Reilu viisi kuutiota talven yli seissyttä miesten pissaa ja ohrapelto kohtasivat Vehoniemessä Sipilän maatilalla maanantaina. Tapaaminen oli ilmeisen odotettu; tiedotusvälineitä oli paikalla saman verran kuin kohtaamisen vaatimaa työväkeä ja jopa Tampereen ammattikorkeakoulun kokenut Eeva-Liisa Viskari myönsi aamulla jännittävänsä päivän kulkua. Jännityksen Viskarille nosti pintaan hänen toimimisensa projektipäällikkönä Biourea-hankkeessa – juuri sen tiimoilta Kangasalla päästiin ensi kertaa Suomessa testaamaan laajamittaista virtsan käyttöä ohrapellon lannoituksessa.
Lainsäädäntö ei ole katsonut typpipitoisuuksistaan kehutun virtsan lannoitekäyttöä suopeasti Suomessa, ja Biourea-hankkeella halutaan kartoittaa, mitä käytännön ongelmia ja huolenaiheita – sekä toisaalta mahdollisuuksia – virtsan lannoitekäyttöön pelloilla liittyy. Aihetta on tutkijoiden kammioissa selvitelty paljon, mutta suuren luokan peltokokeet ovat vielä jääneet tekemättä.
Sipilän tila valikoitui mukaan Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeeseen, kun Kari Sipilä oli lukenut suunnitteilla olevasta tutkimuksesta sanomalehdestä. Hänen ja veljensä Juhan kiinnostus uusiin menetelmiin maataloudessa oli ratkaisevassa roolissa.
Siellä lorisee. Virtsakuutiollisen lataaminen lietekärryyn kesti huomattavasti pidempään kuin koko kärryn tyhjentäminen peltoon.
– Olemme saaneet tähän mukaan aivan loistavat tilalliset, kiittelee Käymäläseuran Karoliina Tuukkanen paitsi Sipilöitä myös Iittalassa tehtävän vastaavan lannoitusprojektin tilan isäntäväkeä.
Tuloksia seurataan
Kesän aikana hankeväki käy pellolla joka toinen viikko hakemassa sääaseman suoltaman datan ja tarkastamassa kasvun asteen. Juuri ennen sadonkorjuuta kerätään talteen tarkasti syynättävä koeruutujen anti. Niistä tutkitaan esimerkiksi korren pituudet, jyvien määrät ja keskipituudet sekä valkuaisainepitoisuudet.
Vertailutulosten saamiseksi pelto on jaettu kolmeen eri lohkoon. Yksi lannoitetaan virtsalla ja toinen tilan käyttämällä lannoitteella; kolmas jätetään kokonaan lannoittamatta.
– Toisin kuin pitkään vaikuttavat lannoiterakeet tämä aine on heti hyödyntämiskelpoista ja ajankohta osuu nyt hyvään kasvuvaiheeseen, Viskari tuumaa.
Hänen toiveissaan olisi tutkia myös viljelytulosten ja maaperän lääkeainepitoisuuksia, mutta niiden tutkiminen on vielä osin epävarmaa projektin kalleuden vuoksi. Lääkeainejäämiin kiinnitettiin huomiota jo urealle tehdyissä talven ajan tarkastusmittauksissa, eikä Tuukkanenkaan epäröi puhua yleisestä ilmiöstä.
– Nythän lääkejäämät kulkeutuvat jätevesien mukana vesistöihin, kun meillä on toistaiseksi riittänyt vettä eikä asiaa ehkä siksi ole vielä nähty suurena ongelmana.
Häntä kuitenkin huolettaa nykyisen jätevesiviemäriverkoston suureksi käynyt korjausvelka ja siihen liittyvä jäteveden vuotohävikki. Ratkaisuvaihtoehtona hän näkee luonnollisesti alati kehittyvän kuivakäymälän.
Virtsa painettiin suoraan maaperään, mikä vähensi hajuhaittoja ja toisaalta edesauttoi typen imeytymistä.
Nopea helpotus pitkän pidätyksen jälkeen
Weekend-musiikkitapahtumasta viime kesänä kerättyä virtsaa pidäteltiin säiliöissä pellon laidalla lakisääteiset puoli vuotta, jonka aikana nesteen pH-arvo nousi bakteereille epämiellyttävän korkeaksi. Pitkän odottelun jälkeen aineen peltoon laitto oli yhden aamupäivän urakka. Varsinainen levitys kesti vain muutaman minuutin, mutta valmistelut – lähinnä levityssäiliön täyttö – veivät aikaa pari tuntia. Karoliina Tuukkasen mukaan juuri säiliön täyttämisen kaltaiset käytännön asiat olivat niitä yksityiskohtia, joita hankkeessa on haluttu tutkia.
– Keräyksen, kuljetuksen, säilytyksen ja levityksen teknisten toteutuksen lisäksi tietenkin se, mitä näin kasvaa. Nyt prosessista saadaan kokonaisvaltainen ymmärrys, käytäntöön vieminen tuo aina uusia näkökulmia, hän summaa.
Hanke päättyy vuoden lopussa. Siihen mennessä on määrä valmistua myös kattavan loppuraportin.
– Toivottavasti pääsemme tekemään sen jälkeen tutkimusta myös pidemmällä aikavälillä, Tuukkanen sanoo.
Loppuraportti käännettäneen kokonaan tai osittain englanniksi ulkomailta tulleen kiinnostuksen vuoksi. Kiinnostusta on löytynyt myös kotimaan rajojen sisäpuolelta; hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö.
Kari Sipilä ja Eeva-Liisa Viskari ovat mukana testaamassa, onko virtsan hyödyntäminen peltojen lannoituksessa tulevaisuutta.
Viimeisimmät kommentit