Jouko Grip: Urheilijaeläke ensimmäisenä vammaisurheilijana?

Kova työ toi kovat tulokset

Jouko Grip sai urheilijaeläkkeen ensimmäisenä vammaisurheilijana Suomessa.

Jouko Grip.

– Kaikki kriteerit täyttyvät kirkkaasti, mutta kyllä päätöstä silti joutuu jännittämään, Jouko Grip sanoo.

Pälkäneläinen odottaa parhaillaan tietoa anomansa urheilijaeläkkeen kohtalosta. Valtion myöntämä ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää tunnustukseksi Olympiakisoissa saavutetusta kultamitalista tai muuten merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta. Mikäli urheilijaeläke myönnetään, Gripistä tulee ensimmäinen vammaisurheilija, jolle se on myönnetty. Eläkettä myönnetään joko täysimääräisenä tai osaeläkkeenä.

– Olisihan se mieluisa juttu. Ei auta kuin odottaa rauhassa, päätöksessä kestää aina se oma aikansa, yksi Suomen kaikkien aikojen vammaisurheilijoista miettii.

Grip kilpaili kansainvälisellä tasolla vuosina 1980–2002. Pälkäneläinen on siitä harvinainen urheilija,

Jouko Grip valittiin vuonna 2006 kautta aikain maailman parhaaksi paralympiahiihtäjäksi ja nimettiin samalla Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen. Kuva: Paralympiakomitea

Jouko Grip valittiin vuonna 2006 kautta aikain maailman parhaaksi paralympiahiihtäjäksi ja nimettiin samalla Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen. Kuva: Paralympiakomitea

että hän on voittanut paralympiakultaa kolmessa eri lajissa: yleisurheilussa, hiihdossa ja ampumahiihdossa. Kaikkiaan Gripillä on 18 paralympiamitalia, joista 12 on kultaisia. Lisäksi mies saavutti urallaan 23 maailman- tai euroopanmestaruusmitalia.

– Urheilu-uraltani minulla on monia valtavan hienoja muistoja. Jos en olisi urheillut, moni hieno ja kaunis paikka olisi jäänyt näkemättä – kilpailuissa kun tuli reissattua aina Koreaa, Japania ja Yhdysvaltoja myöden, Grip miettii.

Hiihtoa yhdellä sauvalla

Grip sairasti lapsena polion, minkä vuoksi hänen vasen kätensä halvaantui. Hiihtolenkit mies on siitä asti tehnyt yhdellä sauvalla. Nuoruudessa harjoittelun pääpainopiste oli juoksussa, sillä siinä käden toimintakyvyttömyydestä oli vähemmän haittaa kuin hiihtoladulla. Vammaisurheilu oli 1960- ja 70-luvuilla vielä alkutekijöissään, joten Gripin urheilu-uran alku kulki vammattomien sarjoissa, Valkeakosken Hakan riveissä.

15-vuotiaana aktiiviurheilu jäi hetkeksi, mutta 18-vuotiaana kipinä urheilemiseen syttyi uudelleen. Grip uskaltautui kysymään valmentajakseen huippumaileri Olavi ”Tankki” Salosta. ”Tankki” suostui, ja kovaakin kovempi työnteko alkoi. Grip alkoi harjoitella lähes samalla tavalla kuin Salonen oli itsekin harjoitellut.

– Arkisin tein seitsemän, kahdeksan kilometrin aamulenkin ennen työpäivää. Työpäivän jälkeen vuorossa oli pääharjoitus, joka oli useimmiten vähintään 20 kilometrin mittainen juoksulenkki tai pitkiä intervallivetoja. Tuolloin opin, mitä raaka harjoittelu on, Grip kertaa.

Valmentajan filosofiaan kuului, että arkena harjoiteltiin, mutta viikonloput olivat vapaat. Toimintamallia ”Tankki”

Innsbruckin kisat vuonna 1984 olivat Jouko Gripille yhtä juhlaa: mies saavutti paralympialaisissa kolme kultaista mitalia. Kuva: Paralympiakomitea

Innsbruckin kisat vuonna 1984 olivat Jouko Gripille yhtä juhlaa: mies saavutti paralympialaisissa kolme kultaista mitalia. Kuva: Paralympiakomitea

perusteli sillä, että kropan pitää saada välillä levätä sekä harjoittelemisesta että töistä.

Ensimmäisissä paralympialaisissaan vuonna 1980 Grip voitti lähes näytöstyyliin kolme kultamitalia. Myöhemmällä uralla juoksu jäi vähemmälle, ja Grip keskittyi enemmän hiihtoon ja ampumahiihtoon.

– Työurani laboranttina UPM:llä päättyi 1990-luvulla, ja tämän jälkeen pystyin keskittymään täysipäiväisesti urheiluun.

Grip kilpaili vielä vuoden 2002 paralympialaisissa Salt Lake Cityssä. Mies osallistui myös Torinon paralympialaisiin neljä vuotta myöhemmin, jolloin hänet valittiin kautta aikain maailman parhaaksi paralympiahiihtäjäksi ja nimettiin  Kansainvälisen Paralympiakomitean Hall of Fameen.

– Torinon matka oli upea päätös aktiiviuralle. Vaimokin pääsi matkalle mukaan. Kaiken kaikkiaan hieno reissu, Grip tiivistää.

Mies on nähty myös neljästi itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa – sekä Kekkosen, Koiviston että Halosen vieraana. Vuonna 2005 Opetusministeriö myönsi Gripille Pro Urheilu -tunnustuksen.

Mitalinäyttely Arkkiin

Pitkä aktiiviura vaatii paljon myös perheeltä. Grip kiitteleekin, että vaimo ja tytär ovat jaksaneet aina kannustaa miestä hienosti.

Jouko Grip asuu vaimonsa kanssa Pälkäneen Äimälässä.

Jouko Grip asuu vaimonsa kanssa Pälkäneen Äimälässä. Omakotitalon ylläpidossa riittää tekemistä eläkepäivillä.

– Nyt eläkkeellä ne kiireet ovat todenteolla vasta alkaneetkin, Grip nauraa.

Mies kuntoilee edelleen aktiivisesti, mutta vain omaksi ilokseen. Esimerkiksi maastopyörä on ahkerassa käytössä. Omakotitalossa Äimälässä, Mallasveden rannalla, piisaa puuhaa ja askaretta yllin kyllin.

Miehen mittava mitalikokoelma saadaan pälkäneläisten nähtäväksi ensi maanantaina avautuvaan näyttelyyn pääkirjasto Arkkiin. Grip on maanantaina itsekin paikalla esittelemässä näyttelyä.

– Kirjastoon tulee esille yhteensä 33 mitalia, Grip paljastaa.

 

 

Jouko Gripin arvokisamitalit:

  • Paralympialaiset, talvikisat:
  •  Geilo 1980 maastohiihdon lyhyellä matkalla kultaa, keskimatkalla kultaa, viestissä kultaa
  •  Innsbruck 1984 maastohiihdon keskimatkalla kultaa, pitkällä matkalla kultaa, viestissä kultaa
  • Innsbruck 1988 ampumahiihdossa kultaa, maastohiihdon pitkällä matkalla hopeaa, viestissä hopeaa
  • Tignes 1992: ampumahiihdossa kultaa, maastohiihdon pitkällä matkalla kultaa, lyhyellä matkalla hopeaa
  • Lillehammer 1994: maastohiihdon lyhyellä matkalla kultaa, pitkällä matkalla hopeaa
  • Paralympialaiset, kesäkisat:
  • New York 1984: yleisurheilun 400 metrillä kultaa, 1 500 metrillä kultaa
  • Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut:
  • Le Diaplare 1982: maastohiihdon lyhyellä matkalla kultaa, pitkällä matkalla kultaa, viestissä kultaa
  • Falun 1986: maastohiihdon keskimatkalla kultaa, pitkällä matkalla kultaa, viestissä kultaa, ampumahiihdossa kultaa
  • Winter Park 1990: maastohiihdon lyhyellä matkalla kultaa, keskimatkalla kultaa, pitkällä matkalla kultaa, viestissä hopeaa
  • ­Pohjoismaisten hiihtolajien EM-kilpailut:
  •  Norja 1989: maastohiihdon lyhyellä matkalla kultaa, pitkällä matkalla kultaa, ampumahiihdossa kultaa
  • Saksa 1993: maastohiihdon lyhyellä matkalla kultaa, pitkällä matkalla pronssia
  • Venäjä 1997: maastohiihdon lyhyellä matkalla pronssia, pitkällä matkalla pronssia
  • Yleisurheilun juoksumatkojen ennätykset:
  • 400 m 52.0
  • 800 m. 1.56,2
  • 1500 m 3.59,4
  • 3000 m 8.47,8

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?