Tiloilla: Sydän-Hämeen Lehden juttusarja kertoo maatalouden muutoksesta

Mistä ruoka tulee – ja miten?

Jyrki Ahola on toiminut Luopioisten MTK:n puheenjohtajana pitkään ja tuntee hyvin maatalouden kehityksen kipupisteet.

Jyrki Ahola on toiminut Luopioisten MTK:n puheenjohtajana pitkään ja tuntee hyvin maatalouden kehityksen kipupisteet.

Mistä paikallinen ruoka on peräisin ja miten se on tuotettu? Minkälaista on arki nykypäivän maatilalla? Mitä erikoistuminen viljelyssä tarkoittaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa kirjoitussarja, jossa vieraillaan eri tuotantosuuntiin erikoistuneilla sydänhämäläisillä tiloilla.

– Maatalous on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Tilojen määrä on harventunut ja yksikkökoko on kasvanut, kertoo Luopioisten MTK:n puheenjohtaja Jyrki Ahola.

Samaan aikaa maatalouden murroksen kanssa lähiruoan suosio kasvaa ja ihmiset haluavat tietää tarkemmin, mitä syövät.

– Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja kuin eläinten sairastuessa. Tässä on iso ero Keski-Eurooppaan, jossa lääkkeitä annetaan koko ajan ennalta ehkäisyn nimessä, Ahola kertoo.

– Meillä lainsäädäntö vaatii turvallista ruoantuotantoa, mutta markkinoilla kamppailemme ulkomailta tulevan halpatuotannon kanssa, Kangasalan MTK:n puheenjohtaja Hannu Karppila tiivistää.

 

Ahdinkoa ja toivon säteitä

Viljelijöiden ahdinko on tullut suurelle yleisöllekin tutuksi paljon julkisuutta saaneen maaliskuisen traktorimarssin seurauksena.

– Kyllä ne suurimmat syyt kriisiin ovat Venäjän kaupan rajoitukset, EU:n maitokiintiöistä luopuminen ja tämä tukimaksujen myöhästyminen, Jyrki Ahola summaa.

Pirkanmaan MTK:n toiminnanjohtaja Visa Merikoski on samoilla linjoilla, mutta näkee myös toivon säteitä tulevaisuudessa.

– Bioraaka-aineiden kysynnän kasvu alkanee hiljalleen näkyä hintojen nousuna ja Suomi on Euroopan mittakaavassa tässä asiassa suurvalta, hän visioi.

Toinen tulevaisuuden asia, jossa Merikoski näkee valoa, on verkossa tapahtuvan suoramyynnin kasvu.

– Ruokapiirien suosio kasvaa ja suoramyynnissä väliportaita jää pois. Näin kate on viljelijälle parempi, hän sanoo.

 

Osaamisvaatimukset muuttuneet

– Kyllä se niin on, että jos maatalous loppuu, loppuu myös maaseutu, Jyrki Ahola sanoo.

– Kyllä se niin on, että jos maatalous loppuu, loppuu myös maaseutu, Jyrki Ahola sanoo.

Viljelijän ammatti on pitkälti periytyvä, sillä kannattava liiketoiminta edellyttää melkoista pääomaa.

– Ammatista haaveilevalle suosittelen ahkeraa tansseissa käyntiä, sillä elinkelpoisia tiloja tulee myyntiin harvakseltaan, Visa Merikoski kertoo.

Lisäksi hän kertoo, että näillä kannattavuuksilla tyhjästä aloittaminen on hyvin haastava yhtälö.

– Viljelyosaaminen tarvitaan ja lisäksi keinot hallita tuotantokustannuksia.

Viljelijöiltä vaaditaan nykyisin myös kirjoittamisen ja laskimen käytön taitoja, sillä papereiden täyttäminen vie aika suuren osan työajasta.

Muutoinkin työnkuva on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä.

– Ennen työ oli fyysisesti rasittavampaa, Hannu Karppila sanoo.

Suomessa maatalous on kuitenkin vielä ihmisen kokoista ja näköistä, vaikka yksikkökoot ovatkin suurentuneet.

 

Maaseutu tarvitsee maataloutta

– Kyllä se niin on, että jos maatalous loppuu, loppuu myös maaseutu, Jyrki Ahola sanoo.

Tilat työllistävät välillisesti useita henkilöitä ja monilla tiloilla pelkkä kuljetuspuoli on iso urakka.

– Nyt elämme tilanteessa, jossa monella tilalla mietitään, jatketaanko tuotantoa vai ei. Paljon on myös tiloja, joissa on luovuttu eläimistä ja jatkettu viljan viljelyä. Osa elannosta haetaan sitten käymällä muuallakin töissä.

– Kotieläintilojen määrä on puolittunut joka kymmenes vuosi, Visa Merikoski summaa kehitystä.

Luopuminen ei ole helppoa, sillä oman toimeentulon ja työn lisäksi monia viljelijöitä painaa vastuu edellisille ja tuleville sukupolville.

Paljon on kuitenkin vielä elävää maaseutua ja sarjassa pääsemme kurkkaamaan arkea useilla eri tuotantosuuntiin erikoistuneilla tiloilla. Vierailemme muun muassa maitotilalla, perunapellolla ja metsässä, lihatiloja ja vihannesviljelyä unohtamatta.

– Positiivista on se, että yhteiskunnan suhtautuminen tuottajiin on muuttunut myönteisemmäksi, Karppila kiittelee.

Kangasalan MTK:n puheenjohtaja Hannu Karppila painottaa suomalaisen ruoan turvallisuutta. Kuva: Henni Vehmas.

Kangasalan MTK:n puheenjohtaja Hannu Karppila painottaa suomalaisen ruoan turvallisuutta. Kuva: Henni Vehmas.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?