Perinnöstä luopuminen

Lukija kertoo, että hän on saamassa perintöä. Hän ei haluaisi ottaa sitä vastaan, jolloin perintö saisi mennä hänen lapsilleen. Lukija tiedustelee, miten perinnöstä luopuminen tapahtuu.

 

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Säännökset perinnöstä luopumiseen löytyvät perintökaaresta. Lain mukaan perinnöstä voidaan luopua joko perittävän eläessä tai perittävän kuoltua.

Perittävän eläessä tapahtuva luopuminen tehdään kirjallisesti esimerkiksi hyväksymällä etukäteen perittävän tekemä testamentti. Perittävän eläessä tehty luopuminen tulee aina tehdä kirjallisesti ja se täytyy osoittaa perittävälle.

Luopuminen on yksipuoleinen oikeustoimi. Luopuminen tapahtuu luopujan tahdonilmauksella. Perittävän ei tarvitse hyväksyä luopumista. Hänen on kuitenkin oltava tietoinen luopumisilmauksesta.

Vaikka perillinen olisi luopunut perinnöstä perittävän eläessä, hänellä on kuitenkin oikeus lakiosaansa, jos hän on lakiosaperillisen asemassa.

 

Huomattavasti yleisempää on, että perinnöstä luovutaan perittävän kuoleman jälkeen. Perinnöstä luopumisen syynä on usein vanhemman tahto ohjata esimerkiksi isovanhemmilta tuleva perintö lapsilleen. Tämä onkin hyvä tapa siirtää omaisuutta yhden sukupolven yli ilman, että luopuja itse joutuu suorittamaan perintöveroa.

Mikäli luopumisen jälkeen perinnönsaajia on useampi, myös veron määrä pienenee, koska perintövero on asteittain nouseva vero.

Perittävän kuoleman jälkeinen luopuminen on myös tehtävä kirjallisesti. Laissa ei ole säädöksiä siitä, kenelle luopumisilmoitus osoitetaan. Käytännössä luopumisilmoitus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä ja kirjataan perunkirjaan.

 

Perinnöstä luopuminen tulee tehdä tehokkaasti eli ryhtymättä pesään. Tällä tarkoitetaan sitä, että luopuja ei saa olla ryhtynyt käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia saamaansa perintöosuuteen.

Kuolinpesän yhteishallintoon ryhtyminen eli esimerkiksi kuolinpesään kuuluvien velvoitteiden hoitaminen tai kiinteistön myyntiin laittaminen osoittaa pesään ryhtymistä. Tällaisten määräämistoimien jälkeen ei voida enää luopua tehokkaasti perintöosuudesta.

 

Hautajaisista tai perunkirjoituksesta huolehtimisen ei ole katsottu olevan pesään ryhtymistä, jos luopuja ei ole taloudellisesti hyötynyt tehtävien hoitamisesta.

Korkein oikeus katsoi vuonna 2003 ratkaisussaan, että perillinen pystyi luopumaan tehokkaasti perinnöstä sen jälkeen, kun oli huolehtinut perittävän hautajaisista, perunkirjoituksesta, hoitanut välttämättömät pankkiasiat. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan kyse oli ollut tavanomaisista ja vainajan asioiden hoitamiseksi välttämättömistä toimista, jotka eivät olleet osoittaneet pesään ryhtymistä. Luopuja ei ollut saanut myöskään mitään taloudellista etuutta pesästä.

Jos perinnöstä on luovuttu tehokkaasti, luopujan asema kuolinpesässä lakkaa ja hänen sijaansa tulevat hänen sijaantuloperilliset.

Luopuja ei saa luopumisilmoituksessaan ohjata perintöä mitenkään. Luopuja ei saa määrätä perintöosuuksien jaosta tai tietyn perintöosuuden kohdentamisesta millään tavoin.

Tehokkaan luopumisen jälkeen perintö menee siten luopujan perillisille eli niille perillisille, joille omaisuus olisi mennyt siinä tapauksessa, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Tässä lukijan mainitsemassa tapauksessa perintö menee lapsille.

Luopujalle ei määrätä perintöveroa, kun perinnöstä luopuminen on tehty tehokkaasti: ryhtymättä pesään ja ehdoitta. Perintövero tulee sijaantuloperillisten eli luopumisen jälkeen tulevien perinnönsaajien maksettavaksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?