Kaavoitusprojekti: Kolmas kerta toden sanoo vai ei kahta kertaa ilman kolmatta?

Kuhmalahden rantakaava herää henkiin

Kuhmalahden rantaosayleiskaavan laatiminen lähtee kolmannen kerran liikkeelle. Kaavan laatiminen on askeltanut toukokuun lopulta alkaen samaa tahtia yhdessä Ulla Moilasen kanssa Kuhmalahden rantamaisemissa.  Moilanen on Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi, joka vielä muutaman viikon ajan tekee alueella arkeologista inventointia kaavatyön pohjaksi.

– Etsin jälkiä kivikauden ihmisistä, hän selventää.

Heti ensimmäisenä päivänä kohdalle osunut vanha tervahauta Puntarin lähellä ei löytynyt sattumalta; apuna ovat olleet muun muassa Maanmittauslaitoksen tekemien laserkeilausmittausten tulokset.

– Niistä näkee esimerkiksi maastossa olevia kuoppia, ja tervahaudat näkyvät karttapohjalla usein donitsimaisina rinkuloina, Moilanen kertoo.

Tämän päivän saldokaan – työkaluiksi muokkaamisen yhteydessä ylijääneet kvartsin palaset – ei löytynyt Kuhmajärven rantamilta sattumalta. Moilasen mukaan kivikautisia asuinpaikkoja osataan etsiä pääsääntöisesti järvien rannoilta, koska kalastuksen, vesillä liikkumisen ja pehmeän maaperän vuoksi rantojen tiedetään olleen kivikaudellakin asuinpaikkana ihmisten mieleen.

– Kaikki löydöt merkitään kartalle, mutta esimerkiksi ihmisten itse löytämiä kiviesineitä en vie pois vaan ainoastaan kirjaan tiedot ylös. Muutenkin muinaisjäännösten löytyminen merkitsee harvemmin rakentamisen estymistä, vaikka muinaismuistolaki aika tiukasti niitä suojeleekin.

Moilasen lisäksi alueella liikkuu tutkija Miia Hinnerichsen, joka tutkailee jo rakennettua ympäristöä ja maisemaa. Hän palaa paikalle vielä loppukesästä ja jatkaa inventointityötä alustavasti lokakuulle asti.

Arkeologi Ulla Moilanen näkee kvartsilöydössä kivikauden ihmisen kädenjäljet.

Arkeologi Ulla Moilanen näkee kvartsilöydössä kivikauden ihmisen kädenjäljet.

Kuvallisin henkilökortein varustautuneet tutkijat kiertävät ja valokuvaavat ympäristöä arkisin aamuyhdeksän ja iltapäiväneljän välisenä aikana.

Inventointien tuloksia esitellään loppuvuodesta yleisötilaisuuksissa, ja syksyllä valmistuva selvitys julkaistaan myös kunnan kotisivuilla kaavahankkeen omilla sivuilla.

 

Rantaan, Pohjaan ja kirkonkylään

Kuhmalahden rantaosayleiskaavalla halutaan saattaa entisen Kuhmalahden kunnan ranta-alueet yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun piiriin. Samalla määritellään linjaukset rantarakentamiselle ja ranta-alueen uusille rakennuspaikoille.

Rantakaavan yhteydessä ollaan laatimassa kyläyleiskaava sekä Pohjaan että Kuhmalahden kirkonkylään. Kyläyleiskaavoilla halutaan lisätä maaseutuasumisen vetovoimaa, osoittaa kyliin uusia omakotitalojen rakennuspaikkoja ja luoda edellytyksiä kylien palvelujen säilymiselle.

Uusille asuinrakennuksille voitaisiin tulevaisuudessa myöntää rakennuslupa suoraan nyt laadittavien ranta- ja kyläyleiskaavojen perusteella.

Yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partasen mukaan kaavahankkeen etenemistä pohjustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma voitaisiin saada kaavoituslautakunnan käsittelyyn ja nähtäville loppukesästä tai viimeistään syksyn aikana.

– Sen jälkeen laaditaan mitoitusperiaatteet – eli millä periaatteilla uusia rakennuspaikkoja voitaisiin suunnitella ja sijoittaa – ja kaavaluonnos tai -luonnokset. Luonnos voisi tulla käsiteltäväksi kaavoituslautakuntaan ja kunnanhallitukseen helmi-maaliskuussa 2017, jonka jälkeen se tulisi nähtäville.

Kaavoituksen lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista keskustellaan vielä syksyllä pidettävässä yleisötyöpajassa.

 

Ensimmäinen, toinen ja…

Kuhmalahden rantakaavaa on yritetty laatia kahdesti aiemmin. 1990-luvun lopulla alkaneessa kaavatyössä rantaosayleiskaavalle ehdittiin saada jo valtuuston hyväksyntä loppuvuodesta 2002, mutta kaavasta tehty valitus vesitti hankkeen noin puolitoista vuotta myöhemmin. Oikeudessa ei suoranaisesti otettu kantaa kaavan lainmukaisuuteen, vaan kaava kaatui jääviyskysymyksiin, joiden jälkipuinnin yhteydessä kunnanhallituksen puheenjohtajakin sai jättää paikkansa.

Kunnassa lähdettiin virittelemään vanhojen selvitysten pohjalta uutta kaavatyötä, mutta muutokset maankäyttö- ja rakennuslaissa eivät antaneet mahdollisuutta käsitellä mukana olleita alueita aiemmin sovitulla tavalla. Niinpä tuuli hiipui projektin purjeista viimeistään silloin, kun kunta aloitteli liitosneuvotteluja Kangasalan kanssa.

Kirkonkylän ja Pohjan alueille Kuhmalahdella laadittiin 1990-luvun lopulla yleiskaavoja vailla oikeusvaikutteisuutta. Asemakaavoitusta kirkonkylässä on kuitenkin pystytty viemään eteenpäin vuosina 2007–08 tehtyjen laajojen selvitysten pohjalta.

Kuhmalahden rantaosayleiskaavan sekä kirkonkylän ja Pohjan kyläyleiskaavojen suunnittelutyö on tilattu Ramboll Oy:ltä, jonka kaavoituslautakunta listasi kaavatyön kilpailutuksessa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Tutkija Ulla Moilanen on jo ehtinyt tehdä löytöjä Kuhmalahdella. Arkeologista inventointia on hivenen haitannut aikaisin paikalle saapunut kesä, joka on saanut kasvillisuuden villiintymään ja haittaamaan näkyvyyttä. Sanni Vattulainen on ollut tutustumassa työhön harjoittelijana.

Tutkija Ulla Moilanen on jo ehtinyt tehdä löytöjä Kuhmalahdella. Arkeologista inventointia on hivenen haitannut aikaisin paikalle saapunut kesä, joka on saanut kasvillisuuden villiintymään ja haittaamaan näkyvyyttä. Sanni Vattulainen on ollut tutustumassa työhön harjoittelijana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?