SwimRun lisää suosiotaan

Avovesiuinti kovassa aallokossa oli Pikonlinna SwinRunin haastavin osuus.

Avovesiuinti kovassa aallokossa oli Pikonlinna SwinRunin haastavin osuus.

Lauantaina kisattiin Pirkanmaan ensimmäinen SwimRun. Paikkana oli Pikonlinna ja tapahtuma keräsi kolmisenkymmentä kisaajaa, joista suurin osa suoritti varsinaisen kilpailun. Paikalla oli myös mahdollisuus kokeilla lajia lyhyemmillä matkoilla.

Varsinainen kilpailureitti sisälsi yhteensä 2 200 metriä avovesiuintia ja 10 500 metriä juoksua. Koko matka suoritettiin samoissa varusteissa, märkäpuvussa ja kevyissä juoksukengissä. Uinnissa apuvälineinä käytettyjä lättäreitä ja jalkoja kelluttavia pulliksia oli kannettava mukana juostessa. Lättäreiden tarkoituksena on saada kroolauksen vetoihin lisää voimaa.

Kisa alkoi ja päättyi juoksuun, ja avovesiuintiosuuksia oli yhteensä neljä. Juoksuosuuksista ensimmäinen ja viimeinen juostiin asfaltilla, muut osuudet pääasiassa Santasaaren ympäri kulkevaa polkua pitkin. Polku oli ajoittain puiden oksien peitossa, mutta maastoon oli laitettu myös opastenauhaa, joka auttoi pysymään radalla. Lisäksi Pikonlinnansaaressa kisaajat nousivat maihin.

Mari Kiuru ja Sonja Hänninen varmistavat välineitään juuri ennen kisan starttia.

Mari Kiuru ja Sonja Hänninen varmistavat välineitään juuri ennen kisan starttia.

Täällä juoksumatka oli vain sata metriä.

Kisan järjestelyt sujuivat erinomaisesti ja tapahtuman jälkeen paikalla oli väsyneitä, mutta tyytyväisiä urheilijoita.

SwimRun maistui Kiurulle

Aitoolainen Mari Kiuru kisasi SwimRunin joukkuesarjassa yhdessä Sonja Hännisen kanssa. Naiset olivat kokeilemassa lajia ensimmäistä kertaa ja ottivat heti voiton sarjassaan.

– Laji oli aika koukuttava, joten harkitsen muitakin kisoja, Kiuru summasi tunnelmiaan heti maaliin tulon jälkeen.

Kiuru halusi osallistua tapahtumassa nimenomaan joukkuesarjaan.

– Yhdessä tekeminen on hauskaa ja Sonja on hyvä pari, vanha joukkuekaverini, Kiuru kiitteli.

Vaikka lajina SwimRun oli Kiurulle uusi, elementit ja välineet hän tunti entuudestaan.

– Nämä välineet ovat minulle tuttuja, sillä niitä on tullut käytettyä harjoitellessa.

Hänninen sen sijaan hylkäsi lättärit kesken matkaa ja kauhoi aallokossa paljain käsin.

Pikonlinnansaaressa juoksumatkaa oli vain sata metriä, mutta ylitettävänä oli kaatunut mänty. Kahden uintiosuuden välissä moni kilpailija otti tämän pätkän rauhalliseen tahtiin. Kuvassa runkoa ylittämässä joukkuekisassa toiseksi yltäneet Paavo Juntunen ja Irina Köntti.

Pikonlinnansaaressa juoksumatkaa oli vain sata metriä, mutta ylitettävänä oli kaatunut mänty. Kahden uintiosuuden välissä moni kilpailija otti tämän pätkän rauhalliseen tahtiin. Kuvassa runkoa ylittämässä joukkuekisassa toiseksi yltäneet Paavo Juntunen ja Irina Köntti.

– Haastavin osuus reitillä oli ensimmäinen uintiosuus, sillä siihen sattui kova aallokko, Kiuru kertoo.

Uinnin suuntaamista helpotti se, että välietappina oli kiinteä, selvästi horisontissa erotttuva saari.

Kokeile-reitillä kaksi osallistujaa

Kisajärjestäjä Simo Hillo halusi tarjota mahdollisuuden myös lajin kokeilemiseen tekemällä lyhennetyn reitin. Toimitsijat ja turvaveneet olivat valmiudessa jo kymmeneltä, vaikka varsinainen kilpailu käynnistyi vasta puolilta päivin.

Kokeile-reitille starttasi vain kaksi osallistujaa, maraton-juoksua harrastava porilainen Tuija Latva sekä allekirjoittanut – satunnainen kuntoilija. Latva veti selvän eron ensimmäisellä juoksuosuudella, mutta uinnissa asetelma kääntyi yllättäen toisinpäin aika pian.

– Jos olisin etukäteen arvannut, miten kova aallokko on, en ehkä olisi lähtenyt, Latva kertoi maalissa.

Hän aikoo osallistua kisaan myös ensi vuonna. Nyt hän oli paikalla paitsi osallistumassa, myös kannustamassa ystäviään, jotka osallistuivat varsinaisen kilpailun naisten sarjaan.

Ensimmäinen uintiosuus oli 250 metriä, jonka jälkeen juoksimme Santasaaren ympäri. Paluumatkalla uintia oli 750 metriä. Uinti oli turvallista, sillä kajakki meloi lähistöllä koko ajan.

Vesi oli 15-asteista, mutta kylmyys ei tuntunut suorituksen aikana lainkaan. Latva ui märkäpuvussa, missä uiminen on hankalampaa kuin pelkällä uimapuvulla. Itse uin tavallisessa uimapuvussa, tosin lisänä olivat neopreenitossut ja -hanskat, joilla pärjäsin ihan hyvin. Uimalakki oli jokaiselle osallistujalle pakollinen varuste.

Kokemus SwimRunista oli hyvin positiivinen. Harvoin pääsee kokeilemaan avovesiuintia yhtä pitkää matkaa, sillä ilman turvavenettä lajissa on liikaa riskejä.

 

Pikonlinna SwimRun:

Miehet: 1) Mika Luoto 1:25.43,2, 2) Peik Lindberg 1:30.16,9, 3) Janne Blomqvist 1:30.46,6, 4) Jari Lemmetty 1:32.56,1, 5) Tapio Rinne 1:44.23,3, 6) Janne Räsänen 1:44.49,7, 7) Aki Kattelus 1:45.37,7, 8) Oskari Norvio 1:54.54,4, 9) Paulus Maasalo 2:04.17,5, 10) Dennis Winberg 2:10.03,7.

Naiset: 1) Tiina Mäkelä 1:55.12,9, 2) Piia Kaaresmaa 2:11.03,7.

Joukkuekisa: 1) Team Kiukaat / Mari Kiuru ja Sonja Hänninen 1:59.13,0, 2) Paavo Juntunen ja Irina Köntti 2:00.53,8, 3) Utor Couple / Pia ja Petri Ahti 2:10.10,4, 4) Team Lipponen / Vesa Lipponen ja Mika Mäntylä 2:13.56,4, 5) Team VeSi / Ida ja Petrus Maasalo 2:24.13,0, 6) Team JoSu / Johanna Valonen ja Suvi Tohola 2:32.39,3, 7) Team Minna DQ.

Kokeile SwimRun: 1) Marja-Liisa Suomalainen 1:12.38,2, 2) Tuija Latva 1:31.32,6.

 

Maajoukkuepaikka varmistui perjantaina

Mari Kiuru sai perjantaina Suomen Uima- ja Hengenpelastusliitolta tiedon, että hänet on valittu Suomen maajoukkueeseen. Tähtäin on nyt syyskuussa Hollannissa pidettävissä hengenpelastuksen MM-kisoissa.

Kisat kestävät kokonaisuudessaan viikon verran. Ensin kilpaillaan allaslajeissa, sitten päivän tauon jälkeen on rantalajien vuoro.

– Keskityn allaslajeihin, sillä niihin on Suomessa paremmin saavutettavat harjoitusolosuhteet. Paras lajini on 100 metrin nuken kuljetus, jossa ensin uidaan 50 metriä, sitten otetaan nukke kyytiin ja kuljetetaan 50 metriä, Kiuru kertoo.

– Kyseisessä lajissa käytetään apuna räpylöitä. Lajissa on kansi variaatiota, joista toisessa käytetään pelastuspatukkaa, joka kiedotaan potilaan ympärille. Toisessa lajissa nukkea kuljetetaan ilman patukkaa.  Myös 200 metrin esteuinti on ollut minulle vahva laji, Kiuru kertoo.

Tässä lajissa 50 metrin matkalla on kaksi reilun metrin syvyistä estettä, jotka täytyy alittaa. Allaslajien lisäksi kilpailijan on suoritettava vähintään yksi rantalaji, jotta saa hyväksytyn suorituksen kilpailusta.

– Minulle sopisi hyvin jokin laji, jossa on sekä uintia että juoksua. Yksi varmoista lajeista on 90 metrin rantajuoksu, Kiuru sanoo.

Toinen sopiva laji olisi SwimRunia muistuttava laji, jossa aluksi ja lopuksi juostaan rantahiekalla. Toki matkat ovat paljon lyhyempiä.

– Koen, että SwimRun tukee harjoittelua hyvin, sillä tässä tulee treenattua vauhtikestävyyttä, Kiuru aprikoi.

Suomessa rantalajien harjoittelu on haasteellista lyhyen kesän ja harvojen treenipaikkojen vuoksi. Siksi Kiuru keskittyy allaslajeihin. Maajoukkueeseen on valittu tällä kertaa vain kaksi henkilöä, joten joukkuelajeihin Suomi ei tänä vuonna osallistu.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?