Piristysruiske rannoille

Tämän keskiviikon lehti on Sydän-Hämeen Lehden perinteinen mökkikauden avausnumero. Se jaetaan tilaajien lisäksi myös kesäasukkaiden kotiosoitteeseen sekä kangasalalaisille.

Lähes 9000 kesäasunnon Sydän-Häme on Suomen suosituinta mökkiseutua. Kangasalla mökkejä on reilut 4600 ja Pälkäneellä lähes 4200.

Isot kuntaliitokset ovat nostaneet monta kuntaa ja kaupunkia mökkien lukumäärässä Kangasalan ja Pälkäneen edelle. Siksi mökkien merkitystä kuvaakin paremmin se, että Pälkäneellä on selvästi enemmän loma-asuntoja kuin vakituisia asuntoja. Vain Paraisilla, Mäntyharjulla ja Kemiönsaaressa on suhteellisesti enemmän mökkejä.

Kesäasukkaat ovat löytäneet Sydän-Hämeen rannoille edullisen sijainnin ja isojen vesien ansiosta. Pääkaupunkiseudulta katsottuna lähimmät isot, kirkasvetiset järvet ovat Päijänteellä ja Sydän-Hämeessä. Etelämpänä järvet ovat pienempiä ja kuraisempia.

Isojen järvivesien puhtauden merkitys nousee jokaisena leväkesänä. Sinilevät koettelevat etenkin merenrantoja. Upeasta rantapaikasta ei ole juuri riemua, jos levä estää uimisen kaiken sen aikaa kun vesi on uimalämpöistä.

 

Sydän-Hämeen mökkien määrä ei enää voi kasvaa kovin merkittävästi, koska rannat on rakennettu niin tiiviisti. Takavuosina kunnat yrittivät laatia rantaosayleiskaavoja, mutta ne kaatuivat valituksiin yksi toisensa perään. Siksi rantoja kaavoitetaan pieni pala kerrallaan, kunnes viranomaiset aikanaan toteavat, että uudet kaavat edellyttävät laajempaa tarkastelua.

Mökkien määrää enemmän kasvun varaa on niiden laadussa. Suomen upeimmat rannat ovat täynnä 1960-luvun tasolle jääneitä mökkejä. Nykyajan huvilat ovat sekä kooltaan että mukavuuksiltaan aivan eri tasoa.

Pälkäneen uusi rakennusjärjestys voi tuoda rannoille remonttiaallon. Moni parannus on jäänyt tekemättä, koska vanha linja on ollut niin nihkeä.

Kukkolassa vapaa-aikaansa viettävä Paavo Virkkunen kiittää päättäjiä tässä lehdessä uudesta rakennusjärjestyksestä. Itse asiassa Virkkunen on keskeinen hahmo uudistuksen takana. Elinvoiman kasvua kahlitseva rakennusjärjestys on ollut jo monta vuotta Virkkusen hampaissa.

Nyt Pälkäne on kuullut kesäasukkaita esimerkillisellä tavalla. Kuntaan on perustettu mökkiläistoimikunta ja uudessa rakennusjärjestyksessä kesä- ja vakiasukkaita kohdellaan tasavertaisesti.

 

Tässä lehdessä on myös kesäasukkaan uusi rohkea avaus. Koreassa öljynporauslauttoja rakentava Juha Onnela nostaa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen esille Vihavuoden kanavan. Rautajärven kesäasukas havainnollistaa kartan avulla, millaisiin vesiin kanava Kukkian liittäisi.

Pirkanmaalla ei olla veneilyssä samalla tasolla kuin Päijänteellä. Veneilykulttuurissa ja -puitteissa olisi paljon kehittämistä.

Pälkäne on nykymuodossaankin veneilijän paratiisi, sillä keskustan palvelut ovat aivan veden partaalla. Kostianvirran varrelta hankittu entinen sahan tontti mahdollistaa palveluiden kehittämisen keskellä kylää.

Luopioisista tulisi vähintään samanlainen vetonaula, jos isojen vesien veneilijät pääsisivät Vihavuoden upeiden reittien kautta Kukkialle. Ilmapiiriltään aurinkoinen kylä tarjoaa käytännössä kaiken sen, minkä vuoksi veneilijä haluaa rantautua.

Kukkiaan on suhtauduttu samalla tavalla kuin Laipanmaahan. Kumpaankaan ei haluta pärinää. Eikä kanava toisikaan keula pystyssä kaahaavia muskeliveneitä, siitä pitäisivät Natura-järven kivikot huolen.

Kanavahankkeen etenemistä edistäisi ainakin paikallisesti se, jos samalla voitaisiin nostaa Kukkian pinnankorkeutta. Kukkianvirta on kaivettu keskiosastaan liian syväksi, ja siksi vedet virtaavat liian vuolaasti loppukesällä matalan veden aikaan.

Vähälumisen talven jälkeen kevättulvat jäivät vähiin ja pinnat matalalle. Odotettavissa onkin, että loppukesästä laiturit makaavat taas pohjassa ja matalat lahdet rehottavat.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?