Konsertti: Jaakko Ryhänen ja Timo Riihonen esiintyvät perjantai-iltana Kangasalan kirkossa

Kaksi bassosukupolvea yhdistää ääntensä voiman

1990-luvulla tulivat kuuluisiksi ”Kolmen basson konsertit” joita Jaakko Ryhänen piti yhdessä Matti Salmisen ja Johann Tillin

Jaakko Ryhänen on Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä bassoja.

Jaakko Ryhänen on Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä bassoja.

kanssa.

Tänä keväänä Ryhänen ja nuori oopperalaulaja Timo Riihonen sekä Marko Hilpo heidän pianistinaan toteuttavat Kahden basson kirkkokonserttikiertueen, joka suuntautuu kahdeksalle paikkakunnalle. Kangasala on niistä järjestyksessä kuudes.

Bassot laulavat yksin tai duettona klassisia suomalaisia kappaleita, muun muassa Merikantoa ja Kuulaa sekä oopperamaailman tunnetuimpia bassoaarioita.

Oopperalegenda Jaakko Ryhäsen ja parhaillaan näyttävää kansainvälistä uraa luovan Timo Riihosen konsertti Kaksi bassoa – sukupolvet kohtaavat pidetään Kangasalan kirkossa perjantaina 6. toukokuuta kello 19. Konsertti kestää noin 75 minuuttia ilman väliaikaa.

 

Kokemus ja nuoruus kohtaavat

Timo Riihonen tekee parhaillaan vakuuttavaa kansainvälistä uraa.

Timo Riihonen tekee parhaillaan vakuuttavaa kansainvälistä uraa.

Ryhäsen ja Riihosen yhteistyö alkoi kesällä 2014 Ryhäsen pitämältä laulajien mestarikurssilta. Sitä ennen he olivat jo laulaneet yhdessä Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2012 Mozartin Taikahuilussa. Timo Riihonen käy aika ajoin huoltamassa ääntään Ryhäsen luona ja hakemassa vanhemman kollegan ja pedagogin näkemystä uusien bassoroolien haltuunottoon.

Jaakko Ryhänen on yksi Suomen merkittävimmistä oopperalaulajista. Hänet kiinnitettiin vuonna 1975 Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan.  Hän on esiintynyt konsertti- ja oratoriosolistina, laulanut useita merkittäviä bassorooleja ja vieraillut kaikissa maailman johtavissa oopperataloissa, kuten Wienin valtionoopperassa ja Bayreuthin Richard Wagner -musiikkijuhlilla.

Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1989.

Timo Riihonen on ollut kiinnitettynä Kielin oopperan solistikuntaan vuodesta 2013 lähtien. Hän on valmistunut musiikkitieteiden maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Vuosina 2008–2009 hän opiskeli ja lauloi Zürihin oopperan kansainvälisessä oopperastudiossa ja oli vuosina 2009–2013 kiinnitettynä Deutsche Oper am Rheinin solistikuntaan Düsseldorfissa.

Nuori oopperalaulaja on vieraillut muun muassa Milanon Teatro alla Scala -oopperatalossa Reininkullan Fafnerin osassa. Saman roolin hän lauloi vuonna 2010 Berliinin valtionoopperassa.

 

 

Mestarin instrumentti kumisee uudistetuin voimin

Suomalainen oopperalegenda Jaakko Ryhänen täyttää joulukuussa 70 vuotta. Hän jäi täysin palvelleena eläkkeelle

Jaakko Ryhänen palasi sydänleikkauksen jälkeen konserttilavoille, mutta jätti oopperan - melkein kokonaan.

Jaakko Ryhänen palasi sydänleikkauksen jälkeen konserttilavoille, mutta jätti oopperan – melkein kokonaan.

Kansallisoopperasta vuonna 2000, mutta jatkoi työtään sekä taiteilijana että opettajana.

Oopperassa esiintymiset päättyivät vuonna 2012 suureen sydänleikkaukseen, jonka monet kuvittelivat päättävän Ryhäsen uran kokonaan. Hän oli itsekin leikkaukseen mennessään epävarma siitä, esiintyisikö enää milloinkaan. Mutta toipuminen sujui hyvin ja yleisö kaipasi suuren mestarin ääntä ja sympaattista olemusta takaisin estradeille.

– Koulutettu ääni riittää hyvinkin pitkään, jos sitä käyttää oikein. Ei saa ryöstöviljellä eikä kuluttaa pääomaa, ainoastaan korkoja, Ryhänen myhäilee.

Hän huomauttaa, että luonto armahtaa matalia miesääniä:

– Basso kestää vanhempaan ikään kuin tenori, ja jos bassoääni jossain kohdassa huojuu hiukan, ei se haittaa samalla tavoin kuin korkeammilla äänialoilla.

Ryhänen alkoi harjoittaa ääntään heti leikkauksen jälkeen ja jatkoi konserttiuraansa loppuvuodesta 2013 lähtien.

– Oopperaan en enää halaja, se on liian raskasta. Nykyään laulan voimieni mukaan ja siirrän opetustyössä kokemustani nuoremmalle sukupolvelle, hän kertoo.

 

Pikku Caruso matki mestareita

Ooppera kiehtoi pientä Jaakko Ryhästä siinä määrin, että kun hän kuusivuotiaana näki Mario Lancan elokuvan Kuolematon Caruso, hän halusi katsoa sen saman tien kolmeen kertaan.

– Sen filmin vaikutus pikkupoikaan oli valtava, kuvittelin olevani Caruso ja matkin huipputenorin laulua minkä jaksoin, Ryhänen naureskelee.

Ooppera kiehtoi häntä alle kouluikäisenä ja läpi koko nuoruusiän enemmän kuin viihdemusiikki.

– Kuuntelin minä kevyttäkin musiikkia, Tapio Rautavaaraa ja muita sen ajan hittejä. Mutta klassinen ohitti ne aina, hän muistelee.

Ryhänen opiskeli laulua Päijät-Hämeen konservatoriossa mutta kouluttautui kansakoulunopettajaksi. Vuonna 1973 hän sai ensimmäisen kiinnityksen Kansallisoopperaan, Wagnerin Reininkulta-oopperaan Fafner-jättiläisen rooliin.

– Bassoja oli silloin joutunut jäämään pois produktiosta, ja korvaajia oli vaikea löytää. Oopperan johtaja Jussi Jalas kuuli konservatorion rehtorilta, että tällainen nuori opettaja kuin Jaakko Ryhänen on opiskellut laulua, ehkä sitä voisi kokeilla. Koelaulun kautta pääsin mukaan, ja sitä tietä olen edennyt. Minulla ei ole peruskoulutusta oopperalaulajaksi, olen opetellut kantapään kautta esiintymään. Siitä että olen oppinut, kiitän hyviä laulunopettajia, ohjaajia ja kapellimestareita, joiden kanssa olen saanut työskennellä, Ryhänen kertoo.

Koulutusta tai ei, vuonna 1975 hänet kiinnitettiin pysyvästi Kansallisoopperaan, ja kaksi vuotta myöhemmin hän teki ensimmäisen läpimurtoroolinsa Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten Paavo Ruotsalaisena. Rooli oli varattu sen ajan suomalaiselle huippubassolle Martti Talvelalle, mutta tämän sairastuttua Ryhänen sai astua ihailemansa oppi-isän saappaisiin.

Ryhänen aloitti myös kansainvälisen uransa Paavo Ruotsalaisen roolissa, vuonna 1983 Kansallisoopperan vierailuesityksessä Metropolitanissa.

 

Vanha diesel kestää huoltamalla

Kysyttäessä minkä roolin Ryhänen tekisi, jos kaikesta huolimatta voisi vielä valita yhden, hän miettii hetken vastaustaan.

– Joitakin sellaisia rooleja on, jotka ovat jääneet tekemättä. Yksi voisi olla Wagnerin Tristan ja Isolde -oopperan kuningas Marke, hän sanoo.

Vaikka mestari on ilmoittanut, että hänen oopperauransa on päättynyt, hän ei ole malttanut lopettaa aivan kokonaan.

– Sen verran annoin pahalle pikkusormea, että suostuin mukaan ensi kesänä Savonlinnassa esitettävään Don Giovanniin. Minulla on pieni rooli, jossa ei tarvitse viipyä pitkiä aikoja lavalla, hän kertoo.

Ryhänen esittää Don Giovannissa komtuurin patsasta, joka lopussa herää henkiin ja lähettää Don Giovannin helvettiin. Komtuuri on eräänlainen hengellisten ritarikuntien alipäällikkö.

– Tämmöinen vanha diiseli lähtee käyntiin vähän hitaasti, mutta toimii kyllä, kun sitä huoltaa. Laulajan täytyy pitää huolta fyysisestä kunnostaan, sillä kun laulaa, koko kehon täytyy soida – se on laulajan instrumentti, eivät pelkät äänielimet. Klassisessa laulussa ei koskaan käytetä mikrofonia, joten ääniaaltojen on kannettava salin joka kolkkaan, Ryhänen selittää.

 

Kangasala on läheinen

Tampereella syntyneellä Jaakko Ryhäsellä on ollut lapsesta asti vahvat siteet Kangasalan seutuun.  Hän vietti jo viisikymmenluvulla kesiä Vehoniemen kylässä Roineen rannalla, ja myöhemmin hänen omalla perheellään oli 45 vuoden ajan kesäkoti vuotta Sahalahden Pelisalmessa.

– Lisäksi hyvä ystäväni ja koulutoverini Heikki Nurmiranta oli pitkään kirkkoherrana Kangasalla, ja pidimme yhteyttä hänen kuolemaansa asti. Kangasalan kirkossa olen esiintynyt paljon ja tunnen sen superhyvän akustiikan. Se on erinomainen paikka laulaa, Jaakko Ryhänen kertoo.

Jäätyään vuonna 2000 eläkkeelle Kansallisoopperasta Jaakko Ryhänen halusi palata takaisin synnyinkaupunkiinsa.

– Myös vaimoni on kotoisin Tampereelta, joten sinne muuttaminen oli meille luonteva valinta. Tarvitsen tosin edelleen osaksi viikkoa asunnon myös Helsingissä, koska olen tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa, ja hoidan opetuksen mieluummin sieltä käsin kuin kulkemalla pitkää matkaa edestakaisin, hän toteaa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?