Näyttely: Hanna Oinosen The Garden of Oblivion esillä Kangasalla

Mustat perhoset lensivät galleriaan

Työ on prosessi. – Teos ei yleensä välähdä silmien verkkokalvoille kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kyllä valmis teos ennemminkin on ensimmäisen idean ja sitä seuraavan jatkokehittelyn lopputulos, Hanna Oinonen pohtii Kangasala-talon Galleriassa.

Työ on prosessi. – Teos ei yleensä välähdä silmien verkkokalvoille kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kyllä valmis teos ennemminkin on ensimmäisen idean ja sitä seuraavan jatkokehittelyn lopputulos, Hanna Oinonen pohtii Kangasala-talon Galleriassa.

Kesän ensimmäinen perhosparvi on nähty Kangasalla, sillä Kangasala-talon Galleria on muuttunut mustien perhosten puutarhaksi: Tilaan on levittäytynyt kuvataiteilija Hanna Oinosen tilataideteos, joka koostuu 27 perhosesta.

Perhosten siipien kuviot on vedostettu silkkiviskoosisametille polttopainotekniikalla. Kuviot on lainattu olemassa olevilta perhosilta, mutta pelkästään esteettisin perustein ja vapauksia ottaen, esimerkiksi sekoittaen kuvioita siipien alapinnalta ja yläpinnalta.

– Polttopainotekniikkaa käytin perhosten tekemisessä siten, että ”poltin” viskoosinukan eli syövytin sen kuumentamalla pois vedostetuilta alueilta. Kuviot siis vedostetaan tietyllä aineella, joka kuumennettaessa syövyttää nukan pois, Oinonen selventää.

Vuosina 2011–2012 valmistuneen tilataideteoksen syntytarina ei ole se tavanomaisin. Taiteilija oli jo pidempään pyöritellyt ajatusta teoksesta, jossa jokin musta – materiaali tai asia – leviäisi jollakin tavalla tilaan. Oinonen oli tehnyt kokeiluja, testannut ja hylännyt jo lukuisia ajatuksia. Sitten eräänä päivänä hän askarteli yhdessä tuolloin 3-vuotiaan tyttärensä kanssa. Äiti leikkeli tyttärelleen paperista perhosia, jotka tyttö maalasi vesiväreillä kirjaviksi. Sitten täysin yllättäen tyttö maalasikin yhden pienen perhosen pikimustaksi.

– Siinä samassa tiesin, minkälaisen tilateoksen tekisin. Tekniikka ja kaikki muut vaadittavat asiat olivat valmiina päässäni – näin jo silmissäni valmiin teoksen, Tampereella perheineen asuva Oinonen muistelee.

Mustat perhoset on tehty silkkiviskoosisametille polttopainotekniikalla. Perhosia lentelee Kangasala-talon galleriassa yhteensä 27.

Mustat perhoset on tehty silkkiviskoosisametille polttopainotekniikalla. Perhosia lentelee Kangasala-talon galleriassa yhteensä 27.

Teemoina muistaminen ja ajankulku

Oinonen käsittelee teoksessaan ”The Garden of Oblivion”-unohduksen puutarha hänelle tuttuja teemoja, muistamista ja ajankulkua. Usein Oinosen teoksissa on vahva dokumenttipohja.

– Teokseni syntyvät usein minulle tärkeistä paikoista esimerkiksi valokuvien avulla. Joskus teos voi syntyä eri tavoin niiden asioiden pohjalta, jotka vaikkapa jostakin syystä painavat minua, Oinonen avaa.

Katsojasta riippuen perhoset on usein nähty repaleisina muistoina tai sielunkantajina. Joissakin mytologioissa niiden ajatellaan kantavan kuolleiden sieluja.

– Perhonen on yleinen symboli, joka voi kuitenkin herättää useita mielleyhtymiä. Musta väri puolestaan saattaa ohjata katsojan ajattelemaan monenlaisia tulkintoja. Työprosessin aikana kuulin eräästä perhoslajista, joka on muuttunut saasteiden vaikutuksesta mustaksi. Saasteet ovat värjänneet koivujen rungot tummiksi, ja niillä lepäävät perhoset ovat kehittäneet itselleen vastaavan suojavärin, Oinonen mainitsee.

 

 

Hanna Oinonen.

Hanna Oinonen.

Uran mittainen harharetki

Hanna Oinonen (syntynyt vuonna 1971) on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija ja taidegraafikko, jonka teokset eivät ole perinteistä sarjallista grafiikkaa.

– Olen valmistunut taidegraafikoksi, mutta en tee varsinaista taidegrafiikkaa. Olen lipsunut esimerkiksi tekstiilin puolelle. Käytän työskentelyssäni esimerkiksi jacquard-kudontaa sekä yhdistän serigrafiaa tekstiiliin ja ompeluun.

Oinonen on valmistunut kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2000. Hän on opiskellut myös Lahden taideinstituutissa, Varsovan kuvataideakatemiassa sekä Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa.

– Menin alun perin taidekouluun saadakseni paremmat lähtökohdat graafisen suunnittelun opintoihin. Jotenkin sitten jäin tälle harharetkelle, ja muutaman vuoden kuluttua huomasin työskenteleväni taiteilijana, Oinonen miettii.

Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Oinonen piti Georgian pääkaupungissa Tbilisissä vuonna 2002. Taiteilija on osallistunut niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 2000. Töitä on ollut esillä Venäjällä, Saksassa, Eestissä, Puolassa ja Espanjassa. Kahden viime vuoden aikana hänen teoksiaan on ollut esillä useissa näyttelyissä Oulussa, Tampereella, Mäntässä, Helsingissä, Berliinissä ja Torniossa.

– Syksyllä töitäni tulee esille Galleria Rajatilaan Tampereelle, Oinonen kertoo.

Hänen teoksiaan on muun muassa Suomen valtion, Hämeenlinnan taidemuseon, Aineen taidemuseon ja Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmissa. Oinonen on Suomen taidegraafikoiden, Tampereen taiteilijaseuran ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen.

Hanna Oinosen näyttely ”The Garden of Oblivion” -unohduksen puutarha on esillä Kangasala-talon Galleriassa 27.4.–22.5. Galleria on avoinna ti–ke 11-17, to 11-19, pe–su 11-19.  

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?