Paavo Virkkunen kiittää Pälkäneen uutta rakennusjärjestystä.kki
Tulin aamulla Espoosta, hain Järvenpäältä laiturilautoja ja paluumatkalla poikkesin Aapiskukkoon kahville. Tapasin tutun helsinkiläisparin matkalla mökilleen Keurusselän saareen.
– Pälkäne on mukava paikka, juuri sopiva puolimatkan krouvi mökkimatkalla, rouva totesi.
Vastasin ettei mikään puolimatkan krouvi. Tänne tullessasi et sellaista tarvitse, olet perillä, olet sitten pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä tai vaikkapa Lahdesta.
Rouva korosti, että he kyllä sietävät tuon pitkän ajomatkan, kunhan pääsevät puhtaiden vesien ääreen. En malttanut olla osoittamatta ikkunan takana pilkottavaan järveen. Kerroin, että siinä on yksi Etelä-Suomen puhtaimpia järviä, sinertävän kirkasvetinen Pälkänevesi.
Herra myönsi, että onhan se matka pitkä. Lapsia perheineen ei tahdo saada mökille, viikonloppumatkoista puhumattakaan. Lisäksi heillä on kämppä Himoksen rinteellä, johon on kesälläkin tehtävä pari matkaa. Rouva on innokas ratsastuksen harrastaja, eikä siihen ole Keurusselän saaressa mahdollisuutta.
Totesin, että Pälkäneellä on, on Ski-Sappee, on ratsastustalleja. Hetken kuluttua rouva esittikin toiveen, että minä etsiskelisin Pälkäneeltä heille vapaa-ajan viettopaikkaa. Kieltäydyin ja kerroin omista kokemuksistani kohtuullisten majoitusmahdollisuuksien saamiseksi laajenevalle perhekunnalle. Ei onnistunut.
Sanoin erotessamme, että laiturilaudat on ruuvattu paikoilleen ja sauna lämpiämässä ennen kuin he ovat Keurusselän rannalla käynnistämässä perämoottoria mökille päästäkseen.
Vanha rakennusjärjestys
Tuohon kohtaukseen tiivistyi vapaa-ajan asukkaan näkökulmasta oleellisin Pälkäneestä. Se on lähellä, luonto on kaunista ja puhdasta, ja mikäli omalta tontilta tai järveltä ei löydy puuhaa tarpeeksi, on paljon muuta ajanvietettä.
Mutta, mutta, emme ole voineet käyttää Pälkäneen mahdollisuuksista kuin pienen osan. Vanha rakennusjärjestys on sitonut meidät ikivanhaan mökkimuottiin.
On suhteutettu. Rakennusjärjestyksessä kunnille annetaan vahva ase maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseen. Mihin vanhalla rakennusjärjestyksellä pyrittiin, selviää sen valtuustokäsittelyssä viitisen vuotta sitten jaetusta perustelumuistiosta:
…Vanha runsas rakennuskanta on muodostunut ajalleen tyypillisille pienille tonteille, joille nykylomanviettäjän kannalta katsoen vaatimattomammat rakennukset on rakennettu pienempään kesälomanaikaiseen käyttöön.
…Pälkäneen olosuhteissa rakennusjärjestyksen määräyksiä on laadittu huomioiden nimenomaisesti vanha tonttikanta… Rakennusoikeuden määrä on suhteutettu vallitseviin olosuhteisiin.
Perhekuntani on suhteuttanut Pälkäneellä olonsa vallitseviin olosuhteisiin: täällä viettämämme aika on supistunut puoleen entisestä. Näinhän on monella muullakin; tiedetään, että täällä mökkeily on taantumassa. Voimme aina hakeutua muualle. Sen sijaan itse Pälkäneelle – erityisesti sen yrittäjille ja elinkeinoelämälle – kehitys on paljon huolestuttavampi. Pälkäneläisten kauppojen ja palveluyritysten käyttö on perheemme osalta ainakin puolittunut, mikä ei liene poikkeuksellista. Voi vain kuvitella miten tämä kaikki on näivettänyt Pälkäneen elinvoimaa.
Vanha mökkimuotti murtuu
Pälkäneen kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen, joka astuu voimaan 1.7.2016. Se on vankka osoitus kunnan elpyvästä elinvoimasta ja muutoshalusta. Parista esimerkistä ilmenee, miten uusi rakennusjärjestys antaa mahdollisuuksia vapautua vanhasta mökkimuotista.
Lisää maata, lisää rakennusoikeutta. Vanhassa rakennusjärjestyksessä oli tiukka hajurako vakituisten asukkaiden ja mökkiläisten välillä. Nyt tuo raja on poistettu. Kaikki ovat samanarvoisia, mikä näin ympärivuotisen loma-asumisen ja kakkosasuntojen aikana on varsin luonnollista.
Ennen määriteltiin rakennuspaikalle sallittujen rakennusten kerrosala prosenttina tontin koosta. Tämän lisäksi asetettiin rakennusneliöille enimmäismäärä, joka saavutettiin noin 2500 neliön lomatontilla. Rakennusoikeutta ei tullut lisää, vaikka tontti olisi ollut tätä suurempi – yhtä paljon sai rakentaa, oli tontti sitten 2500 neliötä tai hehtaari.
Pälkäneen yleisin lomatonttien koko on 2500 neliön tietämissä. Suuremmilla tonteilla on ”joutomaata”, eli maata, joka ei vaikuta rakennusoikeuteen. Kenenkään ei kannattanut hankkia suurempaa tonttia, koska se ei vaikuttanut sallitun rakentamisen määrään. Tilanne suosi pientonttien omistajia samalla kun se sementoi tehokkaasti vanhentuneen pientonttikannan. Maanomistajat olivat eriarvoisessa asemassa, mikä on vastoin rakennusjärjestyksen yleisiä periaatteita.
Nyt rakennusoikeus määräytyy yksinomaan tontin koon perusteella, joten ”joutomaata” ei synny. Tontin suurentaminen lisämaata hankkimalla tai tontteja yhdistämällä lisää rakennusoikeutta. Mahdollisuus, joka panee monen mökkiläisen miettimään.
Unelma mummonmökistä todeksi
Pälkäneellä ollaan usein tilanteessa, jossa nykyinen mökki on aikoinaan hyvin täyttänyt tarpeet, mutta seuraavan sukupolven varttuessa se ei vastaa vaatimuksia. Luonnollinen ratkaisu olisi vanha suomalainen käytäntö eli siirtää nykyinen asunto mummon ja vaarin mummonmökiksi sekä rakentaa nuorelle sukupolvelle uusi.
Tämä ei ollut Pälkäneellä mahdollista, koska tontille sai rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. Vanha hyväkuntoinen mutta pieni mökki jouduttiin siis purkamaan, muuttamaan saunaksi, vajaksi, sovittamaan osaksi uudisrakennusta tai muuta yhtä keinotekoista.
Uusi rakennusjärjestys mahdollistaa rakennuspaikalle useamman asuinrakennuksen, mikä avaa perhekunnille kiinnostavia näkymiä, kuten kehittää mökkitontista useamman sukupolven yhteinen ympärivuotinen virkistymispaikka.
Ruuhkautuvatko rannat?
Mitä kielteisiä vaikutuksia uudella rakennusjärjestyksellä saattaisi olla? Ruuhkauttaako se Pälkäneen rannat ja vie niiden rauhan?
Uuden rakennuspaikan saanti useilla rannoilla kuten Pälkänevedellä on kuitenkin niin kiven takana, että tuskinpa mitään kansainvaellusta syntyy. Kehitys ohjautuneekin rannoille, jotka jo ovat lomakäytössä eli nykyisen tonttikannan järkevään hyödyntämiseen.
Pälkäneellä olet perillä, uusien mahdollisuuksien äärellä.
Paavo Virkkunen
vapaa-ajan asukas Kukkolasta
Viimeisimmät kommentit