Taimikonhoito: Metsäkeskus opastaa yksityisiä metsänomistajia kustannustehokkaaseen toimintaan

Metsäkin tarvitsee hyvää varhaiskasvatusta

– Jos ette ehdi tehdä taimikonhoitotoimenpiteitä parhaana mahdollisena ajankohtana, tehkää ne mieluummin huonompana aikana kuin ei ollenkaan, neuvoi metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lassi Hakulinen pälkäneläisiä metsänomistajia Aapiskukossa järjestetyllä kurssilla viime viikolla.

– Jos ette ehdi tehdä taimikonhoitotoimenpiteitä parhaana mahdollisena ajankohtana, tehkää ne mieluummin huonompana aikana kuin ei ollenkaan, neuvoi metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lassi Hakulinen pälkäneläisiä metsänomistajia Aapiskukossa järjestetyllä kurssilla viime viikolla.

Jos istutat taimikon, käy katsomassa mitä sille kuuluu. Älä jätä kasvavaa metsää vuosiksi oman onnensa nojaan.

Asiantuntijan perusohje on selvä ja yksinkertainen, mutta sen noudattaminen tuottaa taimikon omistajalle työtä ja kuluja. Siitä huolimatta kannattaa toimia neuvon mukaan. Metsänhoidolla hoidetaan myös puusta aikanaan saatavaa tiliä, joka sekin voi kasvaa joko hyvin tai huonosti.

– Vesakoitunut metsä on huono metsä. Pieniä taimia voi kuolla, ellei varhaisperkausta tehdä. Puiden kasvu hidastuu ja puuaineksen laatu heikkenee, jos metsä kasvaa tiheässä vesakossa. Loppuvaiheessa puun korjaaminen on hankalaa, sanoo metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lassi Hakulinen Suomen metsäkeskuksen Toimintaa metsiin Pirkanmaalle -tiedonvälityshankkeesta.

Hän kävi viime viikolla neuvomassa pälkäneläisille metsänomistajille kustannustehokasta taimikonhoitoa oppien mukaan, jotka perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuottamaan tieteelliseen tutkimustietoon.

Luentotyyppisiä kursseja on järjestetty kevään aikana hankkeen puitteissa eri puolilla maakuntaa, ja lisäksi kesäkuussa pidetään joitakin raivaussahan käyttökursseja, joille metsänomistajat voivat tulla harjoittelemaan käytännön toimia.

– Pääkohderyhmänä ovat tavalliset metsänomistajat, vaikka kurssille voivat yhtä hyvin osallistua ammattilaisetkin, Lassi Hakulinen kertoo.

Metsäkeskus pyrkii vastaamaan hankkeellaan kentän tarpeeseen. Suomessa on paljon metsää ja metsänomistajia, mutta monilta puuttuu metsänhoidossa tarvittavaa käytännön tietoa. Kysymyksiä ja toiveita koulutuksista tulee jatkuvasti, eivätkä kaikki halukkaat tahdo mahtua mukaan.

 

Taimikossa on pitkä työsarka

Tamperelainen Helge Mäenpää tuli Pälkäneelle taimikonhoitokoulutukseen, koska molemmat Tampereella järjestetyt kurssit

Helge Mäenpään mielestä Metsäkeskuksen kurssi vastasi hyvin odotuksia. Oppi lisää varmuutta oman taimikon hoitamisessa.

Helge Mäenpään mielestä Metsäkeskuksen kurssi vastasi hyvin odotuksia. Oppi lisää varmuutta oman taimikon hoitamisessa.

täyttyivät melkein saman tien kuin ilmoittautuminen alkoi. Paikka on hänelle tuttua puolison kotiseutua.

– Istutin viime kesänä kahdeksan hehtaarin taimikon. Edellisenä talvena kaadettiin vanha puusto pois. Nyt olen hankkimassa lisävarmuutta, että osaan toimia oikein taimien kasvatuksessa, hän kertoi.

Mäenpään taimikossa on noin 1800 kuusentainta hehtaarilla, joten niiden kasvun seuraamisessa riittää tekemistä.

– Uskon kyllä selviäväni tarvittavista töistä. Metsäalalla on kosteampi ja kuivempi osa, ja kuiva aluehan vaatii vähemmän hoitoa, hän pohtii.

Helge Mäenpää haluaa noudattaa huolellisesti kurssilta saatuja ohjeita. Edessä on pitkä työsarka, kun uusi metsäsukupolvi on vasta aloittanut kasvunsa, mutta hän pyrkii tekemään kaiken alusta asti oikein.

Siten voi aikanaan tyytyväinen metsäänsä ja sen tuottoon.

– Käyn nyt kesällä katsomassa taimikkoa, ja syksyllä menen polkemaan heinää taimien ympäriltä, hän suunnitteli lähiaikojen toimenpiteitä.

 

Perusohjeita taimikonhoitajalle Lassi Hakulisen luennon mukaan

Eri metsätyypeissä varhaisperkausta suositellaan eri vaiheissa. MT-kasvupaikka eli mustikkattyyppi on tuoretta kangasmetsää, joka pitäisi perata noin 4 vuoden iässä.

Eri metsätyypeissä varhaisperkausta suositellaan eri vaiheissa. MT-kasvupaikka eli mustikkattyyppi on tuoretta kangasmetsää, joka pitäisi perata noin 4 vuoden iässä.

1 Vähennä taimikonhoidon tarvetta ennakoivasti. Poista lehtipuita mielellään jo viimeisessä harvennuksessa ennen päätehakkuuta ja raivaa lehtipuuvesakko pois, ennen kuin päätehakkuu tehdään. Säilytä havupuusto riittävän tiheänä, jotta aukkoihin ei pääse kasvamaan nopeakasvuista ja runsaasti vesovaa lehtipuuta. Sijoita säästö- ja maisemapuut pienialaisiksi ryhmiksi uudistusalan reunaan, jotta koko ala ei vesakoidu niiden vaikutuksesta. Suunnittele, mitä puulajia istutat, ja käytätkö taimia vai siemenkylvöä. Rehevään maahan ei kannata kylvää havupuiden siemeniä lainkaan.

Vinkki: Jos juurikääpä eli kansanomaisesti maannousemasieni on kiusannut vanhaa kuusikkoa, se iskee todennäköisesti uuteenkin. Sen poistamiseksi on yksi varma keino: kasvata alalla yksi koivusukupolvi.

2 Uudista viivyttelemättä. Istuta uudet taimet mielellään seuraavana kesänä hakkuun jälkeen. Pintakasvillisuus kilpailee istutustaimien kanssa ravinteista, vedestä ja tilasta, joten mitä nopeammin taimet saa kasvamaan, sitä paremmin ne pärjäävät kisassa. Älä riko maanpintaa tarpeettomasti, sillä mitä möyhitympi maa on, sitä suotuisammat olot siinä on siemensyntyisille lehtipuille. Harkitse, kannattaako esimerkiksi kannot poistattaa. Pyri istuttamaan mättäälle mieluummin kuin laikkuun, sillä mättäälle istutetut taimet ovat kilpailukykyisempiä.

3 Muista vesakonraivaus. Raivaa lehtipuuvesat pois ajoissa ja tarkkaile niitä silloin, kun puissa on lehdet, koska peittävyyden todellinen tilanne näkyy silloin. Vesomista ei voi lopettaa kokonaan, mutta sitä voi hidastaa perkaamalla usein ja riittävän ajoissa, kun poistettavat vesat ovat vielä pieniä, 1 – 3 senttimetrin paksuisia. Rehevät metsätyypit kaipaavat enemmän hoitoa kuin kuivat, joten tunnista oman taimikkosi tarpeet. Selvitä, onko tarpeen tai mahdollista käyttää kemiallista tai biologista vesakontorjuntaa tai konekitkentää, ja punnitse niiden hyödyt ja haitat.

4 Huolehdi varhaisperkauksesta, jotta taimien alkukehitys on nopeaa. Vesakontorjunnan lisäksi alkuvaiheessa tärkeää on heiniminen eli heinän polkeminen pienten taimien ympäriltä. Tee se mieluiten loka- marraskuussa tai varhain keväällä, jolloin heinä on kulottuneen ruskeaa ja taimet on helppo erottaa sen seasta. Heinän poistaminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi vadelman.

5 Myöhemmässä kasvatusvaiheessa huolehdi, että puiden kasvutiheys pysyy oikeana. Suomen metsäkeskuksesta on saatavissa puulajien ja taimikon iän mukaiset suositukset parhaasta kasvatuspuiden määrästä hehtaarilla.

6 Kiinnitä huomiota taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin. Huolellinen varhaishoito ja säännöllinen jatkohoito tuottavat kuluja, mutta niihin sijoitettu raha palaa omistajalle hyvän lopputuloksen kautta. Opettele kustannustehokas taimikonhoitoketju ja noudata sitä. Taimikon varhaishoitoon sekä nuoren metsän hoitoon voi hakea Metsäkeskuksesta yksityisille metsänomistajille tarkoitettua Kemera-tukea eli kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvaa valtion tukea. Tuen saajan on täytettävä rahoitusehdot ja sitouduttava niiden mukaiseen metsänkasvatusohjelmaan. Tukea on jaossa rajallinen määrä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?