Kenraalimajuri Pertti Salminen: Yleisöluento Rautahovissa

Suomen tehtävä omaa politiikkaa tai liittouduttava täysin länteen

Kyynäröllä asuva kenraalimajuri evp Pertti Salminen luennoi Rautahovissa.

Kyynäröllä asuva kenraalimajuri evp Pertti Salminen luennoi Rautahovissa.

Georgian kriisin puhkeaminen vuonna 2008 merkitsi maailmanpoliittisesti siirtymistä aikakaudelle, jota leimaa idän ja lännen välisten suhteiden kiristyminen uudelleen. On jopa puhuttu paluusta takaisin kylmän sodan ajalle, joka jatkui toisesta maailmansodasta Saksan yhdistymiseen vuonna 1989.

Suomessa Georgian kriisi vilkastutti Nato-jäsenyyskeskustelua. Samaan aikaan yhteistyö on syventynyt läntisen puolustusliiton kanssa. Suomella, ja myös Ruotsilla, on nyt Natossa erityiskumppanuusasema.

–Sen mukana Suomi ja Ruotsi pääsevät syvemmälle yhteistyöhön Naton kanssa, Rautahovissa yleisöluennon pitänyt kenraalimajuri Pertti Salminen mainitsi.

–Suomen ja Naton välillä solmittu isäntämaasopimus sopii erityisesti harjoituksiin, mutta myös tilanteisiin, joissa tarvitaan apua. Sopimus ei ole askel jäsenyyden suuntaan, vaikka se helpottaa jäsenyyden saamista.

 

Puolustusvoimat ei estä Natoon menoa

Suomella on Salmisen mukaan valittavana kaksi vaihtoehtoa. Maan on joko tehtävä omaa politiikkaa, jonka kannattajat uskovat sen toimivan tai Suomen on liittouduttava sotilaallisestikin länteen, jolloin aiemman linjan mukaiset pelimahdollisuudet vähenevät.

–Puolustusvoimat ei ole este, jos poliittinen johto haluaa liittyä Natoon, Salminen vahvisti.

Tilanteessa, jossa Eurooppa on joutunut uhatuksi, ensin Nato päättää, lähteekö se mukaan operaatioon, minkä jälkeen EU tekee päätökset omalta osaltaan. Kaikkien Nato-jäsenmaiden tulee hyväksyä liittoutuman operaatio, mutta kaikkien jäsenien ei ehkä enää ole pakko lähteä siihen mukaan.

Suomen puolustamisessa Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on kenraalimajuri Salmisen mukaan tärkeätä.

–Meriliikennettä koskevia tietoja vaihdetaan jatkuvasti. Ruotsi on tärkeä, mutta ei yksinomaan ratkaisu. Pohjolankin on kehitettävä suorituskykyjään yhteistyössä  Naton ja EU:n kanssa.

Suomen puolustusratkaisua ohjaa perusajatus, jonka mukaan maan on kehitettävä hyökkäyksen estokynnys. Tällöin uhataan tuottaa niin suuret tappiot vastapuolelle, että hyökkäystä aikova pidättäytyy hyökkäyksestä.

Venäjä uusii asekalustoaan

Venäjän sotilaallinen voima on lamaannuksen jälkeen tekemässä uutta nousua. Asevoimia kehitetään, vanhaa kalustoa poistetaan, aseistukseen käytetään erittäin paljon rahaa. Nato on Venäjälle vaara, uhka ja harjoitusvastustaja.

Venäjä on halunnut myös näyttää sotilaallista voimaansa esimerkiksi Syyriassa.

–Minne Syyriasta pois vedettävät joukot menevät? Menevätkö ne Ukrainan vastaiselle rajalle? Siitä ei ole tietoa, Pertti Salminen totesi.

Ukrainan ja samalla Krimin kriisin Salminen uskoo jatkuvan vielä pitkään, sillä Venäjä halunnee Krimin huollon toimivan maitse eli Itä-Ukrainan kautta. Venäjä siirsi joukkojaan Ukrainaan vuonna 2014, koska se arvioi Ukrainan yrittävän jäseneksi EU:hun ja Natoon peläten samalla tärkeän tukikohtakaupunkinsa Sevastopolin joutuvan lännen valvonnan alaiseksi.

–Etyj on vaikeassa asemassa tilanteen tarkkailijana Ukrainassa.

 

Suunnitelma ehkä myös Suomen suuntaan

Etupiiriajattelu ei ole koskaan hävinnyt Venäjällä. Salminen mainitsikin luennossaan, että Venäjällä lienee toimintasuunnitelma eri ilmansuuntiin, ehkä myös Suomeen.

–Mieliin vaikuttamissuunnitelmat ovat siellä olemassa meidän suuntaan, kenraalimajuri huomautti.

Mieliin vaikuttaminen hoidetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kun on vaikutettu mieliin, järjestetään maahan sopivat johtajat ja muodostetaan mielenosoitusjoukkoja, joiden tarkoituksena on luoda epäjärjestystä yhteiskuntaan.

Myös terroristijärjestöt pyrkivät sekoittamaan länsimaisia yhteiskuntia. Käyttövoimaa terrorismi imee siihen liittyvien henkilöiden heikoista taloudellisista ja sosiaalisista oloista.

–Terrorismin uhkaa Suomessa on pidetty melko pienenä. Maassa on kuitenkin väestöä, jolla on yhteyksiä muissa maissa toimiviin terroristeihin, Pertti Salminen sanoi.

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?