Rantarakentaminen: Yli 160 neliömetrin rakennuksille tarvitaan poikkeuslupa

ELY-keskus valitti rakennusjärjestyksestä

Pälkäneläispäättäjät kiittelivät kunnan uutta rakennusjärjestystä Suomen nykyaikaisimmaksi, kun ripeästi valmisteltua asiakirjaa hyväksyttiin keväällä valtuustossa. Pirkanmaan ELY-keskukselle rakennusjärjestys ei kuitenkaan kelvannut. Se on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen.

ELY-keskus haluaa rakennusoikeudelle neliömääräisen ylärajan. Uudessa rakennusjärjestyksessä rakentamisen enimmäismäärä määräytyy tontin koon mukaan. Asuinrakennusten enimmäiskoko on kymmenen prosenttia tontin koosta. Rannalla kaikkien rakennusten kerrosala saa olla enintään seitsemän prosenttia tontin koosta ja alle puolen hehtaarin saarissa viisi prosenttia.

Vanhoissa rantakaavoissa rannoille on saanut 140–160 neliömetriä rakennusoikeutta. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan rannalle saa rakentaa reilusti enemmän, kunhan tontti on vähintään 3000 neliön kokoinen ja rantaviivaa on vähintään 50 metriä.

Kunnanarkkitehti Marja Kuisman mukaan maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti, ja kaavoitetullekin rannalle voi saada lisää rakennusoikeutta, jos kaava on vanhentunut.

– 13 vuotta vanhempien kaavojen kohdalla tulisi aina arvioida, ovatko ne vielä ajan tasalla.

Pälkäneen rannoilla ei ole yleiskaavaa, ja rantakaavoissa tontit ja mökit ovat nykytarpeisiin nähden pieniä. Jos kaavoitetun rannan mökkiläinen haluaa rakentaa lisää, niin hanke ei etene poikkeusluvilla, vaan mieluummin päivitetään koko alueen kaava.

 

Rakennusjärjestys ei tuo rakennuslupaa

Helena Väisänen toimi konsulttina, kun Pälkäne uusi rakennusjärjestystä. ELY-keskus vaatii siihen joitain muutoksia. Olennaisin on neliömääräinen yläraja rantatontin rakennuksille.

Helena Väisänen toimi konsulttina, kun Pälkäne uusi rakennusjärjestystä. ELY-keskus vaatii siihen joitain muutoksia. Olennaisin on neliömääräinen yläraja rantatontin rakennuksille.

Rakennusjärjestystä laatinut konsultti Helena Väisänen muistuttaa, että laki säätelee tiukasti kaikkea rannoille rakentamista.

– Mietimme, mikä on Pälkäneellä niin tärkeää, että siitä pitää antaa lain vaatimusten lisäksi paikallisia määräyksiä. Katsoimme, että ne liittyvät ensisijaisesti maisemaan ja luontoon.

Paikallisista oloista nouseviksi määräyksiksi otettiin rantaviivan pituus ja rakennusten etäisyys rantaviivasta. Liian tiheä rakentaminen vältetään, kun rakennuspaikalta edellytetään vähintään 50 metrin rantaviivaa ja mökki viedään koosta riippuen 15–40 metrin päähän rantaviivasta.

– Lisäksi julkisivun enimmäispituudeksi asetettiin 20 metriä, jotta rantaan ei tulisi liian isoja rakennuksia.

Pälkäneen uuden rakennusjärjestyksen mukaan 3000 neliömetrin rantatontille voisi rakentaa 300 neliömetriä. Kaavalla tai poikkeusluvalla myönnettävä rakennusoikeus ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä suuri kuin rakennusjärjestyksen perusteella laskettu neliömäärä.

Rakennusjärjestys ei tuo kenellekään rakennuslupaa, eikä Pälkäneen rannoille yhtään uutta rantatonttia. Rakentaminen perustuu kaavaan tai poikkeuslupaan. Niitä hyväksyttäessä varmistetaan rakennuspaikan sopivuus maisema- ja luontoarvoihin.

– Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia täydentävä ohje, eikä suunnitelma. Kaavat ovat suunnitelmia, joiden on tarkoitus toteutua. Siksi ei ole mieltä laskea, miten paljon rannoille tulisi rakennuksia, jos ne rakentuisivat rakennusjärjestyksen sallimalla tavalla, Helena Väisänen sanoo.

 

ELY voi vetää valituksen pois

Rakennuksen enimmäiskoko jätettiin uudesta rakennusjärjestyksestä tietoisesti pois, sillä rantojen käyttö on muuttunut. Rantamökki ei ole enää lautamaja, vaan mahdollisesti monta sukupolvea palveleva huvila, johon halutaan myös mukavuudet. Silloin rakennukselle tulee entistä enemmän kokoa.

Monet haluavat asettua rannoille pysyvästi. Iso tontti ja riittävä rakennusoikeus mahdollistaisivat yritystoiminnan rannoilta käsin. Tarkoituksena ei ole, että rannoille nousisi peltihalleja, vaan isolla tontilla yritystilat voisi rakentaa tien varteen ja asuinrakennuksen rantamaisemiin.

– Eivät ihmiset rakenna niin paljon kuin rakennusjärjestys sallii, vaan sen verran kuin tarvitsevat, Helena Väisänen sanoo.

Hänelle oli yllätys, että ELY-keskus vaati rakennusjärjestykseen rakennuksen enimmäiskoon.

– Kävin läpi 99 etelä- ja keskisuomalaisen kunnan rakennusjärjestykset. Niistä 20 oli tehnyt Pälkäneen tavoin ja ilmoittanut rakentamisen enimmäismäärän prosentteina tontin koosta.

Pälkäneen kunnan edustajat neuvottelivat maanantaina ELY-keskuksen kanssa rakennusjärjestyksestä. Aikaa vievä oikeusprosessi voidaan välttää, jos Pälkäne ottaa asian uudelleen käsittelyyn.

Rakennusjärjestyksen uudistamista ohjannut työryhmä kokoontuu pikapuolin ja selvittää, voidaanko enimmäisrakennusmäärä kirjata vaikka portaittain nousevana. Rannoilla enimmäismäärä olisi noin 160 neliömetriä kuten kaavoissakin. Sitä suuremmille rakennuksille voitaisiin myöntää erityissyystä poikkeuslupa.

– Perusajatuksena on, että maksimirakennusoikeutta ei myönnetä rakennusjärjestyksellä, vaan poikkeusluvalla, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo.

ELY:n toivomuksesta tarkasteluun otetaan myös saarirakentaminen: rakennusvalvonta pääsee helpommalla, kun rakennusjärjestykseen kirjataan tarkemmin, millaisiin saariin saa rakentaa ja miten rakentaminen niihin asetellaan. Lisäksi kirjataan, että rantatontille saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen mökin.

Uuden rakennusjärjestyksen piti tulla voimaan heinäkuun alussa. Jos Pälkäne tekee vaaditut muutokset loppuvuoden aikana, ELY vetää valituksen pois ja uutta rakennusjärjestystä voitaisiin päästä toteuttamaan talvesta alkaen.

Yksi kommentti

  1. Raimo Giren

    Olisikohan nyt niin, että tämä Elyksi-keskus pitäisi lopettaa. Sopisi hyvin tähän byrokratian purku takoisiin, että kaikkea järjellistä toiminttaa vastustavat hallintorakenteet puretaan.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>