Asuntoja tarjolla: Tänä kesänä 37 muuttajaperhettä saa uuden tai remontoidun kodin Pälkäneen pappilassa

Rovastin kesäasukkaat

Jari Kemppaisen uusin linnunpönttö tuli huhtikuun alussa syntymäpäivälahjana äidiltä.

Jari Kemppaisen uusin linnunpönttö tuli huhtikuun alussa syntymäpäivälahjana äidiltä.

Keväisenä aamupäivänä Pälkäneen pappilan puistossa vanhojen puiden alla on hiljaista, mutta latvoissa ja oksistoissa touhutaan lakkaamatta. Kesäasukkaat palailevat ja etsivät kovalla kiireellä lapsiperheille sopivia koteja. Täällä on, mistä valita.

Kevään rakentamis- ja muuttopuuhat ovat juuri nyt vilkkaimmillaan; moni lintujen kesäasunnoista on jo vallattu, osa tulijoista viipyy vielä ulkomaanlennolla.

Kirkkoherra, rovasti Jari Kemppainen näyttää vaaleaa pinnastaan uudenkarheaa linnunpönttöä päärakennuksen edustalla.

– Tämän sain äskettäin syntymäpäivälahjaksi äidiltäni. Se on pappilan kolmaskymmeneskuudes pönttö. Yksi tulee vielä tänä keväänä, sille olen juuri miettimässä paikkaa, hän kertoo.

 

Isä-poika -harrastus

Pälkäneen pappilassa on tarjottu kesäkoteja linnuille jo ennen Kemppaisen aikaa. Vanhimmat käyttökelpoiset pöntöt ovat edellisen isäntäväen, Kaisa ja Jaakko Urosen ajoilta.  Uusimmat erottuvat puhtaina ja vaaleina vuosia palvelleista ajan ja säiden patinoimista pöntöistä.

– Ajan mittaan pöntöt sulautuvat puunrunkojen väriin niin, että niitä ei helposti huomaa, Jari Kemppainen sanoo ja osoittaa ikivanhan vaahteran rungolle, mistä silmä juuri ja juuri erottaa laudoista kyhätyn asumuksen.

Linnun näkökulmasta se on turvallinen, näyttää aidolta puunkololta.

Pönttöjä on useita malleja: laudoista tehty on tavallisin, mutta myös yhdestä puusta koverrettuja löytyy. Toisissa on irrotettava katto, toiset avataan lattian kautta.

Kirkkoherra on saanut kimmokkeen linnunpönttöharrastukseensa isältään, Kauko Kemppaiselta, joka on eläkkeellä oleva poliisi ja ollut kaiken ikäänsä innokas lintumies.

– 75-vuotias isäni tunnistaa linnut äänestä paljon paremmin kuin minä. Hänen tarvitsee vain istua hetki ulkona kuuntelemassa, niin hän tietää kertoa, mikä missäkin pöntössä pesii, Jari Kemppainen kertoo.

Varsinkin alkukesä on pappilan puistossa, rannalla ja lammashaassa yhtä liverryskonserttia.

– Harrastus on hyvä ja helppo. Työtä se teettää lähinnä kevättalvisin, kun pöntöt avataan ja puhdistetaan ja huonokuntoiset korjataan tai vaihdetaan uusiin.  Palkaksi saa nauttia koko kesän lintujen seurasta ja kuunnella mielin määrin niiden laulua, Kemppainen sanoo.

 

Rantamökit varataan nopeasti

Ainakin kirjosieppo, talitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen, harmaasieppo, kottarainen, käpytikka, leppälintu ja luultavasti moni muukin laji on vuosien mittaan käyttänyt hyväkseen pappilan vieraanvaraisuutta.

Jari Kemppainen kertoo, että puistossa lähes jokaiseen lintukotiin tulee asukkaita joka kevät. Rantamökit varataan aina viimeistä myöten – saunarantaa ympäröivään lehtoon ei tyhjiä pönttöjä jää.

Siihenkin suuaukoltaan liian isoon, joka olisi pitänyt muuten jo poistaa, oli muuttanut asumaan orava, joten sen annettiin jäädä paikoilleen. Näin suurella asuntoalueella tilaa riittää.

– Pönttöjä voi asettaa lähekkäin, sillä eri lintulajit asuvat sopuisasti naapureina. Saman lajin yksilöt tarvitsevat tietysti reviirinsä. Ennen uskottiin, että linnunpönttöjen pitää olla korkealla, mutta nykyään opetetaan, että pönttö kannattaa asettaa sellaiselle korkeudelle, missä se on helppo pitää kunnossa. Lintu ei välitä korkeudesta, kunhan pesäpaikka on muuten turvallinen, Jari Kemppainen selittää.

Yksi pönttö riippuu rantasaunan edessä suunnilleen aikuisen ihmisen pään korkeudella. Polku laiturille kulkee vierestä, mutta linnuille paikka kelpaa hyvin. Kemppainen naureskelee, että saunan kuistilla on paraatipaikka niiden tarkkailuun.

– Ne eivät näytä välittävän ihmisistä. Vain jos kissa tulee lähelle, alkaa hirmuinen hätähuuto, hän selittää.

Kesäkotien huoltomiehenä hän saa perehtyä myös siihen, miten eri lajit sisustavat pesänsä.

– Linnut osaavat käyttää hyväkseen kesälampaitamme ja hakea villaa pönttöihin lämmikkeeksi, hän kertoo.

Viime vuosina monet alkukesät ovat olleet niin kylmiä, että lampaanvillalla vuorattu pesä onkin parasta, mitä vastakuoriutuneille poikasille voi kuvitella.

 

Luonto kiittää pönttötalkoista

Pappilan kaikki linnunpöntöt on rekisteröity Ylen miljoonaponttoa -sivustolle.  Miljoona linnunpönttöä -kampanjan päämääränä oli saada miljoona täyteen toukokuun 2017 loppuun mennessä, mutta tavoite on nykymenolla täyttymässä paljon odotettua nopeammin. Rekisteröintejä on tehty jo yli puoli miljoonaa.

Kolopesijöille suotuisat pesimisympäristöt vähenevät jatkuvasti ihmisen toiminnan seurauksena, ja sitä mukaa monien lajien kannat pienenevät, joten on kohtuullista, että ihminen korvaa menetykset. Linnunpönttötalkoot takaavat turvallisen varhaislapsuuden miljoonille linnunpoikasille ja auttavat osaltaan Suomen luontoa säilyttämään rikkautensa.

Pälkäne on pannut talkoissa parastaan, sillä rekisterissä on tällä hetkellä 3225 paikallista linnunpönttöä, mikä tarkoittaa 483 pönttöä tuhatta asukasta kohti. Esimerkiksi Kangasalla vastaava luku on 139 ja Valkeakoskella 80.

Rekisteröitäviksi kelpaavat sekä uudet että kunnostetut vanhat pöntöt, eikä niiden sijaintia ilmoiteta paikkakuntatietoa tarkemmin. Siten turvataan harvinaisillekin lajeille pesimisrauha.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?