksen johtaja Katja Ala-Kapee kiittelee.

Enimmillään vastaanottokeskuksessa on asunut 400 maahanmuuttajaa, joista suurin on irakilaisia ja afganistanilaisia. Kaikki asukkaat ovat miehiä.

– Perheitä tänne ei voitu ottaa, koska Kangasalan kunta ei järjestänyt lapsille koulua. Eikä näin laitosmainen paikka muutenkaan ole ihanteellisin paikka perheille, SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila sanoi.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksen 13 asukasta on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen. Oleskeluluvan on saanut seitsemän asukasta, mutta heistä viisi asuu yhä vastaanottokeskuksella.

– Asuntojen saaminen ja pankkitilien avaaminen on osoittautunut äärimmäisen hankalaksi prosessiksi, Jussila kertoi.

Virallista työtä ei ole saanut kukaan. Tosin osa asukkaista tekee vapaaehtoistyötä. Niinistön vierailun aikana kaksi asukasta oli lähdössä ulkoiluttamaan vanhuksia, ja Raikun koululla nähtiin useampikin maahanmuuttaja auttamassa koululaisia metsämajojen rakentamisessa.

Yksi asukkaista, entinen poliisi, toimi myös jonkin aikaa välituntivalvojana ruoveteläisessä koulussa. Vaikka kokeilu sujuikin kaikin puolin loistavaksi, meinasi se heti alkuunsa päättyä ennakkoluulojen ja rikosrekisteriotepyyntöjen vuoksi.

– Suomi on täynnä tällaisia ihastuttavia byrokratian kukkasia, jotka estävät ihmisten toimintaa ja aktiivisuutta, Minna Jussila totesi.

 

Emad Wasiqi kertoi Ville Niinistölle vastaanottokeskuksen asukkaiden arjesta.

Emad Wasiqi kertoi Ville Niinistölle vastaanottokeskuksen asukkaiden arjesta.

Päätösten odottelu masentaa

Ville Niinistöä kiinnosti vastaanottokeskuksella vallitseva ilmapiiri. Ala-Kapeen mukaan ei ole mitään yhtä yhteistä tunnelmaa, vaan jokainen rakentaa olotilansa ja hyvinvointinsa yksilöllisten taipumustensa mukaisesti.

– Jos luonne on passiivinen, on vaikea pitää yllä aktiivista ja hyvää mieltä. Sitten toisaalta täällä on tietty aktiiviporukka, joka osallistuu kaikkeen mahdolliseen toimintaan ja luo itse itselleen tekemistä.

Irakilaisen Emad Wasiqin mukaan maahanmuuttoviraston oleskelulupapäätösten odottaminen syksystä saakka on lamaannuttanut osan asukkaista.

– Elämme välitilassa, jossa ei oikein osaa ryhtyä isompiin toimiin, kuten asunnon tai työpaikan hankintaan, koska et voi kuitenkaan tietää, millaisen päätöksen lopulta saat.

Wasiqi itse on kiitollinen erilaisista aktiviteeteista, jotka auttavat edes hetkeksi unohtamaan ongelmat ja menneisyyden traumat.

– Urheilulla on terapeuttinen vaikutus ja toivonkin, että yhä useampi täällä vastaanottokeskuksella lähtisi mukaan erilaisiin ryhmätoimintoihin, hän sanoi.

Esimerkkiä urheilun voimaannuttavasta vaikutuksesta saatiin, kun Ville Niinistö otettiin vierailun päätteeksi mukaan maahanmuuttajien jumppatuokioon.

 

 

 

Mikä Kyy ry?

- Raikun kyläkoulualueen kehittämiseksi perustettu yhdistys, jonka päämääränä on tarjota puitteita ja mahdollisuuksia ympäristö- ja yrittäjyyskasvatukselle

- Jäsenistö koostuu sekä nykyisten että tulevien oppilaiden vanhemmista, koulun ja kylien väestä

- on saanut kevään 2016 talkoille Oksat pois! Nuoriso Leader tukea. Yhdistyksen Kantri Leader hankesuunnitelma ”Majametsästä matikka, matikasta patikka!” kehittää koulumetsän ulkoliikuntapuistoksi, joka ammentaa paikallisesta kulttuurihistoriasta.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?