Evakkomorsian: Kirstin ja Reinon kirjeenvaihto jalostui kuoronäytelmäksi

Sota-ajan rakkaustarina Suomesta

Kirstin ja Reinon häitä tanssittiin Kauhavalla vuonna 1947. Kirsti asuu nykyään Lempäälässä. Reino kuoli vuonna 2002.

Kirstin ja Reinon häitä tanssittiin Kauhavalla vuonna 1947. Kirsti asuu nykyään Lempäälässä. Reino kuoli vuonna 2002.

Hiitola Laatokan rannalla vuonna 1943. Jatkosodan aikana tanssit ovat kiellettyjä, mutta karjalaisnuoriso tanssii silti. Eräässä Hiitolan peräkylässä pidetään yhtenä iltana nurkkatanssit – ihan varovasti vain ja tietysti kynttilänvalossa. Paikalle on saapunut poikia asemalta, millä lie päässeet näin pitkälle korpeen – junalla varmaankin. Poikien joukossa tansseihin on tullut myös Reino Lankinen, 18. Reino tanssittaa illan aikana kahdesti 15-vuotiasta Kirsti Kähköstä. Nuoret tanssivat ujosti, ei siinä nimiäkään tohdi kysellä.

– Sota-aika oli nuoren ihmisen silmin jännittävää ja mielenkiintoistakin. Hiitolan läpi kulki sotilaita ja tarvikkeita jatkuvasti rintamalle. Meillä kotonakin suomalaissotilaat usein istuivat ja juttelivat, mukavia ihmisiä, nyt 89-vuotias Kirsti muistelee.

Pian tanssien jälkeen Reino kutsutaan sotaväkeen. Naapurinpojalta hän ehtii kuitenkin kysyä Kirstin nimeä ja osoitetta. Ensimmäinen kirje löytyykin pian Kirstin perheen postilaatikosta. Yllättynyt Kirsti vastaa kirjeeseen – tästä alkaa tiivis kirjeenvaihto. Kirjeet alkavat teitittelymuotoisina, mutta viidennessä kirjeessä on tehty jo sinunkaupat.

Alokas Lankisen tie vie Äänislinnaan, Kirsti puolestaan opiskelee Käkisalmella. Nuoret pohtivat kirjeissään sotaa, rakkautta ja ennen kaikkea omaa, hieman epävarmaa tulevaisuuttaan.

Sotapojan lomat ovat harvassa. Kirsti lähtee evakkomatkalle vuonna 1944, kun käsky tulee. Härkävaunuissa kohti Länsi-Suomea ja Teuvaa matkustavat myös hänen kaksi sisarustaan sekä Kirstin äiti ja mummo. Reino jatkaa sotaväkeä Suomenlahden rannikolla ja on rintamalla kevääseen 1945 saakka.

Näytelmä perustuu Kirstin ja Reinon sodanaikaiseen kirjeenvaihtoon.

Näytelmä perustuu Kirstin ja Reinon sodanaikaiseen kirjeenvaihtoon.

Tytär itki vuolaasti luettuaan kirjeet

Sodan jälkeen Kirsti ja Reino eivät juuri pääse tapaamaan toisiaan. Reino saa töitä Lappeenrannasta ja Kirsti käy emäntäkoulua Kauhajoella. Kirjeenvaihto ei kuitenkaan katkea. Pula-aikana kirjoitetuissa kirjeissä nuoret pohtivat paljon tavaroita tai pikemminkin niiden puutetta.

Jossain vaiheessa päätetään yhteisestä tulevaisuudesta, ja pariskunnan häitä tanssitaan Kauhavalla vuonna 1947. Reino ja Kirsti muuttavat Lappeenrantaan, ja siellä perheeseen syntyy kolme lasta.

Reinon ja Kirstin kirjeenvaihto on pohjana helsinkiläisen Karelia-kuoron kuoronäytelmälle Evakkomorsian, joka saa ensi-iltansa Kangasala-talossa tulevana lauantaina. Yksi kuoron jäsenistä, Raija Hynynen, on Kirstin ja Reinon esikoinen. Raija muistelee ääni vieläkin väristen hetkeä, jolloin luki vanhempiensa kirjeet ensi kertaa.

– Itkin sen jälkeen monta päivää. Kirjeet ovat kauniita ja opin vanhemmistani ja heidän nuoruudestaan aivan uusia asioita. Viattomista kirjeistä piirtyy tarina, joka on varmasti samankaltainen kuin monen muunkin sodan aikana varttuneen, Hynynen miettii.

Karelia-kuoron Evakkomorsian nähdään Kangasalla lauantaina.

Karelia-kuoron Evakkomorsian nähdään Kangasalla lauantaina.

Näytelmä sisältää sota-ajan lauluja ja karjalaislauluja, joita on mukana kaikkiaan kolmisenkymmentä. Kangasala-talossa kuullaan muun muassa tutut Karjalan kunnailla, Äänisen aallot, Kulkurin valssi ja Kun ilta ehtii.

Noin 300 kirjettä edelleen tallessa

Kirstin ja Reinon noin 300 kirjettä on edelleen hyvässä tallessa samassa laatikossa, jossa niitä on säilytetty vuodesta ja muutosta toiseen.

– Joistakin lyijykynämerkinnöistä on jo vähän vaikea saada selvää, ja paperikin alkaa olla vähän kellastunutta. Siksi ehdotinkin jokunen vuosi sitten vävylleni Asko Hynyselle, että kirjoittaisi kirjeistä kirjan digitaaliseen muotoon. Vävy innostuikin oitis asiasta, Kirsti kertoo.

Kirstin roolissa näytelmässä nähdään vantaalainen Vilma Tuominiemi, Reinon roolissa puolestaan Helsingissä asuva Luka Salonen.

Kirstin roolissa näytelmässä nähdään vantaalainen Vilma Tuominiemi, Reinon roolissa puolestaan Helsingissä asuva Luka Salonen.

Lopulta kirjeistä jalostui myös näytelmä, jonka käsikirjoituksen kirjoittamiseen osallistuivat Raija ja Asko Hynysen lisäksi Karelia-kuoron johtaja Arto Joutsimäki ja hänen vaimonsa Marjatta Joutsimäki. Ohjaukseen saatiin apua näyttelijä Ria Katajalta ja tanssija-koreografi Panu Varstalalta.

Arto Joutsimäki on mielissään siitä, että pääsee tekemään monia eri taidemuotoja yhdistävän näytelmän. Kirstin ja Reinon tarinaa kuljetetaan musiikin, tanssin, vanhojen valokuvien ja videoiden välityksellä. Esityksessä on Karelia-kuoron lisäksi mukana laulajia myös näkövammaisten Kontrapunkti-kuorosta, jota Joutsimäki niin ikään johtaa.

– Evakkomorsiamen tekeminen on ollut melko työläs mutta todella mielenkiintoinen projekti. Kangasalan ensi-illan jälkeen meillä on esitykset vielä Seinäjoella ja Helsingissä. Kangasalla lavalla on yhteensä noin 45 laulajaa ja pieni viihdeorkesteri, Joutsimäki kertoo.

Evakkomorsian Kangasala-salissa la 28.5. klo 18. Ennen esitystä klo 16.30 Kangasala-salissa järjestetään keskustelutilaisuus ”Näin syntyi Evakkomorsian”, jossa Heikki Mäenpää haastattelee kuoronjohtaja Arto Joutsimäkeä ja tarinan päähenkilön esikuvaa Kirstiä sekä muita tuotantoryhmän jäseniä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>